Tavarapaljous osa 2

Tänne hehkuttamaan. Kävin eilen läpi urheiluvaatekorini. Niitä kertyi joskus paljon. Tarvitsen oikeasti vain muutamat lenkille ja kuntosalille. Osa meni roskiin, osa kirppikselle lahjoitukseen. Pidin vain 3 teknistä paitaa ja 3 housut. Miten ihanan tyhjä kori! Ehkä pitäisi käydä muutkin samalla tavalla läpi vaatetyyppi kerrallaan. Takit, juhlavaatteet, kesävaatteet jne. 

Vierailija kirjoitti:

Tänne hehkuttamaan. Kävin eilen läpi urheiluvaatekorini. Niitä kertyi joskus paljon. Tarvitsen oikeasti vain muutamat lenkille ja kuntosalille. Osa meni roskiin, osa kirppikselle lahjoitukseen. Pidin vain 3 teknistä paitaa ja 3 housut. Miten ihanan tyhjä kori! Ehkä pitäisi käydä muutkin samalla tavalla läpi vaatetyyppi kerrallaan. Takit, juhlavaatteet, kesävaatteet jne. 

Kirppikselle meni vain uudenveroisia/erittäin hyviä. En ole enää kokoa XS-S, ja tuskin tulen olemaankaan. 

Kävimme kesäreissulla Haaparannassa ja en, en todellakaan tiennyt että sinne mennään vaan hamstraamaan lisää tavaraa. Tiesin kyllä että sieltä haetaan nuuskaa ja energiajuomia, mutta tuo vaateoutlettien määrä yllätti - ja mikä määrä tavaraa niissä oli! Ihmiset ostivat kuin eivät olisi koskaan vaatteita nähneetkään, kun on ”halpaa”. Tuntui, että oikeasti tavarat eivät edes olleet niin kovin halpoja verrattuna Suomen hintoihin.

Olen aina vaan ymmälläni tästä kulutuksen määrästä. Ostin itselleni vain kahdet urheiluliivit, kun entiset ovat ihan hajalla. Yhteenkään halpaan t-paitaan tai muuhun en sortunut. 

Hienoa toki, jos vaatteet menevät oikeasti tarpeeseen, mutta ihmisten ostosmääristä päätellen tuntui, että monet ostivat vain ostamisen vuoksi. Meidänhän pitäisi vähentää kuluttamista ja pitää huolta vaatteistamme ja tavaroistamme pidempään. Tuolla se ei näkynyt millään tavalla. 

Ja kyllä, jatkossa valitsen lomakohteekseni jotain muuta joka rentouttaa, eikä kauhistuta. 

Tuo Haaparantahan se on kautta aikain ollut suomalaisten ostosparatiisi viime vuosisadan "rasvamatkoista" lähtien ja toki aiemminkin.
Ajelen siitä vieläkin läpi pari-kolme kertaa kesässä ja ainoa mitä ostan on bensa. Nytkin se oli kesäkuun alussa noin 50 senttiä litralta halvempaa. Kolmekin tankkausta Ruotsissa tekee jo kymppien säästöt. Tuntuu hyvältä, vaikka ei se silti vuosibudjetissa juuri näykään.

Ainut tapa tän roinarallin hanskaamiseen on se ettei osta juuri muuta kuin ruokaa. Kun on tehnyt tuskaisaa  raivausta kotona ja pari perikuntaa, oikein puistattaa se kaikki tavara mitä kaupat on pullollaan… varsinkin koriste-esineet ja muut mille ei oo oikein  käyttötarkoitusta. Ne nähdessä miettii että kuka noitakin joutuu joskus raivaamaan jonkun kodista. On tosi helppo vain jättää ostamatta, kun näkee silmissään ne tavarat pölyä päällä ja epätoivoisen perikunnan tai sitten itsensä roinien ympäröimänä. 
Vaatteita pitää uusia välillä, mutta katson että sama määrä lähtee kiertoon. 

Meillä on sillä tavalla, että tavaran ostaja ja sen raivaaja ovat eri henkilöt.

Yksi vanhemmista antaa kyllä silleen ihan järkeviä lahjoja, esim. merkkituotteiden pyyhkeitä ja lakanoita, eikä mitään tarpeetonta krääsää. Mutta kun meillä ei ole mitään tarvetta lisälakanoille tai pyyhkeille.

Emme myöskään tarvitse mitään kuluvaa tavaraa, kuten serviettejä, kynttilöitä, sillä emme käytä tällaisia.

Oma lukunsa on puoliso, joka rakastaa yhden asian tavaroita ja hilavitkuttimia. Myös sellaisia, joista jo ostaessaan on melko varma, että tää ei oikeastaan toimi tähän käyttötarkoitukseen, mutta kokeilla pittää!

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sillä tavalla, että tavaran ostaja ja sen raivaaja ovat eri henkilöt.

Yksi vanhemmista antaa kyllä silleen ihan järkeviä lahjoja, esim. merkkituotteiden pyyhkeitä ja lakanoita, eikä mitään tarpeetonta krääsää. Mutta kun meillä ei ole mitään tarvetta lisälakanoille tai pyyhkeille.

Emme myöskään tarvitse mitään kuluvaa tavaraa, kuten serviettejä, kynttilöitä, sillä emme käytä tällaisia.

Oma lukunsa on puoliso, joka rakastaa yhden asian tavaroita ja hilavitkuttimia. Myös sellaisia, joista jo ostaessaan on melko varma, että tää ei oikeastaan toimi tähän käyttötarkoitukseen, mutta kokeilla pittää!

Vaikka lahjat olisi laadukkaita ja järkeviä, ne voi silti olla turhia . Meillä on jokaiselle 2 petivaatesettiä ja 2 pyyhettä. Lisäksi vieraspyyhkeet. 

Tämän vuoksi yritän viedä katoavia lahjoja, kuten syötävää ja juotavaa. Joskus lahjakortteja elämyksiin tai ravintolaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sillä tavalla, että tavaran ostaja ja sen raivaaja ovat eri henkilöt.

Yksi vanhemmista antaa kyllä silleen ihan järkeviä lahjoja, esim. merkkituotteiden pyyhkeitä ja lakanoita, eikä mitään tarpeetonta krääsää. Mutta kun meillä ei ole mitään tarvetta lisälakanoille tai pyyhkeille.

Emme myöskään tarvitse mitään kuluvaa tavaraa, kuten serviettejä, kynttilöitä, sillä emme käytä tällaisia.

Oma lukunsa on puoliso, joka rakastaa yhden asian tavaroita ja hilavitkuttimia. Myös sellaisia, joista jo ostaessaan on melko varma, että tää ei oikeastaan toimi tähän käyttötarkoitukseen, mutta kokeilla pittää!

Vaikka lahjat olisi laadukkaita ja järkeviä, ne voi silti olla turhia . Meillä on jokaiselle 2 petivaatesettiä ja 2 pyyhettä. Lisäksi vieraspyyhkeet. 

Tämän vuoksi yritän viedä katoavia lahjoja, kuten syötävää ja juotavaa. Joskus lahjakortteja elämyksiin tai ravintolaan. 

Hui, asun yksin ja mulla on 11 pussilakanasettiä. Kaikista tykkään enkä aio niistä luopua mutta en todellakaan osta enää lisää ! Enemmänkin oli mutta lapset kotoa muuttaessaan ottivat onneksi mukaansa. 

Pyyhkeitä mulla 10. En luovu niistäkään. Kaikki aikanaan huolellisesti valittuja ja ovat edelleen priimaa.

Katoavia lahjoja suosin minäkin. Nuorille annan aina rahaa. Aikuiset saavat kukkia, alkoholia ja syötävää. 

Vähän ostelu houkuttaa näin kesällä kun on aikaa ja alennusmyynnit. Oikeasti en mitään tarvitse joten tuhlaan sitten vaikka kotimaisiin marjoihin tai kesäkahviloihin tms.

"Vähän nyt minulla jäissä karsimis- ja lahjoitus-hommat kesän ajan, mutta käyn täällä lukemassa. Ja kunhan ei tule uutta roinaa ostettua niin syksyllä on hyvä taas jatkaa kun jaksaa enemmän olla sisäpuuhissa."

Minulla päinvastoin, talvella ei jaksa mitään. Pelkästään roskapussien vieminen on pakkasessa tai loskassa vastenmielistä, saati että ryhtyisi karsimaan tavaraa. Kesällä valoisaan aikaan ehtii enemmän kaikenlaista. 

Muutto on hyvä varsinkin kun on pakko. Lähti puolet tarpeettomista kamoista ja puolet mitkä olis halunnu säästää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Yliopiston opiskelijalla on kuitenkin (oletettavasti) vielä kovinkin väliaikainen asunto. Lisäksi voi tulla vaihtoja tai harjoitteluja, jolloin asunto taas vaihtuu.

 

Eli kun meillä on toistaiseksi tilaa, olen antanut nuorten säilyttää meillä tavaroita. Välillä sitä on ollut paljonkin (vaihtojen ajan). Lisäksi nuorella on vielä kulunut kovin lyhyt aika ala-aste-ajoista ja niiden kirjoista.

 

Mutta sitten kun saavat pysyvämmän kodin, katsokoot nuo läpi ja viekööt mennessään mitä haluavat säästää. 

Juuri nän, hyvin ajateltu, nuoren kehitys huomioon ottaen.

Vierailija kirjoitti:

Kävimme kesäreissulla Haaparannassa ja en, en todellakaan tiennyt että sinne mennään vaan hamstraamaan lisää tavaraa. Tiesin kyllä että sieltä haetaan nuuskaa ja energiajuomia, mutta tuo vaateoutlettien määrä yllätti - ja mikä määrä tavaraa niissä oli! Ihmiset ostivat kuin eivät olisi koskaan vaatteita nähneetkään, kun on ”halpaa”. Tuntui, että oikeasti tavarat eivät edes olleet niin kovin halpoja verrattuna Suomen hintoihin.

Olen aina vaan ymmälläni tästä kulutuksen määrästä. Ostin itselleni vain kahdet urheiluliivit, kun entiset ovat ihan hajalla. Yhteenkään halpaan t-paitaan tai muuhun en sortunut. 

Hienoa toki, jos vaatteet menevät oikeasti tarpeeseen, mutta ihmisten ostosmääristä päätellen tuntui, että monet ostivat vain ostamisen vuoksi. Meidänhän pitäisi vähentää kuluttamista ja pitää huolta vaatteistamme ja tavaroistamme pidempään. Tuolla se ei näkynyt millään tavalla. 

Ja kyllä, jatkossa valitsen lomakohteekseni jotain muuta joka rentouttaa, eikä kauhistuta. 

Candy World Haaparannassa on järkky paikka. Ihmiset ostaa karkkia ihan hirveitä määriä... Ok, karkki on katoavaista, mutta silti. Eikä ne ole edes mitenkään erityisen halpoja.

Vierailija kirjoitti:

"Vähän nyt minulla jäissä karsimis- ja lahjoitus-hommat kesän ajan, mutta käyn täällä lukemassa. Ja kunhan ei tule uutta roinaa ostettua niin syksyllä on hyvä taas jatkaa kun jaksaa enemmän olla sisäpuuhissa."

 

Minulla päinvastoin, talvella ei jaksa mitään. Pelkästään roskapussien vieminen on pakkasessa tai loskassa vastenmielistä, saati että ryhtyisi karsimaan tavaraa. Kesällä valoisaan aikaan ehtii enemmän kaikenlaista. 

Mullakin tämä, että kesällä tuntuu kuin olisi lisää tunteja vuorokaudessa. Syksyn pimeillä en saa karsittua oikein mitään. Just kävin vartissa pari hyllyä läpi. 
Tyytyväinen kun Vintedissä meni just pari pinoa kirjoja, ja hyllyiltä lähti pussillinen vaatteita kirppikselle ja toinen tekstiilijätteeseen. 

En minä voi luopua mistään tavarasta, kaikille tavaroille on ollut joku syy hankintaan, eikä se syy ole poistunut mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Olen tuo pitkän sepustuksen kirjoittanut lahjoittelija ja vaikka ymmärrän oikein hyvin tämän näkökulmasi, en omassa elämässäni ole siitä samaa mieltä. Itselleni se raha on mennyt käytti sitä tavaraa tai ei. 

 

No, kyllähän minkäkin sanoin, että raha meni ostohetkellä. Olen ihan varma, että sinullakin on jokin raja siinä, mitä annat ilmaiseksi, tai jos suostut luopumaan omistusasunnostasi, koska "ostohetkellä rahat meni jo", niin olet erittäin harvinainen yksilö tässä maailmassa.  

En tiennytkään, että omistusasuntojakin voi olla niin paljon, että kuuluvat ihan tavarapaljouteen. Itse en kyllä ole ikinä mieltänyt asuntoa tavaraksia.

Maailmassa on niin paljon tavaraa, että isolla osalla ei ole jälleenmyyntiarvoa tai se on hyvin pieni.

Omistamisessa käy juuri niin, että raha menee sillä hetkellä, kun tuotteen ostaa. Joistain tavaroista ja tuotteista sen saa takaisin, isommasta osasta ei.

Tavarasta on tullut luokkakysymys. Rikkaat voivat luopua kaikesta, koska voivat milloin vain ostaa uudet tilalle. Köyhemmät pitävät kiinni kaikesta.

Onko teille käynyt raivatessa niin, että jostain tavarasta luopuminen kaduttaa myohemmin? 
Minulle on joskus. Mietin miten sen voi välttää jo siinä karsisssa. Usein ne mitkä harmittaa, on tavarat/vaatteet joihin liittää tunteita jostakin ihmisestä tai tapahtuneesta. Jokunen hieno huonekalu jolle ei ole ollut tilaa. Suurin osa unohtuu sillä hetkellä kun lähtee ulos ovesta. 

Vierailija kirjoitti:

Onko teille käynyt raivatessa niin, että jostain tavarasta luopuminen kaduttaa myohemmin? 
Minulle on joskus. Mietin miten sen voi välttää jo siinä karsisssa. Usein ne mitkä harmittaa, on tavarat/vaatteet joihin liittää tunteita jostakin ihmisestä tai tapahtuneesta. Jokunen hieno huonekalu jolle ei ole ollut tilaa. Suurin osa unohtuu sillä hetkellä kun lähtee ulos ovesta. 

On. Tästä syystä yritän olla hankkiutumatta eroon sentimentaalisista tavaroista ennen, kuin olen todella vakaasti ja pitkään harkinnut asiaa. Ja siltikin vielä hetken. Koska niitä ei enää takaisin saa.

Vierailija kirjoitti:

^ Se on lukittu, mikä lienee hyvä kun oli niin takkuinen ketju jo.

Eli tavallaan se täyttyi turhasta tauhkasta. Saavutti sen tilan, mitä kaiken maailman konmmarituksen kannattajat tavoittelevat.

Vierailija kirjoitti:

Onko teille käynyt raivatessa niin, että jostain tavarasta luopuminen kaduttaa myohemmin? 
Minulle on joskus. Mietin miten sen voi välttää jo siinä karsisssa. Usein ne mitkä harmittaa, on tavarat/vaatteet joihin liittää tunteita jostakin ihmisestä tai tapahtuneesta. Jokunen hieno huonekalu jolle ei ole ollut tilaa. Suurin osa unohtuu sillä hetkellä kun lähtee ulos ovesta. 

En ole katunut. Jos epävarma ollut jostakin olen jättänyt vielä. En tee hätäsiä päätösiä. Silti olen saanut todella paljon tavaroita pois.  Olen tehnyt karsintaa monta vuotta. Uusia ostan harkiten ja vain tarpeen mukaan.