Tavarapaljous osa 2

Sain juuri myytyä yhden hutiostoksen Vintedissä. Siitä innostuneena tein vielä muutaman ilmoituksen lisää. Yksi tuote viikossa on mulle ihan ok myyntitahti. Kunhan ei tarvitse täysin turhaan nähdä vaivaa. 

Mulla ei meinaa mennä mikään kaupaksi Torissa. Luulin alun perin omistavani tosi hyvää (siistiä, uudenveroista) tavaraa, mistä saisi ehkä muutamat eurot. Silti ilmoitukset saavat ehkä jonkun muutaman näyttökerran. Olen jo laskenut lisää hintoja ja nyt on jo moni jollain eurolla tai kahdella, joissa ei varmaan monen mielestä olisi edes mitään iloa lähteä postittamaan. 

Tämä ainakin herätti aika hyvin. Nyt on vähän semmoinen tunne, että siinä missä ennen luulin tosiaan omistavani kiinnostavaa hyvää tavaraa, niin nyt ois ihan sama vaikka kuvais koko asunnon materiat nettiin jollain eurolla niin ei niitä kukaan silti halua. Ihan turhaa rompetta. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on niin paljon tavaraa, että isolla osalla ei ole jälleenmyyntiarvoa tai se on hyvin pieni.

Omistamisessa käy juuri niin, että raha menee sillä hetkellä, kun tuotteen ostaa. Joistain tavaroista ja tuotteista sen saa takaisin, isommasta osasta ei.

Tavarasta on tullut luokkakysymys. Rikkaat voivat luopua kaikesta, koska voivat milloin vain ostaa uudet tilalle. Köyhemmät pitävät kiinni kaikesta.

Totta. Ei ole näin asuntovelallisen varaa antaa ilmaiseksi esimerkiksi pöytä sirkkeliä jiiri sahaa ja muita tarpeettomia tavaroita vaan kyllä niistä pitää saada riittävästi rahaa. Rikkaan voisin antaa kaikki pois ja ostaa sitten jos tarvitsen. Sama koskee montaa muutakin asiaa josta saa yhtään enemmän rahaa kuin pennejä.

Mä olen ratkaissut asian niin, että vuokraan remonttihärvelit silloin kun niitä tarvitsen. Kallista, ehkä. Mutta säästyy säilyttämisen vaiva, ja tietää että laite toimii silloin kun sitä tarvitsee. Aika usein se masiina tuppaa käytön puutteessa hyytymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saakohan maakellarin (lue: homeen?) hajua pois merinovillasta... Köyhänä opiskelijana ajattelin kun oli jäänyt puseroita pieneksi, että ostan tilalle edullisesti yhden tilalle tori.fistä, niin siinä olikin tänne tullessa tietty kellarin haju. Se ei lähtenyt ekalla pesukerralla pois :(

Riippuu kovasti tilanteesta. Kokeile kuitenkin tuulettaa kunnolla jossakin ulkona, vaikka useamman päivän jos löytyy hyvä paikka, johon voit jättää olemaan. Pakastaminen voi myös viedä hajuja. 

Pakastaminen on hyvä niksi. Voit kokeilla myös etikkaa huuhteluveteen.

Eilen meni vielä yksi vaate kaupaksi Vintedissä. Aamulla tein yhden ilmoituksen lisää. 

Kävin eilen kirpparilla ja löysin tosi kivan sisustustyynyn 4,50€. Se on nyt olkkarin sohvalla ja tämä pieni ostos piristi koko olohuoneen ilmettä, koska vähensin tyynyjen määrää ja siivosin. Hyvän kirppissilmän avulla voi jättää uudet tuotteet kaupan hyllylle ja bongata löytöjä käytettynä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on niin paljon tavaraa, että isolla osalla ei ole jälleenmyyntiarvoa tai se on hyvin pieni.

Omistamisessa käy juuri niin, että raha menee sillä hetkellä, kun tuotteen ostaa. Joistain tavaroista ja tuotteista sen saa takaisin, isommasta osasta ei.

Tavarasta on tullut luokkakysymys. Rikkaat voivat luopua kaikesta, koska voivat milloin vain ostaa uudet tilalle. Köyhemmät pitävät kiinni kaikesta.

Totta. Ei ole näin asuntovelallisen varaa antaa ilmaiseksi esimerkiksi pöytä sirkkeliä jiiri sahaa ja muita tarpeettomia tavaroita vaan kyllä niistä pitää saada riittävästi rahaa. Rikkaan voisin antaa kaikki pois ja ostaa sitten jos tarvitsen. Sama koskee montaa muutakin asiaa josta saa yhtään enemmän rahaa kuin pennejä.

Mä olen ratkaissut asian niin, että vuokraan remonttihärvelit silloin kun niitä tarvitsen. Kallista, ehkä. Mutta säästyy säilyttämisen vaiva, ja tietää että laite toimii silloin kun sitä tarvitsee. Aika usein se masiina tuppaa käytön puutteessa hyytymään.

Eli siis annoit toimivat vehkeet ilmaiseksi pois ja nyt vuokraat jos tarvit? Kuulostaa hullulta.

Kantsii välillä kattoo telkkarista näitä himohamstraajia. Niistä saa aina inspiraation alkaa raivaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on niin paljon tavaraa, että isolla osalla ei ole jälleenmyyntiarvoa tai se on hyvin pieni.

Omistamisessa käy juuri niin, että raha menee sillä hetkellä, kun tuotteen ostaa. Joistain tavaroista ja tuotteista sen saa takaisin, isommasta osasta ei.

Tavarasta on tullut luokkakysymys. Rikkaat voivat luopua kaikesta, koska voivat milloin vain ostaa uudet tilalle. Köyhemmät pitävät kiinni kaikesta.

Totta. Ei ole näin asuntovelallisen varaa antaa ilmaiseksi esimerkiksi pöytä sirkkeliä jiiri sahaa ja muita tarpeettomia tavaroita vaan kyllä niistä pitää saada riittävästi rahaa. Rikkaan voisin antaa kaikki pois ja ostaa sitten jos tarvitsen. Sama koskee montaa muutakin asiaa josta saa yhtään enemmän rahaa kuin pennejä.

Mä olen ratkaissut asian niin, että vuokraan remonttihärvelit silloin kun niitä tarvitsen. Kallista, ehkä. Mutta säästyy säilyttämisen vaiva, ja tietää että laite toimii silloin kun sitä tarvitsee. Aika usein se masiina tuppaa käytön puutteessa hyytymään.

Eli siis annoit toimivat vehkeet ilmaiseksi pois ja nyt vuokraat jos tarvit? Kuulostaa hullulta.

Taasko täällä pyörii tämä joka lukee toisten viestejä päin mäntyä, ja tekee omia olettamia. Alkuperäisen viestin kirjoittajahan ei ole välttämättä koskaan itse ostanutkaan kyseisiä vehkeitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saakohan maakellarin (lue: homeen?) hajua pois merinovillasta... Köyhänä opiskelijana ajattelin kun oli jäänyt puseroita pieneksi, että ostan tilalle edullisesti yhden tilalle tori.fistä, niin siinä olikin tänne tullessa tietty kellarin haju. Se ei lähtenyt ekalla pesukerralla pois :(

Riippuu kovasti tilanteesta. Kokeile kuitenkin tuulettaa kunnolla jossakin ulkona, vaikka useamman päivän jos löytyy hyvä paikka, johon voit jättää olemaan. Pakastaminen voi myös viedä hajuja. 

Kannattaa liottaa yön yli piimässä ja pestä sitten villapesussa pyykkikoneella ja kuivata ilmavasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saakohan maakellarin (lue: homeen?) hajua pois merinovillasta... Köyhänä opiskelijana ajattelin kun oli jäänyt puseroita pieneksi, että ostan tilalle edullisesti yhden tilalle tori.fistä, niin siinä olikin tänne tullessa tietty kellarin haju. Se ei lähtenyt ekalla pesukerralla pois :(

Riippuu kovasti tilanteesta. Kokeile kuitenkin tuulettaa kunnolla jossakin ulkona, vaikka useamman päivän jos löytyy hyvä paikka, johon voit jättää olemaan. Pakastaminen voi myös viedä hajuja. 

Pakastaminen on hyvä niksi. Voit kokeilla myös etikkaa huuhteluveteen.

Etikka haurastuttaa villan ja silkin. Ei kannata käyttää niihin. Etikkaa voi laittaa mukiin haisevan villa- tai silkkivaatteen viereen kun vaate on kuivumassa niin se voi neutraloida hajuja.

Minulla ongelma. Laihduin kymmeniä kiloja ja en ole raskinut luopua isompien aikojen vaatteista. Paino on pysynyt nykyisellään viimeiset kolme vuotta. Luin, että painonpudotuksen pysyvyydestä voi sanoa jotain varmaa vasta kun on kulunut 5-7 vuotta. En tiedä mitä tehdä ja se on ongelma, koska minulla on tietenkin vaatteita isoimpien ja nykykokojen välivaiheidenkin aikana. Enhän minä ole alasti ollut siinä välissä. Kaikki vaatteet ovat siis menneet uusiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teille käynyt raivatessa niin, että jostain tavarasta luopuminen kaduttaa myohemmin? 
Minulle on joskus. Mietin miten sen voi välttää jo siinä karsisssa. Usein ne mitkä harmittaa, on tavarat/vaatteet joihin liittää tunteita jostakin ihmisestä tai tapahtuneesta. Jokunen hieno huonekalu jolle ei ole ollut tilaa. Suurin osa unohtuu sillä hetkellä kun lähtee ulos ovesta. 

Auttaisiko niiden tavaroiden valokuvaaminen? 

Ei välttämättä. Kuvatkin voivat tuhoutua esim. puhelimen tai tietokoneen joutuessa varastetuksi tai mennessä rikki. Joidenkin asioiden kohdalla kuva riittäisi, joidenkin mielestäni ei.

Varmuuskopiot pilvipalveluun, ehdottomasti!   Muutenkin tiedostoista.

Aina. 

Mä en ala maksaa satoja euroja jollekin ulkopuoliselle taholle siitä, että "säilyttää" mun tiedostoja. Ja pahimmillaan vuotaa ulkopuolisille tai urkkii niitä omaksi hyödykseen. Ei kiitos, säilytän haluamani datan omilla, omassa hallussani olevilla kiinto- ym.levyillä.

Vierailija kirjoitti:

Kantsii välillä kattoo telkkarista näitä himohamstraajia. Niistä saa aina inspiraation alkaa raivaamaan.

Oikeammin herättää vaan inspiraation alkaa raivoomaan tavaranhävittäjiä vastaan! Sen vielä ymmärtäisi, että turha tavara laitettaisiin oikeaaan paikkaan, hyötykäyttöön. Mutta ei, kaikki lyödään säpäleiksi ja sekajätteeseen! Tuskin auttaa "himohamstraajaa" se, kun näkee omaisuutensa tuhoamisen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei meinaa mennä mikään kaupaksi Torissa. Luulin alun perin omistavani tosi hyvää (siistiä, uudenveroista) tavaraa, mistä saisi ehkä muutamat eurot. Silti ilmoitukset saavat ehkä jonkun muutaman näyttökerran. Olen jo laskenut lisää hintoja ja nyt on jo moni jollain eurolla tai kahdella, joissa ei varmaan monen mielestä olisi edes mitään iloa lähteä postittamaan. 

Tämä ainakin herätti aika hyvin. Nyt on vähän semmoinen tunne, että siinä missä ennen luulin tosiaan omistavani kiinnostavaa hyvää tavaraa, niin nyt ois ihan sama vaikka kuvais koko asunnon materiat nettiin jollain eurolla niin ei niitä kukaan silti halua. Ihan turhaa rompetta. :D

Mikä pakko on kaupustella Torissa? Jo vuosia sitten Tori oli silkka huijarien ja renkaanpotkijoiden kokoontumisalusta, jossa rehellinen myyjä ei saanut yhtään asiallista tarjousta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ongelma. Laihduin kymmeniä kiloja ja en ole raskinut luopua isompien aikojen vaatteista. Paino on pysynyt nykyisellään viimeiset kolme vuotta. Luin, että painonpudotuksen pysyvyydestä voi sanoa jotain varmaa vasta kun on kulunut 5-7 vuotta. En tiedä mitä tehdä ja se on ongelma, koska minulla on tietenkin vaatteita isoimpien ja nykykokojen välivaiheidenkin aikana. Enhän minä ole alasti ollut siinä välissä. Kaikki vaatteet ovat siis menneet uusiksi. 

hienoa painopaljoudesta eroon