Naimisissa olevat naiset, kuinka paljon teillä on miehiä ns. kirjekavereina?
Tarkoitan sellaisia viestittelymiehiä, joita ette ehkä koskaan edes tapaa? Itsellä siis tapana jutella esim. omaan alaan liittyvistä asioista, virkanimityksistä, lapsista yms näiden kanssa.
Kommentit (171)
Minun kirjekaverinimovat täällä av:lla. En osaa sanoa kuinka moni mies täällä vastaa minun viesteihini.
Siis oikeesti: miksi ihmeessä kirjoittaisin kenenkään kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tän ketjun huvittavin juttu oli se, miten 21 ja 18 vuoden pituiset suhteet ovst Ihan Eri Asioita.
Ja hämmentävin se, että joku jaksaa oikeasti vastata noihin ap:n viesteihin. Niin kuin ketä kiinnostaa, jos joku haluaa viestitellä jonkun kanssa ja mitä siellä on taustalla? Parista ensimmäisestä viestistä kävi jo selväksi, että ap on pipipää.
No tätä samaa olen itsekin ihmetellyt. Ilmeisesti ei ole naista, ei miestä, ei lapsia, eikä oma kissatkaan heitä rakasta.
ap
Sinähän olet täällä myös keskustelemassa ja vastailemassa. Päteekö suhunkin tuo, että ei miestä, ei lspsia, ei kissaa?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on töissä ollut vakiasiakkaita, siis firman sisäisiä, joiden kanssa olen jutellutmuustakin kuin vaan työasioista, tykkäävät kun saavat kertoa kaikenlaista. Toki nyt taitaa olla jo kaikki näistä kavereista vaihtanaat työpaikkaa, eikä oikeestaan kukaan enää soittele mulle, joku satunnainen kysyy joskus jotain, mutta ei niistä ole sillee juttukavereita saanut, ovat liian nuoria. Vanhemmat miehet tykkää jutustella enemmän.
Itse en lähde enää töissä juttelemaan niitä näitä miesten kanssa ellei ole täysin selvästi miehistä kiinnostunut mies. En jaksa antaa pakkeja miehille, joista jokainen jää roikkumaan lahkeeseen, jos niille on mukava. Se vaikuttaa ilmapiiriin ja työntekoon. Jotain pakollista small talkia voi joskus harrastaa, mutta muuten tiukka linja, vaikka olisi samoja harrastuksia tms. Ja oikeastaan silloin varsinkin.
Enkä oikeastaan edes ymmärrä millä ajalla ihmiset muka viestittelisi ylimääräisten miesten kanssa.
Ei oo kyllä ketään. Ei tulis mieleenkään pitää mitään kirjekavereita. Koen sen pettämisenä. Miksi en puhuisi oman miehen kanssa asioista vaan jonkun joku kuitenkin on mukana pillua etsiäkseen.
Yksi, entinen kollega joka asuu Australiassa, keskustellaan kaikenlaista kuten ystävillä on tapana. Nähdään kun satutaan samaan maahan joko kahden kesken tai perheittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae apua! Toivottavasti sun mies pettää sua sun ystävän tai siskon kanssa.. oot vissiin jääny jostain paitsi lapsuudessa
B-ryhmän persoonallisuushäiriöön ei useinkaan ole hoitoa. Ihmisen pitää itse olla tietoinen häiriöstään ja haluta muuttua.
Itse uskon - tai oikeastaan tiedän - ettei noista ns parannuta. Niistä kypsytään yli, ja käytännössä joko kyllästytään moiseen käytökseen tai vain päätetään käyttäytyä toisin. Kuitenkin tietyt piirteet jäävät, ja ne voivat joissakin olosuhteissa aktivoitua. Kanmottavia arpia lapsuudesta - puolustelematta lainkaan näiden kuvotusten käytöstä.
Onko sultä jäänyt tän päivän tabut ottamatta vai miten joku voi noin seota toisen ihmisen elämästä? Mikä sä oot arvostelee miten toisen pitäis elää?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tän ketjun huvittavin juttu oli se, miten 21 ja 18 vuoden pituiset suhteet ovst Ihan Eri Asioita.
Ja hämmentävin se, että joku jaksaa oikeasti vastata noihin ap:n viesteihin. Niin kuin ketä kiinnostaa, jos joku haluaa viestitellä jonkun kanssa ja mitä siellä on taustalla? Parista ensimmäisestä viestistä kävi jo selväksi, että ap on pipipää.
Onneton pipipää.
Vierailija kirjoitti:
Onko sultä jäänyt tän päivän tabut ottamatta vai miten joku voi noin seota toisen ihmisen elämästä? Mikä sä oot arvostelee miten toisen pitäis elää?!
Kenelle mahdat raivota?
Mitäs apua vielä pitäis? Kerro ihmeessä. Mielelläni keskustelen näistä monien ihmisten kanssa kyllä, ei siinä mitään.
ap