Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lasten harrastuksesta tulee iso suru monelle

Vierailija
10.04.2026 |

Tutkijat lataavat kasan syitä sille, miksi pikkulapsia ei kannata jakaa tasojoukkueisiin – silti KuPS teki niin

Asiantuntijat varoittavat, että pienten lasten jaottelusta tasojoukkueisiin on monia riskejä.

Lasten varhainen jaottelu voi johtaa kierteeseen, jossa varhain kehittyville kasaantuu etuja, joista myöhemmin kehittyvät jäävät paitsi.

Liian varhainen jaottelu voi viedä lapselta harrastamisen ilon ja johtaa koko harrastuksen loppumiseen.

https://yle.fi/a/74-20218394

 

Tää on niin totta. Poikani pelasi jalkapalloa joukkueessa, joka jaettiin muutama kuukausi aloittamisen jälkeen. Vain muutamat harkat sen jälkeen ja poika halusi lopettaa. Muutenkin touhu tuntui pelkältä rahastukselta. Yhdet kisat käytiin ja sieläkään ei peliaikaa juuri herunut. Ei tullut hauskaa yhdessä tekemisen meininkiä ja onnistumisen iloja.

Mulle tuli mitta täyteen kun ostimme pojalle uuden jalkapallon harjoituksiin, niin se oli kummasti vaihtunut harkoissa iänvanhaan rämään. Pojan pallo oli merkattu isoin kirjaimin tussilla, joka ei todellakaan lähde pois kuin spriillä hankaamalla.

Kommentit (465)

Vierailija
461/465 |
30.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma pitäisi mennä niin, että ensin kaikki aloittaisivat harrastepuolella seurassa. Treenit pari vkossa ja muutoma peli kauteen. Täältä ei olisi pakko siirtyä mihinkään. Eräänlainen höntsä harrastus. Ei myöskään varainkeruuta ja halpa harjoitemaksu esim 40e/kk. Jos olisi kiinnostusta niin voisi siirtyä kilpapuolelle jossa treenejä useampi ja kasvava määrä. Varainkeruuta ja kallis harjoitusmaksu tyyliin 200e/kk ja jatkuvasti pelejä ja kilpailua ryhmäjaoista. Uskon, että kuppi kääntyisi lopulta niin, että moni lapsi olisi pitämässä vain hauskaa treeneissä ja jättäisi tavoitteellisen kilpauran väliin. Samalla useampi lapsi harrastaisi jotain. Nyt kilpailet tai et tee mitään.

40 €/kk kertaa vaikka 30 lasta on 1200 €/kk. Ei tuolla saa edes kuluja katetuksi, varsinkin jos on ammattivalmentajat kuten tuossa toisessa viestissä vaadittiin.

Ainakin minun kotikaupunkini tukee junioriurheilua melko messevillä summilla. Näkisin, että yhteiskunnan tuki tulisi korvamerkitä juuri matalan kynnyksen toimintaan. Ja tosiaan yksi ammattilainen voi mentoroida monta isä- ja äitivalmentajaa, kun resurssit vain jaetaan reilusti eikä siten, että vähiten osaavia valmentavat ne vähiten osaavat.

-eri.

Voihan se ammattivalkku mentroida, mutta ei se tarkoita sitä, että se isä- tai äitivalmentaja olisi hyvä valmentaja. Jolloin vähinten osaavia valmentavat edelleen en vähinten osaavat. 

Miksi ne vähiten osaavat pitää pistää nuorimpien pariin? Miksei vanhimpien?

Koska ne vähinten osaavat ovat yleensä niiden pikkupelaajien vanhempia, en oikein jaksa uskoa, että heitä kiinnostaisi valmentaa vaikak U18 joukkuetta jos oma lapsi pelaa U8 joukkueessa. Ja toisaalta, suurta osaa paremmista valmentajista ei kiinnosta valmentaa vasta-alkajia, ei minuakaan kiinnosta. Erittäin isolla rahalla se saattaisi onnistua, mutta sitten harrastuksen hinta nousisi reilusti.

Suurimmassa osassa maailmaa pidettäisiin nepotismina, että vanhemmat, jotka eivät osaa valmentaa, valmentavat omien lastensa joukkueita.

Suurimmassa osassa maailmaa lasten urheilu loppuisi kokonaan jos vanhemmat eivät valmentaisi. Kyseessä ei ole mikään suomalainen ilmiö vaan ihan globaali normi. Toki sitten kun mennään korkeammille tasoille ja eliittiakatemioihin, eivät vanhemmat siellä valmenna vaan sen tekee ammattilaiset.

Vierailija
462/465 |
30.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pakko kysyä ulkosuomalaisena että mikä niissä harrastuksissa, esim. jalkapallossa, maksaa? Tottahan toki können kengät on ostettava mutta siinäpä se sotten olikin. Joku 40 euroa seuran vuosimaksua. 

Esimerkki eräästä seurasta:

Mitä kausimaksu pitää sisällään?

MAKSUUN SISÄLTYY:

Jäsen- ja liittymismaksu

Harjoitusvuorot

Joukkueen laji-, fysiikka- ja maalivahtivalmentajien palkat ja korvaukset

Loukkaantuneen/kuntoutuvan pelaajan sovellettu fysiikkaharjoittelu 2 krt/vk

Palloliiton jalkapallosarjojen osallistumis- ja tuomarimaksut

Seuran työntekijöiden palkat

Toimiston vuokra

Toimijoiden vakuutukset

Valmentajien, joukkueenjohtajan, rahastonhoitajan ja huoltajien koulutus ja niiden kustannukset

Jopox-järjestelmä

Kirjanpito-ohjelmisto, tilitoimistopalvelut sekä tilintarkastus

Pelaajan siirto-, YJ-sopimus- ja kaksoisedustusmaksut

Seuran kauden päättäjäiset

Valmentajien ja joukkueenjohtajien seuravaatteet (seuran määrittämät)

Joukkueen pelipallot, harjoitus- ja ensiaputarvikkeet

MAKSUUN EI SISÄLLY:

Pelipassi ja vakuutus

Muut vuorokulut

Muun pelitoiminnan kulut (osallistumis-, tuomari- ja vuorokulut)

Muiden joukkuetoimijoiden korvaukset ja seuravaatteet

Seuran ulkopuolinen fysiikka- tai muu valmennus, ml. multisports

Huuhkaja- ja Helmaripolun testit

Pelaajien peliasut tai varusteet

Joukkueen muut varusteet

Leiritoiminnan kulut

Matka-, majoitus- ja ruokailukulut

Joukkueen päättäjäisten tai muiden tapahtumien kulut

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
463/465 |
30.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma pitäisi mennä niin, että ensin kaikki aloittaisivat harrastepuolella seurassa. Treenit pari vkossa ja muutoma peli kauteen. Täältä ei olisi pakko siirtyä mihinkään. Eräänlainen höntsä harrastus. Ei myöskään varainkeruuta ja halpa harjoitemaksu esim 40e/kk. Jos olisi kiinnostusta niin voisi siirtyä kilpapuolelle jossa treenejä useampi ja kasvava määrä. Varainkeruuta ja kallis harjoitusmaksu tyyliin 200e/kk ja jatkuvasti pelejä ja kilpailua ryhmäjaoista. Uskon, että kuppi kääntyisi lopulta niin, että moni lapsi olisi pitämässä vain hauskaa treeneissä ja jättäisi tavoitteellisen kilpauran väliin. Samalla useampi lapsi harrastaisi jotain. Nyt kilpailet tai et tee mitään.

40 €/kk kertaa vaikka 30 lasta on 1200 €/kk. Ei tuolla saa edes kuluja katetuksi, varsinkin jos on ammattivalmentajat kuten tuossa toisessa viestissä vaadittiin.

Ainakin minun kotikaupunkini tukee junioriurheilua melko messevillä summilla. Näkisin, että yhteiskunnan tuki tulisi korvamerkitä juuri matalan kynnyksen toimintaan. Ja tosiaan yksi ammattilainen voi mentoroida monta isä- ja äitivalmentajaa, kun resurssit vain jaetaan reilusti eikä siten, että vähiten osaavia valmentavat ne vähiten osaavat.

-eri.

Voihan se ammattivalkku mentroida, mutta ei se tarkoita sitä, että se isä- tai äitivalmentaja olisi hyvä valmentaja. Jolloin vähinten osaavia valmentavat edelleen en vähinten osaavat. 

Miksi ne vähiten osaavat pitää pistää nuorimpien pariin? Miksei vanhimpien?

Koska ne vähinten osaavat ovat yleensä niiden pikkupelaajien vanhempia, en oikein jaksa uskoa, että heitä kiinnostaisi valmentaa vaikak U18 joukkuetta jos oma lapsi pelaa U8 joukkueessa. Ja toisaalta, suurta osaa paremmista valmentajista ei kiinnosta valmentaa vasta-alkajia, ei minuakaan kiinnosta. Erittäin isolla rahalla se saattaisi onnistua, mutta sitten harrastuksen hinta nousisi reilusti.

Suurimmassa osassa maailmaa pidettäisiin nepotismina, että vanhemmat, jotka eivät osaa valmentaa, valmentavat omien lastensa joukkueita.

Suurimmassa osassa maailmaa lasten urheilu loppuisi kokonaan jos vanhemmat eivät valmentaisi. Kyseessä ei ole mikään suomalainen ilmiö vaan ihan globaali normi. Toki sitten kun mennään korkeammille tasoille ja eliittiakatemioihin, eivät vanhemmat siellä valmenna vaan sen tekee ammattilaiset.

Aika monessa maassa on tapana, että jos on vaikkapa kaksi isävalmentajaa, he vaihtavat päittäin joukkueita. Ei ole kenenkään etu, että oma lapsi on valmennettavana.

Vierailija
464/465 |
30.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma pitäisi mennä niin, että ensin kaikki aloittaisivat harrastepuolella seurassa. Treenit pari vkossa ja muutoma peli kauteen. Täältä ei olisi pakko siirtyä mihinkään. Eräänlainen höntsä harrastus. Ei myöskään varainkeruuta ja halpa harjoitemaksu esim 40e/kk. Jos olisi kiinnostusta niin voisi siirtyä kilpapuolelle jossa treenejä useampi ja kasvava määrä. Varainkeruuta ja kallis harjoitusmaksu tyyliin 200e/kk ja jatkuvasti pelejä ja kilpailua ryhmäjaoista. Uskon, että kuppi kääntyisi lopulta niin, että moni lapsi olisi pitämässä vain hauskaa treeneissä ja jättäisi tavoitteellisen kilpauran väliin. Samalla useampi lapsi harrastaisi jotain. Nyt kilpailet tai et tee mitään.

40 €/kk kertaa vaikka 30 lasta on 1200 €/kk. Ei tuolla saa edes kuluja katetuksi, varsinkin jos on ammattivalmentajat kuten tuossa toisessa viestissä vaadittiin.

Ainakin minun kotikaupunkini tukee junioriurheilua melko messevillä summilla. Näkisin, että yhteiskunnan tuki tulisi korvamerkitä juuri matalan kynnyksen toimintaan. Ja tosiaan yksi ammattilainen voi mentoroida monta isä- ja äitivalmentajaa, kun resurssit vain jaetaan reilusti eikä siten, että vähiten osaavia valmentavat ne vähiten osaavat.

-eri.

Voihan se ammattivalkku mentroida, mutta ei se tarkoita sitä, että se isä- tai äitivalmentaja olisi hyvä valmentaja. Jolloin vähinten osaavia valmentavat edelleen en vähinten osaavat. 

Miksi ne vähiten osaavat pitää pistää nuorimpien pariin? Miksei vanhimpien?

Koska ne vähinten osaavat ovat yleensä niiden pikkupelaajien vanhempia, en oikein jaksa uskoa, että heitä kiinnostaisi valmentaa vaikak U18 joukkuetta jos oma lapsi pelaa U8 joukkueessa. Ja toisaalta, suurta osaa paremmista valmentajista ei kiinnosta valmentaa vasta-alkajia, ei minuakaan kiinnosta. Erittäin isolla rahalla se saattaisi onnistua, mutta sitten harrastuksen hinta nousisi reilusti.

Suurimmassa osassa maailmaa pidettäisiin nepotismina, että vanhemmat, jotka eivät osaa valmentaa, valmentavat omien lastensa joukkueita.

Suurimmassa osassa maailmaa lasten urheilu loppuisi kokonaan jos vanhemmat eivät valmentaisi. Kyseessä ei ole mikään suomalainen ilmiö vaan ihan globaali normi. Toki sitten kun mennään korkeammille tasoille ja eliittiakatemioihin, eivät vanhemmat siellä valmenna vaan sen tekee ammattilaiset.

Aika monessa maassa on tapana, että jos on vaikkapa kaksi isävalmentajaa, he vaihtavat päittäin joukkueita. Ei ole kenenkään etu, että oma lapsi on valmennettavana.

Lähde tälle väitteelle?

Vierailija
465/465 |
01.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homma pitäisi mennä niin, että ensin kaikki aloittaisivat harrastepuolella seurassa. Treenit pari vkossa ja muutoma peli kauteen. Täältä ei olisi pakko siirtyä mihinkään. Eräänlainen höntsä harrastus. Ei myöskään varainkeruuta ja halpa harjoitemaksu esim 40e/kk. Jos olisi kiinnostusta niin voisi siirtyä kilpapuolelle jossa treenejä useampi ja kasvava määrä. Varainkeruuta ja kallis harjoitusmaksu tyyliin 200e/kk ja jatkuvasti pelejä ja kilpailua ryhmäjaoista. Uskon, että kuppi kääntyisi lopulta niin, että moni lapsi olisi pitämässä vain hauskaa treeneissä ja jättäisi tavoitteellisen kilpauran väliin. Samalla useampi lapsi harrastaisi jotain. Nyt kilpailet tai et tee mitään.

40 €/kk kertaa vaikka 30 lasta on 1200 €/kk. Ei tuolla saa edes kuluja katetuksi, varsinkin jos on ammattivalmentajat kuten tuossa toisessa viestissä vaadittiin.

Ainakin minun kotikaupunkini tukee junioriurheilua melko messevillä summilla. Näkisin, että yhteiskunnan tuki tulisi korvamerkitä juuri matalan kynnyksen toimintaan. Ja tosiaan yksi ammattilainen voi mentoroida monta isä- ja äitivalmentajaa, kun resurssit vain jaetaan reilusti eikä siten, että vähiten osaavia valmentavat ne vähiten osaavat.

-eri.

Voihan se ammattivalkku mentroida, mutta ei se tarkoita sitä, että se isä- tai äitivalmentaja olisi hyvä valmentaja. Jolloin vähinten osaavia valmentavat edelleen en vähinten osaavat. 

Miksi ne vähiten osaavat pitää pistää nuorimpien pariin? Miksei vanhimpien?

Koska ne vähinten osaavat ovat yleensä niiden pikkupelaajien vanhempia, en oikein jaksa uskoa, että heitä kiinnostaisi valmentaa vaikak U18 joukkuetta jos oma lapsi pelaa U8 joukkueessa. Ja toisaalta, suurta osaa paremmista valmentajista ei kiinnosta valmentaa vasta-alkajia, ei minuakaan kiinnosta. Erittäin isolla rahalla se saattaisi onnistua, mutta sitten harrastuksen hinta nousisi reilusti.

Suurimmassa osassa maailmaa pidettäisiin nepotismina, että vanhemmat, jotka eivät osaa valmentaa, valmentavat omien lastensa joukkueita.

Suurimmassa osassa maailmaa lasten urheilu loppuisi kokonaan jos vanhemmat eivät valmentaisi. Kyseessä ei ole mikään suomalainen ilmiö vaan ihan globaali normi. Toki sitten kun mennään korkeammille tasoille ja eliittiakatemioihin, eivät vanhemmat siellä valmenna vaan sen tekee ammattilaiset.

Aika monessa maassa on tapana, että jos on vaikkapa kaksi isävalmentajaa, he vaihtavat päittäin joukkueita. Ei ole kenenkään etu, että oma lapsi on valmennettavana.

Eipä ole tällaista tullut vastaan vaikka omat on pelannut yhtä sun toista lajia ja vielä parissa eri maassakin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän yhdeksän