Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä suomenkielinen sanonta kuulostaa sinusta oudolta, tai et ymmärrä sitä?

Vierailija
08.04.2026 |

Itse olen joskus ihmetellyt, että miksi huonosta tuotteesta tai asiasta sanotaan usein, että se ei ole mistään kotoisin.

Kommentit (830)

Vierailija
801/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi että ei ymmärrä sananlaskua "Happamia sanoi kettu...". Kettu ei yllä ottamaan pihlajanmarjoja, joten väittää niitä happamiksi (jotta ei niin harmittaisi ja kateus kaihertaisi).

Nehän ovat happamia. Miksi sitä pitää selittää. Sama kuin varoittaisi muista esim. heikoista jäistä ja on menemättä sinne: heikkoja ovat, sanoi karhu heikoista jäistä.

Sanonta onkin käännetty suomeksi niin, että se menettää merkityksensä. Alkuperäisessä oli kyse viinirypäleistä. Ja merkitys tosiaan se, että kun ei saa jotain haluamaansa, niin on silleen "en ois halunnutkaan, nehän on ihan pahoja". 

Eli käännösvirhe tekee sananlaskusta ihan merkityksettömän ja vie idean siltä pois.

Vierailija
802/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisko " näyttää närhen munat" idea niin, että närhi on ärhäkäs ja vaarallinen jos sen pesää häiritään. Kun uhkaa näyttää jollekin närhen munat eli närhen pesän niin närhi käy pesää häiritsevän (uteliaisuuttaan katsojan) kimppuun eli kostaa tämän harmittavan tai suututtavan teon/asian jos itse ei kykene tai halua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
803/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

-Tulee jostain sadusta: pihlajanmarjat roikkuivat puussa eikä kettu niihin ylettynyt joten tokaisi ettei tarvikkaan, ne on sitä paitsi happamiakin (eli maistuvat pahalta)! Tyyliin - ei sitten enkä olis edes halunnut niitä maistaa! (Niinkuin pienet lapset kun ei toinen tarjoa hänelle karkkeja joita itse napostelee!

- Sillä lähtee millä on tullutkin! On erittäin pätevä ohje (Itse olen oppinut Espanjalaisilta joilla on vastaavanlaisia sananlaskuja kuten (suomennettuna): Sydänsurut lähtee uudella ihastumisella! (Todella hyvä! On kokeiltu..) ja Öljytahrat lähtee öljyllä! (Aina lähtee, myös vedeskestävä ripsari ja muu meikki! Samoin öljytahrat keittiön marmorilattialta ! Nahkasohvalta (ei siedä vettä, jää fläkki!)

Vierailija
804/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

- itselläni paljon ystäviä ja sukulaisia rappaa kylässä kun asun ulkomailla ja isossa talossa. Sotkevat meidän kodin kuviot kyllä perin pohjin kun pitää kuskata heitä joka paikkaan ja aina odottavat että on ruokaa pöydässä vaikka perheellämme on ruoka-ajat. Lentokentälle pitää viedä ja tuoda ja nähtävyyksiin kuskata ja shoppailemaan tämän tästä. Silloin käytän tätä sananlaskua! Talo eläköön tavallaan eli me syödään ja nukutaan ja tehdään hommia niinkuin on totuttu ja vieraat saa mennä omia menojaan omine aikoineen. Ilmainen hotellihan heillä jo on ja sängyt pedattuna, saavat syödä yhdessä meidän kanssa jos sopii samaan aikaan kun muukin perhe syö.

Vierailija
805/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaihtelu virkistää, sano mummo, kun kissalla pöytää pyyhki. Herra mun vereni, mikä kauhistuksen kananhäkki-sanonta, jossa muistisairas vanhus eläinrääkkää viatonta luojan luomaa luontokappaletta.

Sähköset on vehkeet sano mummo kun kissalla pöytää pyyhki.

Vierailija
806/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä en ymmärrä: Kissa kiitoksella elää. Ei muuten elä. 

Uups! Nyt se aukesi, kun olin kirjoittanut sen. Tarkoittaa tietysti että kissaa kiitetään kun tuo pyydystämänsä hiiren näytille.

Aivan. Kissa hoitaa suunnilleen itse itsensä, omistajan ei tarvitse -vanhan käsityksen mukaan- juuri huolehtia siitä. Riittää kun kiittää. 

Ihmiselle se taas ei riitä.

"Kissa elää kiitoksella, koira korvan ruovinnalla." 

Kissa kiitoksella elää, minä tahdon pelkkää rahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
807/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voihan vittujen kevät.

Ja kyrpien takatalvi-

Vierailija
808/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua tätä: Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan. Siis tuleeko vieras ajoissa vai silloin, kun hänelle sattuu sopimaan?

Omassa kodissa eletään miten halutaan. Vieraat tulevat silloin kun heille sopii. Tämä oli entisaikaan kun varsinkin maalla tiedettiin väen olevan aina paikalla. Jos kaikki paikat ei kotona olleet ihan järjestyksessä, mitä siitä, kotonaan jokainen elää miten parhaaksi katsoo. Nykypäivään tätä ei voi soveltaa kun nykyään kyläilyistä pitää sopia etukäteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
809/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei hullukaan huhtikuulla kylvä

Vierailija
810/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

-Tulee jostain sadusta: pihlajanmarjat roikkuivat puussa eikä kettu niihin ylettynyt joten tokaisi ettei tarvikkaan, ne on sitä paitsi happamiakin (eli maistuvat pahalta)! Tyyliin - ei sitten enkä olis edes halunnut niitä maistaa! (Niinkuin pienet lapset kun ei toinen tarjoa hänelle karkkeja joita itse napostelee!

- Sillä lähtee millä on tullutkin! On erittäin pätevä ohje (Itse olen oppinut Espanjalaisilta joilla on vastaavanlaisia sananlaskuja kuten (suomennettuna): Sydänsurut lähtee uudella ihastumisella! (Todella hyvä! On kokeiltu..) ja Öljytahrat lähtee öljyllä! (Aina lähtee, myös vedeskestävä ripsari ja muu meikki! Samoin öljytahrat keittiön marmorilattialta ! Nahkasohvalta (ei siedä vettä, jää fläkki!)

Fläkki?! Ymmärrän kyllä, että kyseessä on tahra/läskä.

 

Mutta oletko satavuotias? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
811/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Rumat ne vaatteilla koreilee

"En tajua tuota." 

Ennen vanhaan katsottiin vähän kieroon jos joku panosti pukeutumiseen - tai jolla yleesäkään oli varaa siihen - liekö ripaus kateutta ollut leivottuna sanontaan. 

Olen samaa mieltä. Jos joku panostaa vähänkin enemmän pukeutumiseen ja omaan ulkoasuunsa, sitä halutaan vähetellä sanonnalla "rumat ne vaatteilla koreilee."  Aivan kuin se olisi erityisen turhamaista jos vähän miettii mitä päälleensä laittaa.

Vierailija
812/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hullu paljon töitä tekee viisas pääsee vähemmällä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
813/830 |
21.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä tee tänään mitään minkä voit huomenna teettää muilla . 

Vierailija
814/830 |
22.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sähinät on monet sanoi mummo kun temun dildosta sähköiskun sai.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
815/830 |
22.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi että ei ymmärrä sananlaskua "Happamia sanoi kettu...". Kettu ei yllä ottamaan pihlajanmarjoja, joten väittää niitä happamiksi (jotta ei niin harmittaisi ja kateus kaihertaisi).

Nehän ovat happamia. Miksi sitä pitää selittää. Sama kuin varoittaisi muista esim. heikoista jäistä ja on menemättä sinne: heikkoja ovat, sanoi karhu heikoista jäistä.

Eivät kaikkien pihlajien marjat suinkaan ole happamia! 

Eri pihlajayksilöiden marjojen maussa on suuria eroja ja kun keräät pihlajanmarjoja vaikkapa pihlajanmarja- tai pihlajanmarja-omenahilloa varten maista toki ensin marjoja joka puusta ja kerää niitä makeampia! Niin me äitivainaanikin kanssa teimme ja muori teki hyvää hilloa!

Vierailija
816/830 |
22.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rumat ne vaatteilla koreilee

"En tajua tuota." 

Ennen vanhaan katsottiin vähän kieroon jos joku panosti pukeutumiseen - tai jolla yleesäkään oli varaa siihen - liekö ripaus kateutta ollut leivottuna sanontaan. 

Olen samaa mieltä. Jos joku panostaa vähänkin enemmän pukeutumiseen ja omaan ulkoasuunsa, sitä halutaan vähetellä sanonnalla "rumat ne vaatteilla koreilee."  Aivan kuin se olisi erityisen turhamaista jos vähän miettii mitä päälleensä laittaa.

Mutta kun se on!

 

Jo Jumal-Eddassa Korkean runossa, jossa Odin itse antaa neuvoja ihmiskunnalle sanotaan käräjillä esiintymisestä: "Miehen tulee olla siisti ja puhdas eikä hävetä kenkiänsä!"

Vierailija
817/830 |
22.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin on närhen munat

Miksi juuri närhen?

NÄin - NÄrhen

 

Kuulostaa vaan hauskalta.

"Näytän sulle närhen munat", viittaa vaikeaan tehtävään, koska närhen pesää on vaikea löytää.

Ei pidä paikkaansa, vaan sanontaa käytetään eräänlaisena uhkauksena tai elvistelynä, uhoamisena.

Vierailija
818/830 |
22.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kissa kiitoksella elää.

No ei elä. Vaatimuksilla nyt vähintään. Jos nekään palvelut kelpais :/

Vierailija
819/830 |
22.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

- itselläni paljon ystäviä ja sukulaisia rappaa kylässä kun asun ulkomailla ja isossa talossa. Sotkevat meidän kodin kuviot kyllä perin pohjin kun pitää kuskata heitä joka paikkaan ja aina odottavat että on ruokaa pöydässä vaikka perheellämme on ruoka-ajat. Lentokentälle pitää viedä ja tuoda ja nähtävyyksiin kuskata ja shoppailemaan tämän tästä. Silloin käytän tätä sananlaskua! Talo eläköön tavallaan eli me syödään ja nukutaan ja tehdään hommia niinkuin on totuttu ja vieraat saa mennä omia menojaan omine aikoineen. Ilmainen hotellihan heillä jo on ja sängyt pedattuna, saavat syödä yhdessä meidän kanssa jos sopii samaan aikaan kun muukin perhe syö.

Ja miten tämä suomenkielisiin sanontoihin liittyy?

Vierailija
820/830 |
23.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin on närhen munat

Miksi juuri närhen?

NÄin - NÄrhen

 

Kuulostaa vaan hauskalta.

"Näytän sulle närhen munat", viittaa vaikeaan tehtävään, koska närhen pesää on vaikea löytää.

Ei pidä paikkaansa, vaan sanontaa käytetään eräänlaisena uhkauksena tai elvistelynä, uhoamisena.

Näyttää närhen munat sanonnalla on kahta eri merkitystä. Tilanteesta ja tavasta millä se sanotaan, se voidaan korvata myös sanonnoilla näyttää mistä kana pissii tai nyt tulee tupenrapinat.  Ensimmäinen  viittaa sanojan itsevarmuuteen suorittaa  kyseessä oleva tehtävä, jälkimmäinen rangaistukseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä viisi yksi