Lue keskustelun säännöt.
Insta: mies petti ja jätti 23 v naisen vuoksi
12.04.2026 |
Nadja Korpijaakko (@nadjastrange) • Instagram-kuvat ja -videot
Kamala tilanne, 14 v yhteiseloa takana ja 3 v lapsikin parilla :(
Kommentit (2003)
Vierailija kirjoitti:
Mies kun on aloitteellinen eron suhteen, niin hän on kriisissä vellova pettäjä. Nainen kun on aloitteellinen 70% eroista, niin hän on voimaantunut ja rohkea oman tiensä kulkija. Palstanaisten logiikka.
Eihän se mitään palstanaisten logiikkaa ole, vaan raaka totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sille mitään voi jos tiet jossain kohtaa erkanee (toki sitä vastaan voi taistella ja siinä onnistua) mutta en ikinä tule ymmärtämään tuollaista jättötapaa. En ikinä. Missä on se kunnioitus sitä henkilöä kohtaan jota on kuitenkin rakastanut joka solullaan pidemmän aikaa? Erot harvemmin on mitään läpihuutojuttuja mutta kenenkään sielua ei saa tarpeettomasti satuttaa. Sellaiset pomminpudottajat haluavat vain itse päästä mahdollisimman helpolla ja jättävät toisen tosi ikävään ja satuttavaan tilanteeseen. Se sattuu jos eron estämiseen ei anneta mitään mahdollisuutta. Ymmärrän toki, että jättäjän voi olla alussa vaikea sanoa että on ihastunut toiseen mutta sekin antaa aikaa sulattaa asiaa kuin vain se että lähtee yks kaks veke. :(
Mutta jos ihan realistisesti mietitään, niin miten tuollaisen eron voisi hoitaa ollenkaan niin, ettei se satuta syvästi?
Joko hyväksytte perheiden rikkomiset ja avioerot, tai sitten ette hyväksy. Ei se oman lapsen vanhemman jättäminen ja perheen rikkominen ole mitenkään vähemmän satuttavaa ja lapsen elämää suojelevampaa, jos siitä varoitellaan etukäteen :D
Ei varmaan voikaan. Mutta sen voi yrittää hoitaa niin että se sattuu mahdollisimman vähän. Että olisi edes näennäisesti mahdollisuus pelastaa suhde. Sitten kun tajuaa että ei toi mies mua oikeasti enää halua niin miksi itsekään haluaisi häntä. Tuollainen jättötapa saa aikaan sen että kelaa joka sekunti että "mitä jos olisin tehnyt näin tai noin..."
Minä en ollenkaan haluaisi mitään edgetystä tuollaisen aiheen kanssa. Jos johonkin terapiaan mennään näennäisesti muka yrittämään, vaikka toinen on jo ihastunut työkaveriinsa, niin mun mielestä siinä yritetään vain pelastaa omaa nahkaa ja pitkitetään kumppanin kärsimystä. Rysäyttäisi mieluummin rehellisesti rotkoon, kuin pitkittäisi.
Oman perheensä rikkominen ja aviopuolison jättäminen on se paha teko itsessään, turha sitä selitellä. Ei se asia sen kauniimmaksi millään terapialla muutu.
Ihastuminen toiseen on ihan normaalia pitkissä suhteissa. Se ero tulee vain siinä, miten sen tilanteen käsittelee ja hoitaa. Ei kaikki lähde pitkästä suhteesta pikkuihastuksen takia pois tai käy paneskelemassa vieraita, vaan he yrittävät korjata sen oman parisuhteen. Ei se ole mitään kumppanin kärsimyksen pitkittämistä. Ja jos suhdetta ei halua korjata, niin erota voi heti, kun ihastuu toiseen. Useamman kuukauden salasuhteella se kumppanin kärsimys aiheutetaan ja sitä pitkitetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fast forward: uusi nuorikko kyllästyy ja etsii ikäistään seuraa, vanheneva mies jää yksin, jäljellä on rikottu perhe ja rikotut haaveet, alko alkaa maistua. Tarina on yhtä vanha kuin ihmiskunta.
No sitten löytyy aina joku uusi muija. Näin se menee, osa naisista vaan on sellaisia. Miehet on parisuhteissa enempi saamapuolella, ja mielestäni naiset jotka ripustautuu miehiin on vain tyhmiä.
Tämäkään case ei järkytä ketään. Olette kasvaneet katsomalla vastaavista kuvioista kertovia tv-sarjoja ja leffoja, niin ei kai tuo voi yllättää, että kulttuuri on sellainen.
No kun ei tosielämässä tunnu löytyvän. Vuodet vierivät, vanhemmat naiset eivät kiinnostu, nuoremmat naiset eivät kiinnostu. Baaritiskille nämä päätyvät, siellä jaksetaan kuunnella. Tai siis ei jakseta mutta myynnin eteen ynähdellään myötätuntoisesti.
Todellakin löytyy. Naiset on keskimäärin enemmän se parisuhteista pakkomielteinen, epävarma sukupuoli jotka tuhlaavat puoli elämää miehistä jauhamiseen, miehissä roikkumiseen ja ties minkä perunoiden palvomiseen, joiden jalkovälissä roikkuu kalpea nakki. Näiden puolesta tehdään jopa työpaikoilla niitä kuuluisia mEtAtÖiTä :D
Juu varmasti. Harva se päivä täälläkin on naisten avauksia siitä kun miehet eivät kiinnostu, eiku.
Nyt puhuttiinkin tosielämästä.
No siellä ihan yhtä vähän. Parisuhdepakkomielteiset ovat kaikki alle 25-v. Joku hormonihomma. Miehet sitten etsivät huoltajaa kun myöhemmin tulee ero, naiset eivät.
Mun tietämistä ihmisistä eniten parisuhteista ja miehistä jauhaa 80-luvulla syntyneet milleniaalinaiset. Näillä se parisuhde- ja miespakkomielle tuntuu olevan vahvin.
Mielenkiintoista. Sinkkuja? Mun (x) samanikäisistä tutuista vain yksi jaksaa jauhaa suhteista ja miehistä. Hän on eronnut pitkästä liitosta miehen petettyä, on tinderissä, helposti ihastuva ja yhtä pomminvarmasti aina pettyvä lapsuudenystävä. Meillä muilla joko on miehet tai ei ole, muttei niissä mitään jauhamista ole, elämä on jo jokaisella muovautunut omiin uomiinsa.
Eivät ole suurimmalta osin sinkkuja. Parisuhteessa lähes kaikki, osa myös sinkkuja tai välillä sinkkuja. Koulutettuja, hyvätuloisia naisia joilla ei pitäisi olla mitään syytä roikkua niin pahasti miehissä, mutta niin vaan fokus on hämmentävän vahvasti nimenomaan niissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sille mitään voi jos tiet jossain kohtaa erkanee (toki sitä vastaan voi taistella ja siinä onnistua) mutta en ikinä tule ymmärtämään tuollaista jättötapaa. En ikinä. Missä on se kunnioitus sitä henkilöä kohtaan jota on kuitenkin rakastanut joka solullaan pidemmän aikaa? Erot harvemmin on mitään läpihuutojuttuja mutta kenenkään sielua ei saa tarpeettomasti satuttaa. Sellaiset pomminpudottajat haluavat vain itse päästä mahdollisimman helpolla ja jättävät toisen tosi ikävään ja satuttavaan tilanteeseen. Se sattuu jos eron estämiseen ei anneta mitään mahdollisuutta. Ymmärrän toki, että jättäjän voi olla alussa vaikea sanoa että on ihastunut toiseen mutta sekin antaa aikaa sulattaa asiaa kuin vain se että lähtee yks kaks veke. :(
Mutta jos ihan realistisesti mietitään, niin miten tuollaisen eron voisi hoitaa ollenkaan niin, ettei se satuta syvästi?
Joko hyväksytte perheiden rikkomiset ja avioerot, tai sitten ette hyväksy. Ei se oman lapsen vanhemman jättäminen ja perheen rikkominen ole mitenkään vähemmän satuttavaa ja lapsen elämää suojelevampaa, jos siitä varoitellaan etukäteen :D
Ei varmaan voikaan. Mutta sen voi yrittää hoitaa niin että se sattuu mahdollisimman vähän. Että olisi edes näennäisesti mahdollisuus pelastaa suhde. Sitten kun tajuaa että ei toi mies mua oikeasti enää halua niin miksi itsekään haluaisi häntä. Tuollainen jättötapa saa aikaan sen että kelaa joka sekunti että "mitä jos olisin tehnyt näin tai noin..."
Minä en ollenkaan haluaisi mitään edgetystä tuollaisen aiheen kanssa. Jos johonkin terapiaan mennään näennäisesti muka yrittämään, vaikka toinen on jo ihastunut työkaveriinsa, niin mun mielestä siinä yritetään vain pelastaa omaa nahkaa ja pitkitetään kumppanin kärsimystä. Rysäyttäisi mieluummin rehellisesti rotkoon, kuin pitkittäisi.
Oman perheensä rikkominen ja aviopuolison jättäminen on se paha teko itsessään, turha sitä selitellä. Ei se asia sen kauniimmaksi millään terapialla muutu.
Ihastuminen toiseen on ihan normaalia pitkissä suhteissa. Se ero tulee vain siinä, miten sen tilanteen käsittelee ja hoitaa. Ei kaikki lähde pitkästä suhteesta pikkuihastuksen takia pois tai käy paneskelemassa vieraita, vaan he yrittävät korjata sen oman parisuhteen. Ei se ole mitään kumppanin kärsimyksen pitkittämistä. Ja jos suhdetta ei halua korjata, niin erota voi heti, kun ihastuu toiseen. Useamman kuukauden salasuhteella se kumppanin kärsimys aiheutetaan ja sitä pitkitetään.
Niin no tässä on paneskeltu ja haluttu erota. Ei kai kukaan heti ensitapaamiselta eroa, vaan odottelee sen pari kuukautta mitä tapahtuu? Kuten tässä.
Ei nämä perheiden rikkomiset koskaan kauniita ole, turha näitä spekuloida miten olisi voinut hoitaa "paremmin". Mies teki virheen jo siinä, kun antoi ihastukselleen MINKÄÄNLAISTA valtaa. Valinta tehdään siinä. Lähdetkö ruokkimaan ihastuksen tunnetta, vai et. Kukaan ei ole tunteidensa vietävissä, valinnat tehdään itse. Myös tunteen kasvattelu ja ruokkiminen on valinta.
Aloin tässä miettimään että kelatkaa jos eroaminen olisi laitonta, ellei siihen saisi tuomioistuimen hyväksyntää :D Tyyliin "Pertti ei saa nyt lupaa erota Maijasta kun hänellä ei ole siihen pätevää syytä". Tuli siis mieleen kun IG:ssä eräs nuori tyttö suri sydänsurujaan ja sanoi että toisen sydämen särkemisen pitäisi olla laitonta :(
Kuitenkin, vaikka parisuhteeseen vaaditaan kahden ihmisen tahto niin eroon riittää vain toisen ilmoitus. Se on surullista :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sille mitään voi jos tiet jossain kohtaa erkanee (toki sitä vastaan voi taistella ja siinä onnistua) mutta en ikinä tule ymmärtämään tuollaista jättötapaa. En ikinä. Missä on se kunnioitus sitä henkilöä kohtaan jota on kuitenkin rakastanut joka solullaan pidemmän aikaa? Erot harvemmin on mitään läpihuutojuttuja mutta kenenkään sielua ei saa tarpeettomasti satuttaa. Sellaiset pomminpudottajat haluavat vain itse päästä mahdollisimman helpolla ja jättävät toisen tosi ikävään ja satuttavaan tilanteeseen. Se sattuu jos eron estämiseen ei anneta mitään mahdollisuutta. Ymmärrän toki, että jättäjän voi olla alussa vaikea sanoa että on ihastunut toiseen mutta sekin antaa aikaa sulattaa asiaa kuin vain se että lähtee yks kaks veke. :(
Mutta jos ihan realistisesti mietitään, niin miten tuollaisen eron voisi hoitaa ollenkaan niin, ettei se satuta syvästi?
Joko hyväksytte perheiden rikkomiset ja avioerot, tai sitten ette hyväksy. Ei se oman lapsen vanhemman jättäminen ja perheen rikkominen ole mitenkään vähemmän satuttavaa ja lapsen elämää suojelevampaa, jos siitä varoitellaan etukäteen :D
Tottakai ero aina satuttaa syvästi mutta kyllä sen voi hoitaa myös siististi. Fiksut ihmiset puhuvat ensin puolisonsa kanssa ja etsivät keinoja, miten suhteen voisi ehkä vielä pelastaa ja yrittävät sitä tosissaan. Vaikka se eroaminen satuttaakin, niin ainakaan se ei tule yllätyksenä ja puskista, vaan siihen pystyy jonkin verran sopeutumaan etukäteen.
Tuollainen hei kulta, minulla on ollut toinen nainen kierroksessa jo vähän pidemmän aikaan ja muutan nyt sen luo moi -on ihan sen paskiten hoidettujen erotilanteiden kruunu. Siinä tippuu niin korkealta, jos on edellisenä päivänä suunniteltu yhdessä tulevaa ja sitten matto vedetään jalkojen alta. Ja se luottamuksen menettäminen toiseen on paha, kun sinulle on valehdeltu kuukausia.
Ihan vuosiakin saattaa olla, ehkäpä tämä ei ole miehen ensimmäinen rodeo.
Kerran pettää niin pettää uudestaakin.
Toki näinkin mutta jokainen pettäjä pettää joskus ensimmäisen kerran. Tosin joku muistijälki on, että ehkä heillä oli joku parisuhdekriisi silloin, kun Nadja asui hetken Lontoossa ja Aleksikin taisi lähteä ehkä sen jälkeen jonnekin. Sitten taisi tulla se syöpä. Mutta näistä nyt on yli 10 vuotta aikaa, eikä Nadjan blogiakaan enää ole, niin eipä pääse tarkistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sille mitään voi jos tiet jossain kohtaa erkanee (toki sitä vastaan voi taistella ja siinä onnistua) mutta en ikinä tule ymmärtämään tuollaista jättötapaa. En ikinä. Missä on se kunnioitus sitä henkilöä kohtaan jota on kuitenkin rakastanut joka solullaan pidemmän aikaa? Erot harvemmin on mitään läpihuutojuttuja mutta kenenkään sielua ei saa tarpeettomasti satuttaa. Sellaiset pomminpudottajat haluavat vain itse päästä mahdollisimman helpolla ja jättävät toisen tosi ikävään ja satuttavaan tilanteeseen. Se sattuu jos eron estämiseen ei anneta mitään mahdollisuutta. Ymmärrän toki, että jättäjän voi olla alussa vaikea sanoa että on ihastunut toiseen mutta sekin antaa aikaa sulattaa asiaa kuin vain se että lähtee yks kaks veke. :(
Mutta jos ihan realistisesti mietitään, niin miten tuollaisen eron voisi hoitaa ollenkaan niin, ettei se satuta syvästi?
Joko hyväksytte perheiden rikkomiset ja avioerot, tai sitten ette hyväksy. Ei se oman lapsen vanhemman jättäminen ja perheen rikkominen ole mitenkään vähemmän satuttavaa ja lapsen elämää suojelevampaa, jos siitä varoitellaan etukäteen :D
Ei varmaan voikaan. Mutta sen voi yrittää hoitaa niin että se sattuu mahdollisimman vähän. Että olisi edes näennäisesti mahdollisuus pelastaa suhde. Sitten kun tajuaa että ei toi mies mua oikeasti enää halua niin miksi itsekään haluaisi häntä. Tuollainen jättötapa saa aikaan sen että kelaa joka sekunti että "mitä jos olisin tehnyt näin tai noin..."
Minä en ollenkaan haluaisi mitään edgetystä tuollaisen aiheen kanssa. Jos johonkin terapiaan mennään näennäisesti muka yrittämään, vaikka toinen on jo ihastunut työkaveriinsa, niin mun mielestä siinä yritetään vain pelastaa omaa nahkaa ja pitkitetään kumppanin kärsimystä. Rysäyttäisi mieluummin rehellisesti rotkoon, kuin pitkittäisi.
Oman perheensä rikkominen ja aviopuolison jättäminen on se paha teko itsessään, turha sitä selitellä. Ei se asia sen kauniimmaksi millään terapialla muutu.
Toisaalta tästä näkee kilometrien päähän, että kyseessa on joku ikäkriisi, jolle nauraa aidanseipäätkin. Ikäkriisejä yleensä hoidetaan niin, että ensimmäinen ohje on: Älä tee hätiköityjä päätöksiä. Siis esimerkiksi: älä petä, älä eroa.
Eihän tuo mies pääse ongelmistaan sillä, että alkaa vehtaamaan jonkun harjottelijan kanssa. Kriisissä ihminen joutuu kohtaamaan omaa kypsymättömyyttään. Sitä ei pääse karkuun juoksemalla, vaan se seuraa mukana niin kauan kunnes kehittyy. Jos vanhemmuus on vaikeaa, siitä ei pääse eroon karkaamalla vaan kehittymällä.
Ja näihin kysymyksiin kyllä terapia auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nuorempi tykkää kun hopeaketulla lapsia ei ainakaan tuhkis
Ei varmasti 23-vuotias mieti tuollaista. Hän miettii omaa uraansa ja työmahdollisuuksia, joissa ajattelee vanhemman miehen voivan auttaa. Ja varmaan tykkää huomiosta.
Tietenkin tykkää huomiosta! Nätti nuori nainenhan tuo on, ja ig:n perusteella rakastaa omaa peilikuvaansa jota postaa koko ajan. Ihan normaalia ton ikäiselle.
Näillä extra huomionhakuisilla valinta osuu helposti nimenomaan paljon vanhempaan mieheen, sillä omanikäiset eivät ole sillä tavalla innoissaan ja anna huomiota prinsessalle, kuin setämies. Olen tarkastellut näitä dynamiikoita parisuhteissa ja deittailussa ihmisillä joilla mies on vanhempi, ihmisillä jotka ovat samanikäisiä ja ihmisillä joilla nainen on vanhempi. Tuntuma on voimakkaasti se, että korostuneen huomionhakuiset ja itsekeskeiset naiset tykkäävät vanhemmista miehistä.
Olet muuten oikeassa!
Erittäin huomiohakuinen nainen on omassa ikäluokassaan naurettava, mutta vanhemman miehen mielestä iiiiihana!
Nainen postaa itsestään jatkuvasti kuvia ja kertoo minäminä-tarinoita, jotka vain vanhempi, höynähtänyt mies uskoo. Ol n kiinnittänyt tähän samaan huomiota.
Ah mikä myötähäpeä! Miehet eivät vissiin tajua miten noloja he ovat.
Entä sitten? Mies saa nuoren naisen huomiota ja pi**ua. Nuori nainen saa vanhemman miehen ihailua ja kokemusta, Ei ketään kiinnosta katkeran markkina-arvonsa menettäneen vanhan naisen myötähäpeä-ulina.
Mitä kokemusta jollain nelikymppisellä ulollakin nyt sitten on? Ehkä valehtelevat suut ja silmät täyteen jollekin hölmölle parikymppiselle ja esittävät älykköä ja kokenutta miestä
Ovatko nuoret naiset tosiaan niin naiviia, että uskovat kaiken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.instagram.com/nadjastrange/reel/CfrNl-dAsE5/
Kun reelssi muuttuikin todeksi..
Ai miten hoitaa ero hyvin? No ensinnäkin suu pitää saada auki jos suhteessa on omaan makuun jotain vikaa. Jokaisessa terveessä parisuhteessa ratkotaan ongelmia ja tehdään kompromisseja. Jos kompromissiin ei enää päästä tai mehut on niin sanotusti puristettu kuiviin, se todetaan puolisolle ääneen ja heitetään pyyhe tiskiin. Näin molemmat osapuolet tietävät missä mennään ja osaavat varautua eroon ja prosessoida sitä.
Tuollainen sihteerin mukaan impulsiivisesti lähteminen on ongelmien pakenemista. On ehkä vain saanut huomiota, ja kiitollisuudesta hyppää uuteen suhteeseen. Siitä uudestakin suhteesta tulee joskus vanha ja siihenkin kyllästyy. Sitten nää luihupersoonat alkavat taas katsella uutta kumppania, ja vanhan suhteet pölyt ja omat kehityskohteet lakaistaan taas kaappiin seuraavaa irtiottoa odottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nuorempi tykkää kun hopeaketulla lapsia ei ainakaan tuhkis
Ei varmasti 23-vuotias mieti tuollaista. Hän miettii omaa uraansa ja työmahdollisuuksia, joissa ajattelee vanhemman miehen voivan auttaa. Ja varmaan tykkää huomiosta.
Tietenkin tykkää huomiosta! Nätti nuori nainenhan tuo on, ja ig:n perusteella rakastaa omaa peilikuvaansa jota postaa koko ajan. Ihan normaalia ton ikäiselle.
Näillä extra huomionhakuisilla valinta osuu helposti nimenomaan paljon vanhempaan mieheen, sillä omanikäiset eivät ole sillä tavalla innoissaan ja anna huomiota prinsessalle, kuin setämies. Olen tarkastellut näitä dynamiikoita parisuhteissa ja deittailussa ihmisillä joilla mies on vanhempi, ihmisillä jotka ovat samanikäisiä ja ihmisillä joilla nainen on vanhempi. Tuntuma on voimakkaasti se, että korostuneen huomionhakuiset ja itsekeskeiset naiset tykkäävät vanhemmista miehistä.
Olet muuten oikeassa!
Erittäin huomiohakuinen nainen on omassa ikäluokassaan naurettava, mutta vanhemman miehen mielestä iiiiihana!
Nainen postaa itsestään jatkuvasti kuvia ja kertoo minäminä-tarinoita, jotka vain vanhempi, höynähtänyt mies uskoo. Ol n kiinnittänyt tähän samaan huomiota.
Ah mikä myötähäpeä! Miehet eivät vissiin tajua miten noloja he ovat.
Entä sitten? Mies saa nuoren naisen huomiota ja pi**ua. Nuori nainen saa vanhemman miehen ihailua ja kokemusta, Ei ketään kiinnosta katkeran markkina-arvonsa menettäneen vanhan naisen myötähäpeä-ulina.
Mitä kokemusta jollain nelikymppisellä ulollakin nyt sitten on? Ehkä valehtelevat suut ja silmät täyteen jollekin hölmölle parikymppiselle ja esittävät älykköä ja kokenutta miestä
Ovatko nuoret naiset tosiaan niin naiviia, että uskovat kaiken?
Ei, vaan ihan tietoisesti ovat sellaisia kuin ovat.
Näistä ketjussa kirjoittavista naisistakin osa varmasti ollut nuorena vanhempien miesten kanssa, mutta nyt sitten kun eivät itse enää ole nuoria ja siinä asemassa, ovat täällä paheksumassa.
Minä arvostan vain niitä, joilla oli jo nuorena selkäranka. Ei se siinä vaiheessa enää mitään auta, kun "elämänkokemuksen" myötä muka viisastutaan (kummasti tämä ajoittuu samoihin aikoihin ulkoisen lässähtämisen kanssa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassinen tarina siitä miten mies bildataan sitä naista varten jonka mies oikeasti haluaa. Kannattaa nyt katsoa sitä puolisoa jos alkaa laihduttamaan, saattaa kohta vaihtaa sut hoikempaan vaikka oliskin yhteinen vauva juuri tehtynä. Näin se miehillä menee, muna määrää.
Onkohan tuosssa ex-parisuhteessa käyty keskustelua siitä, miten pysyä samoilla linjoilla elämäntyylin suhteen.
Jos toinen on kuplautunut (mielessään) idylliseen lapsiperhe-elämään, missä parisuhde on itsestäänselvyys (näin tietysti pitäisi ollakin, vai? Lapsi hankitaan vain vakaaseen, sitoutuneeseen suhteeseen!), toinen taas alkaaa kiinnostua terveellisestä elämäntavasta ja miettii, miten keho pysyisi kuosissa jatkossakin. Toinen ei se enää pidä omasta ulkonäöstä huolehtimista prioriteettina.
En katsonut, milloin tuo AK:n proteiinivanukasvideo oli tehty. Kun nelikymppinen mies noin selvästi larppaa parikymppistä ja on muutenkin ns. poikamainen, ei hänen kiinnostuksensa voi olla pulleassa marimekkomammassa, jonka elämäntehtävä on houvata pikku kiharapäätä. Kyllä naisella(kin) pitää olla muutakin tehtävää kuon äitiys. Ihmetyttää kyllä nuo ex-rouvan runsaat kuvat iholla. En ole koskaan seurannut häntä (miksi olisin; minulla on ELÄMÄ), joten en tiedä, onko ollut vauhdikas menevä ja tekevä nuorempana.
Elin naisen elämäntehtävä on miellyttää miestä? Muokata itseään sellaiseksi että mies tykkää? Onko miehellä mitään velvoitetta toimia samoin? Tässäkin kerrot kuinka mies on kiinnostunut terveydestä ja NAISEN pitäis seurata tätä samaa. Mies siis määritää parisuhteessa sen millaisia ollaan ja mistä ollaan kiinnostuneita. Joku vois miettiä että mitä jos sen miehen olis pitäny enemmän kiinnostua siitä marimekosta ja kiharapäästä? Miksi se on naisen tehtävä muuntautua miehen kiinnostusten mukaiseksi? Miksi mieheltä ei vaadita samaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sille mitään voi jos tiet jossain kohtaa erkanee (toki sitä vastaan voi taistella ja siinä onnistua) mutta en ikinä tule ymmärtämään tuollaista jättötapaa. En ikinä. Missä on se kunnioitus sitä henkilöä kohtaan jota on kuitenkin rakastanut joka solullaan pidemmän aikaa? Erot harvemmin on mitään läpihuutojuttuja mutta kenenkään sielua ei saa tarpeettomasti satuttaa. Sellaiset pomminpudottajat haluavat vain itse päästä mahdollisimman helpolla ja jättävät toisen tosi ikävään ja satuttavaan tilanteeseen. Se sattuu jos eron estämiseen ei anneta mitään mahdollisuutta. Ymmärrän toki, että jättäjän voi olla alussa vaikea sanoa että on ihastunut toiseen mutta sekin antaa aikaa sulattaa asiaa kuin vain se että lähtee yks kaks veke. :(
Mutta jos ihan realistisesti mietitään, niin miten tuollaisen eron voisi hoitaa ollenkaan niin, ettei se satuta syvästi?
Joko hyväksytte perheiden rikkomiset ja avioerot, tai sitten ette hyväksy. Ei se oman lapsen vanhemman jättäminen ja perheen rikkominen ole mitenkään vähemmän satuttavaa ja lapsen elämää suojelevampaa, jos siitä varoitellaan etukäteen :D
Ei varmaan voikaan. Mutta sen voi yrittää hoitaa niin että se sattuu mahdollisimman vähän. Että olisi edes näennäisesti mahdollisuus pelastaa suhde. Sitten kun tajuaa että ei toi mies mua oikeasti enää halua niin miksi itsekään haluaisi häntä. Tuollainen jättötapa saa aikaan sen että kelaa joka sekunti että "mitä jos olisin tehnyt näin tai noin..."
Minä en ollenkaan haluaisi mitään edgetystä tuollaisen aiheen kanssa. Jos johonkin terapiaan mennään näennäisesti muka yrittämään, vaikka toinen on jo ihastunut työkaveriinsa, niin mun mielestä siinä yritetään vain pelastaa omaa nahkaa ja pitkitetään kumppanin kärsimystä. Rysäyttäisi mieluummin rehellisesti rotkoon, kuin pitkittäisi.
Oman perheensä rikkominen ja aviopuolison jättäminen on se paha teko itsessään, turha sitä selitellä. Ei se asia sen kauniimmaksi millään terapialla muutu.
Ihastuminen toiseen on ihan normaalia pitkissä suhteissa. Se ero tulee vain siinä, miten sen tilanteen käsittelee ja hoitaa. Ei kaikki lähde pitkästä suhteesta pikkuihastuksen takia pois tai käy paneskelemassa vieraita, vaan he yrittävät korjata sen oman parisuhteen. Ei se ole mitään kumppanin kärsimyksen pitkittämistä. Ja jos suhdetta ei halua korjata, niin erota voi heti, kun ihastuu toiseen. Useamman kuukauden salasuhteella se kumppanin kärsimys aiheutetaan ja sitä pitkitetään.
Niin no tässä on paneskeltu ja haluttu erota. Ei kai kukaan heti ensitapaamiselta eroa, vaan odottelee sen pari kuukautta mitä tapahtuu? Kuten tässä.
Ei nämä perheiden rikkomiset koskaan kauniita ole, turha näitä spekuloida miten olisi voinut hoitaa "paremmin". Mies teki virheen jo siinä, kun antoi ihastukselleen MINKÄÄNLAISTA valtaa. Valinta tehdään siinä. Lähdetkö ruokkimaan ihastuksen tunnetta, vai et. Kukaan ei ole tunteidensa vietävissä, valinnat tehdään itse. Myös tunteen kasvattelu ja ruokkiminen on valinta.
Eihän tässä ole mitään paria kuukautta odoteltu, että mitä tapahtuu, vaan aloitettu suhde toiseen. SIlloin päätös on jo tehty ja siitä pitäisi kertoa myös sille puolisolle. Kommenttisi jälkimmäisen osan kanssa olen samaa mieltä mutta siinä on eroa kertooko puolisolle haluavansa erota koska kokee tunteita toista kohtaan, eikä koe sitä omaa puolisoa kohtaan reiluksi vai haluaako erota, koska on ihastunut toiseen ja parin kuukauden seurustelun perusteella haluaa erota. Molemmat satuttavat mutta ensimmäinen tapa on toista kunnioittava.
"Mitä kokemusta jollain nelikymppisellä ulollakin nyt sitten on? Ehkä valehtelevat suut ja silmät täyteen jollekin hölmölle parikymppiselle ja esittävät älykköä ja kokenutta miestä"
:D
Se on ihan ok jos haluaa erota. MUTTA ! Tee se ennenkuin petät ketään ! Vain raukka ja itsestään epävarma ihminen pettää (ei uskalla olla yksin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sille mitään voi jos tiet jossain kohtaa erkanee (toki sitä vastaan voi taistella ja siinä onnistua) mutta en ikinä tule ymmärtämään tuollaista jättötapaa. En ikinä. Missä on se kunnioitus sitä henkilöä kohtaan jota on kuitenkin rakastanut joka solullaan pidemmän aikaa? Erot harvemmin on mitään läpihuutojuttuja mutta kenenkään sielua ei saa tarpeettomasti satuttaa. Sellaiset pomminpudottajat haluavat vain itse päästä mahdollisimman helpolla ja jättävät toisen tosi ikävään ja satuttavaan tilanteeseen. Se sattuu jos eron estämiseen ei anneta mitään mahdollisuutta. Ymmärrän toki, että jättäjän voi olla alussa vaikea sanoa että on ihastunut toiseen mutta sekin antaa aikaa sulattaa asiaa kuin vain se että lähtee yks kaks veke. :(
Mutta jos ihan realistisesti mietitään, niin miten tuollaisen eron voisi hoitaa ollenkaan niin, ettei se satuta syvästi?
Joko hyväksytte perheiden rikkomiset ja avioerot, tai sitten ette hyväksy. Ei se oman lapsen vanhemman jättäminen ja perheen rikkominen ole mitenkään vähemmän satuttavaa ja lapsen elämää suojelevampaa, jos siitä varoitellaan etukäteen :D
Tottakai ero aina satuttaa syvästi mutta kyllä sen voi hoitaa myös siististi. Fiksut ihmiset puhuvat ensin puolisonsa kanssa ja etsivät keinoja, miten suhteen voisi ehkä vielä pelastaa ja yrittävät sitä tosissaan. Vaikka se eroaminen satuttaakin, niin ainakaan se ei tule yllätyksenä ja puskista, vaan siihen pystyy jonkin verran sopeutumaan etukäteen.
Tuollainen hei kulta, minulla on ollut toinen nainen kierroksessa jo vähän pidemmän aikaan ja muutan nyt sen luo moi -on ihan sen paskiten hoidettujen erotilanteiden kruunu. Siinä tippuu niin korkealta, jos on edellisenä päivänä suunniteltu yhdessä tulevaa ja sitten matto vedetään jalkojen alta. Ja se luottamuksen menettäminen toiseen on paha, kun sinulle on valehdeltu kuukausia.
Ihan vuosiakin saattaa olla, ehkäpä tämä ei ole miehen ensimmäinen rodeo.
Kerran pettää niin pettää uudestaakin.
Voi löytyä jopa naisen pulleuden syy sieltä.. Huonon miehen nainen syö huonoon oloonsa.
Onko sinulla jotain ongelmia enter-näppäimen kanssa? Hankala lukea viestejä joista 99% on tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos haluaa seksielämän niin on ihan oikein laihduttaa ja etsiä somempi kumppani. Ainut vaan mikä tässä meni väärin on naisen raskauttaminen ja yksin lapsen kanssa jättäminen.
Meinaat että kenellekään ylipainosella naisella ei ole seksielämää? Siistiä, olen siis uusi neitsyt Maria kun odotan tuolle rakastamalleni miehelle lasta :D
Odotamme Betlehemin tähteä osoittamaan luoksesi, niin tuomme lapsellesi kultaa, mirhaa ja suitsukkeita.
T: Itäuudenmaan tietäjät.
No, pitihän se palstan innoittamana katsoa mikä tää tyyppi on. Instan perusteella sen verran vähä-älyisen tai jotenkin lapsellisen oloinen että onnea vaan hänelle tuleviin "perseilyihin". 😂
Mielenkiintoista. Sinkkuja? Mun (x) samanikäisistä tutuista vain yksi jaksaa jauhaa suhteista ja miehistä. Hän on eronnut pitkästä liitosta miehen petettyä, on tinderissä, helposti ihastuva ja yhtä pomminvarmasti aina pettyvä lapsuudenystävä. Meillä muilla joko on miehet tai ei ole, muttei niissä mitään jauhamista ole, elämä on jo jokaisella muovautunut omiin uomiinsa.