Lue keskustelun säännöt.
Oletko valmis hoivaamaan iäkkäitä läheisiäsi? "Kyllähän monella vapautuu lastenhuone kun lapset aikuistuu*
Kommentit (244)
60-luvulla ja aiemmin vanhukset kuolivat tauteihin ja sairauksiin nopsaan, ei ne olleet sängynpohjalla vaipoissa 10 vuotta. Ei silloin ollut väkisin henkeä ylläpitäviä lääkityksiä. Väitän, ettänennenvanhaiset sitkeät ihmidet eivät olisi kestäneet jos heidän olisi ollut pakko hoitaa sairasta vanhusta 10-15 vuotta oman työn ohessa omassa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olen seurannut appivanhempien luona mitä ne hoitajat konkreettisesti tekee niin hyi Yök. Minusta ei ole pesemään aikuisen ulosteista takamusta tai harjaamaan aikuisen puolimätää hammaskalustoa, leikkaamaan silsaisia varpaankynsiä... Levittämään lääkevoiteet appiukon intiimialueille.
Ei tule tapahtumaan.
Sen voi hoitaa edelleen kotihoito. Laitos paikkoja ei enää ole.
No sittenhän se vanhus voi edelleen olla kotonaan, mihin lapsia tarvitaan?
Pesemään pyykit ja siivoamaan ainakin. Ja voidaanhan sitä ajatella, että tekisi joskus kotiruokaa vanhemmilleen, ettei aina olisi sitä suurkeittiö-laitosruokaa.
lapsia voi tarvita myös kyytiapuna jos asuvat lähellä, ettei joka matkaa tarvitse taksilla kulkea.
Miehen äiti asui muutaman kilometrin päässä ja kun lapset oli pieniä ja olin kotona heitä hoitamassa, kuskasin monesti mummon kauppaan samalla, kun itsekin olin sinne menossa.
Mummolla kävi lapsenlapset siivoamassa ja omatkin kävivät sitten, kun olivat tarpeeksi isoja.
Mummolla kävi myös kotihoito, mutta paljon autettiin me sukulaisetkin. Mummo/anoppi oli kiva ja mielellään kaikki häntä auttoivat.
Niin, että hommatkaa niitä lapsia. Niin vanhuus on turvattu.. =D terv. Onnellinen vela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan lapset hoitavat vanhempansa vielä mun syntymän jälkeen 1960-luvulla.
Ei tämä mikään uusi asia ole. Jos lapset olivat työelämässä, niin sitten kustansivat vanhukselleen hoidon. Esim mun isä kahden veljensä kanssa kustansi äidilleen 24/7 hoitajan kotiin.
Tuo päti vain jos syytinki oli kirjattu esim. maatilan siirtyessä. Ei se kaikkia koskenut.
Kyllä tuo koski lain mukaan aivan kaikkia. Jokaisen velvollisuus oli hoitaa omien vanhempien vanhuus. Ei tarvittu syytinkisopimusta. (Syytinkisopimus oli kätevä maaseudulla tilanteissa, joissa yksi lapsista peri maatilan, jolloin tehtiin tuo sopimus ja muut lapset vapautuivat hoitovastuusta.)
Mun suvussa on oltu kaupunkilaisia. Hoitovastuu on jakautunut jokaiselle lapselle.
Höpönhöpön. Ei ole Suomen laissa ollut tuollaista. Vai oliko paljonkin lapsia vankilassa tai ulosotossa kun eivät vanhempiensa hoivaa maksaneet? Kunnalliskoti hoiti ne vanhukset joilla ei muuta paikkaa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin tuo useampi sukupolvi samassa asunnossa. Joissain kehitysmaissa ehkä.
Se nimenomaan kuului suomalaiseen kulttuuriin vielä-60-luvulla, nykynuoret ovat poistamassa sitä tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilin jo pienenä tiheästä ja läheisestä perheestä sekä sukulaisista, joiden kanssa viettää aikaa. Sain kuitenkin välttelevän vanhemman sekä aikuisiällä tunnekylmän, etäisen anopin, joita ei kiinnosta pitää edes yhteyttä.
Ei, en ota kumpaakaan riesoikseni. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin tuo useampi sukupolvi samassa asunnossa. Joissain kehitysmaissa ehkä.
Se nimenomaan kuului suomalaiseen kulttuuriin vielä-60-luvulla, nykynuoret ovat poistamassa sitä tapaa.
Ei kuulunut.
Ei silloinkaan asuttu tiiviisti yhdessä kuin köyhimmät perheet. Kaikilla muilla oli vanhuksille oma mökki tontin perällä, sukupolvet on aina olleet erillään täällä tietyllä tapaa. Eläköityessä isäntä luovutti päätilan + maat pojalleen/tyttärensä miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin tuo useampi sukupolvi samassa asunnossa. Joissain kehitysmaissa ehkä.
Se nimenomaan kuului suomalaiseen kulttuuriin vielä-60-luvulla, nykynuoret ovat poistamassa sitä tapaa.
Nykynuoret? Onko boomerit nykynuorisoa? He olivat se sukupolvi joka ei omia vanhempiaan hoitaneet.
Minulla on lämpimät välit viereisessä talossa asuvan lapseni ja hänen perheensä kanssa. Apua annetaan puolin ja toisin. Toivoisin kuolevani " saappaat jalassa", mutta jos tulee tilanne, jossa olen varsinaisen hoivan tarpeessa, en todellakaan oleta tai toivo saavani sitä läheisiltäni.
Mummo 78 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin lapsi 80-luvulla, kenenkään koulukaverini luona ei asunut isovanhempia, vaikka asuimme maaseudulla. Jossain isoilla maatiloilla saattoi isovanhemmilla olla oma talo lähellä mutta ei todellakaan saman katon alla asuneet.
Eli jos boomerit ei moiseen suostuneet, niin miksi meidän pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni haluaa hoitaa vanhempansa ottamalla ne tänne kotiimme asumaan niin siitä vaan. Tosin minä en todellakaan siinä kohtaa aio enää asua täällä 😅
Tämä ajatus tuli minullekin mieleen. Omat appivanhemmat ovat selvästi molemmat autismin kirjolla. En jaksaisi.
Ihan totta, minun mielestäni huonokuntoisten vanhusten paikka olisi pääasiallisesti kunnallisissa hoitolaitoksissa. Yksityiset hoitolaitokset, jotka tavoittelevat (ja tekevät) voittoa, eivät mielestäni eettisesti sovi tähän. En ole vasemmiston kannattaja varsinaisesti, mutta samoin kuin varhaiskasvatus ja peruskoulu, julkisen sektorin tulisi järjestää vanhuspalvelut kaikille tarvitseville.
Lisäksi omaisvoimin tehtävää kotihoitoa ei voi edellyttää myöskään. Sukupolvien välinen kuilu ja eriarvoisuus kasvaisivat liikaa. Suuret ikäluokat ovat olleet pääasiassa työelämässä. He ovat pääasiassa saaneet vähän lapsia, ja nämä lapset ovat pääasiassa aloittaneet päivähoidon vauva- ja taaperoiässä. Koulussa olivat avainkaulalapsia. Ei minusta voi olettaa, että nyt heidän pitäisi alkaa hoitaa vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka meidät siis elättää, jos siirryn työelämästä hoitamaan vanhempaani? Sentään vain yksi on jäljellä.
Monissa maissa noin tehdäänkin, vanhus asuu esim. omassa pienessä asunnossaan lähellä omaisia. Ja tuntee siten turvallisuutta, kun vaikka edes kerran päivässä käydään vilkaisemassa vointia. Harvoissa maissa vihataan niin paljon omaa äitiään tai mummoaan tai anoppiaan, kuin meillä. Ja harvoissa maissa ollaan niin rikkaitakaan, että on varaa laittaa omaan yksinäisyyteensä omaisensa asumaan ja pärjäämään yhteiskunnan varsin rajattujen resurssien tarjoamaan apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä keskustelut ovat outoja. Ikäihmisen itsemääräämisoikeus vedetään vessasta ja muut pohtivat kenelle mummin ja papan hoito kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut ovat outoja. Ikäihmisen itsemääräämisoikeus vedetään vessasta ja muut pohtivat kenelle mummin ja papan hoito kuuluu.
Onneksi tuo on vielä kaukaisuutta. Itsemääräämisoikeus on nimittäin niin tiukka, että vaikka harhainen mummo/pappa sitä apua tarvitsisi, sitä ei anneta jos vanhus siitä vihapäissään kieltäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän aivopieru tuo oli? Ei se HUONE riitä mihinkään. Pitäisi olla myös esteetön wc ja tietenkin joku myös hoitamassa sitä vanhusta.
Vanhuksen pitäisi pärjätä yksikseen sillä välin kun lapsensa ovat töissä, harrastuksissa, kaupassa, ystävien luona jne. Miten se onnistuu, jos vanhus ei esimerkiksi pääse vessaan omin avuin, pysty syömään itse tai yrittää lähteä ulos?
Ainakin kerrostaloasunnon on pitkään pitänyt rakentaa esteettömiksi. Eteisessä, kylpyhuoneessa ,vessassa pitää olla pyörätuolin kääntymisen verran tilaa.
Meidän kerrostaloasunto on rakennettu 1980-luvulla. Vaikka kylppäri on iso, se ei ole esteetön eikä sinne mahdu pyörätuolilla. Tuota aiemmin rakennetuissa taloissa vessat on niin pieniä, että sinne ei mahdu edes rollaattorin kanssa peruuttamalla.
Jos valtio/kaupungit ei hoida sukulaista, niin etkö ole valmis tekemään muutoksia omaan elämääsi sen takia?
En. Sukulaiset hoitakoon itse elämänsä niin, että voivat ostaa hoivaa. Ei ole minun velvollisuuteni. Eikä ole lasteni velvollisuus aikanaan hoitaa minua.
Mikä lastenhuone? Asun pienessä vuokrayksiössä ja palkkani on surkea. Vanhempien asunto menee myyntiin, koska ei siellä huonokuntoinen vanhus tule pärjäämään. Enpä tiedä, tuleeko koskaan menemään asunto kaupaksi. Jouduin muuttamaan erittäin kauas sukulaisistani työn vuoksi. Huonolta näyttää.
Muutin lähes samalla hetkellä pieneen kaksioon, kun nuorempi lapsi sai lakkinsa. En todellakaan yksin maksaisi vuokraa perheasunnosta.
En ole muutenkaan missään tekemisissä väkivaltaisten boomerivanhempieni kanssa, eikä kukaan voi siihen pakottaa.
Outoja fantasioita päättäjillä suomalaisten perhesuhteista ja asumisesta. Että kaikilla on isot omistusasunnot ja hyvät välit vanhempiinsa ja appivanhempiinsa. Sekä halua, aikaa ja omaa terveyttä hoivata vanhuksia. Ei ole mitään noista, olen hoivaosuuteni tehnnyt 15+ v yksinhuoltajana riitti. Ketään en enää hoivaa.
En todellakaan alahoitaa alkoholisti-isääni. Hygieniastaan täysinvälinpitämätön ihminen, jonka elämän kohokohta on Alkossa käynti.
Taitavat kuitenkin omaishoitajat valittaa siitä, kun ne lakisääteiset lomapäivät ja muu sovittu ei onnistukaan. Ja tarvitseehan se omaishoitajakin sinne kotiin apua esim. nosteluissa ja kylvetyksessä. Lähihoitajatkin tekevät usein pareittain tiettyjä asioita, joten miten joku 70-vuotias pystyisi äkäisen ja joskus väkivaltaisenkin dementikon huolehtimaan yksinään? Kyllä syötöt, kahvittelut, lääkkeenannot, pukeminen, ulkoilu ja vessattaminen onnistuu, mutta ei se riitä.