Lue keskustelun säännöt.
Olen aina välttänyt sanomasta lausetta " minun mieheni" , koska koen sen kiusalliseksi ja omistavaksi
09.04.2026 |
Vähän kuin koirasta puhuisi. Tai maljakosta.
Mites te muut?
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lauseessa tulee olla predikaatti.
Minun predikaattini?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lauseessa tulee olla predikaatti.
Minun predikaattini?
Predikaatti mieheni
Käytätkö ilmaisua: " mies joka asuu meillä "?
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö ilmaisua: " mies joka asuu meillä "?
Se mies joka syö samasta jääkaapista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ylianalysoivaa tyyppiä yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun puhun jollekin puolisostani, niin sanon minun mieheni. Että kun on sitten niitä yksinkertaisia, jotka ei tajua pelkästä mies-sanasta , että kuka mies on kyseessä.
"Tuon aidan rakensi mies"
"Tuon aidan rakensi minun mieheni"
tuossa esimerkki
Voi miten hyvin oivalsit. Mullakin jotenkin särähtää kun etenkin yks kampaaja puhuu avokumppanisttan hokemalla- " Mieheni xxx sitä, mieheni tätä, mun mihen kanssa...
Sillä on nimikin joka tiedossa, mutta ei voi sanoo Iiron kanssa lähdettiin Vaasaan viikonloppuna.
Ihan kuin ois just saanut palkinnon- kuin Mies- pokaali.
Joillekin naisille kovin tärkeää korostaa etä varmasti teidätte- ooon saaaanut sellaisen kuin mihen ja se etuliite just
MUN MIES.
Näkeehän joillain työpaikoillakin on porukat-kastit- a. ne joilla on omistuksesa Mies ja sitten b---- jotka sinkkuja, kakkosluokkaa kun ei omista karvamunaa kainalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurin miehestäkö pitäisi puhua?
Päteekö tämä myös sukulaisiin, eli et voi sanoa äitini/veljeni/serkkuni/mummoni/yms. kun tuntuisi kiusalliselta ja omistavalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaverit puhuu "Ekistä" ja " Toivosta". Kun ne puhuu noin nimellä vaan, eikä tarkemmin kerro kenestä puhuu,niin vasta vuosien päästä ymmärsin, et on aina puhunut vaikka kassastaan (luulin mieheksi). Ja toisesta ei ikinä selvinnyt oliko sillä mies,puhuiko pojastaan vai lemmikistä. Kun siis käyttivät vaan nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverit puhuu "Ekistä" ja " Toivosta". Kun ne puhuu noin nimellä vaan, eikä tarkemmin kerro kenestä puhuu,niin vasta vuosien päästä ymmärsin, et on aina puhunut vaikka kassastaan (luulin mieheksi). Ja toisesta ei ikinä selvinnyt oliko sillä mies,puhuiko pojastaan vai lemmikistä. Kun siis käyttivät vaan nimeä.
Kassa = kissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini on seksuaalisen häirinnän kohde (50+, kyllä vain). Hän on joutunut pakosta käyttämään termiä "minun aviomieheni", vaikka ei yhtään pidä moisesta tärkeilystä. Nainen joutuu suojelemaan itseään kaikin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö ilmaisua: " mies joka asuu meillä "?
Se joku tyyppi joka asuu minun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lauseessa tulee olla predikaatti.
Minun predikaattini?
Eikös tuo ole possessiivisuffiksi? Sinun possessiivisuffiksisi.
Vierailija kirjoitti:
Päteekö tämä myös sukulaisiin, eli et voi sanoa äitini/veljeni/serkkuni/mummoni/yms. kun tuntuisi kiusalliselta ja omistavalta?
Lapseni, varsinkin äidit kuvittelevat että lapset omistetaan kuten lemmikkieläin omistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Päteekö tämä myös sukulaisiin, eli et voi sanoa äitini/veljeni/serkkuni/mummoni/yms. kun tuntuisi kiusalliselta ja omistavalta?
Niistä puuttuu se status-omistajuus-momentti. Nuo suhteet on olleet aina, ja tulevat olemaan, geeneissä.
Sanon mieheni koska hän ei ole kuka tahansa random ukkeli. Kuulijan on ihan hyvä tietää kenestä puhutaan.