Vieläkö 5,5 vuotiasta lasta tarvii nukuttaa?
Tuttavien luona oltiin pääsiäisenä, aina jompi kumpi hävisi iltaisin nukuttamaan lasta joka kohta 6 v
Kommentit (72)
Mulla on teini-ikäinen, joka toivoo, että luen hänelle iltaisin ääneen ja usein vielä jutellaan siinä sängyn laidalla muutama minuutti jotain, silitän tukkaa ja sanon hyvää yötä. En toki enää jää odottamaan, että nukahtaisi, vaan teini jää lukemaan itsekseen, minä menen omiin hommiin - usein nukkumaan minäkin. Minusta tämä on kiva tapa, vaikka tiedän, että jonkun mielestä on outoa, että tuon ikäiselle luetaan vielä "iltasatu".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap tarkoittaa nukuttamisella?
Normaalia on jokaisen perheen omat tavat, eivätkä ne lasten osalta muutu oltiin sitten kylässä muualla tai muut meillä.
Kaikki tavat ei todellakaan ole normaaleja.
Kaikki tavat ovat normaaleja juuri niinkuin perheissä toimitaan...😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 5-vuotias vaatii vielä nukuttamista, mutta on ollut vauvasta lähtien sosiaalinen ja kaipaa läheisyyttä. Joku sellainen, että vanhemmat vaikka istuisi sohvalla ja hän leikkisi keskenään jotain on aina ollut ihan utopiaa. Aina tullaan hakemaan leikkiin tai ainakin vingutaan jatkuvasti, että seura kelpaisi.
Työkaveri kertoi, että hänen samanikäinen lapsensa herää aamulla aikaisemmin kuin vanhemmat ja menee vaan itsekseen leikkimään ja antaa vanhempien nukkua. Meillä vingutaan aamulla vaikka kaksi tuntia putkeen, että joku nousee sängystä seuraksi.
Lapset on erilaisia ja toiset kaipaa enemmän seuraa kuin toiset. Mekin joudutaan istumaan lapsen huoneessa, kunnes hän nukahtaa. Onneksi ei tarvitse mitään silitellä, vaan saadaan istua sängyn vieressä sijaitsevalla nojatuolilla. Samalla lailla siinä kännykkää näpyttää kuin sohvallakin.
Tottakai se lapsi vinkuu kun sinä annat sen vinkua ja ihan itse olet opettanut sen mukulan siihen että joku istuu koko ajan vieressä.
No kerropa, miten sen vinkkumisen saa loppumaan? Jos se mukula jaksaa vinkua tuntitolkulla siinä sängyn vieressä, niin miten sen saa loppumaan. Ei auta huomiotta jättäminen, ei auta huutaminen.
Meillä on auttanut se, että lapselle on sanottu, että muille pitää antaa mahdollisuus nukkua. Äiti menee nyt nukkumaan omaan sänkyyn. Tuon ikäisen lapsen kanssa voi myös jutella mikä siinä yksin nukkumaan menossa häiritsee ja mikä häntä auttaisi nukahtamaan itse. Toisilla se on äänikirja, jotkut katselevat projektorista tähtitaivasta ja kuuntelevat sateen ropinaa. Meillä lapset haluavat, että rappukäytävässä on valo, mikä näkyy oven alta.
Yhteiset iltatoimet kyllä ymmärrän, mutta että 6-vuotiasta nukutetaan silittelemällä yms. on mielestäni outoa. Eräs ystäväni teki tätä. Oli tosi kiva yrittää ihan kutsuttuna istua iltaa hänen luonaan kun hän hävisi aina pariksi tunniksi nukuttamaan lastaan ja minä jäin yksin istumaan olohuoneeseen. Parhaimmillaan hän nukahti itse lapsen viereen ja minä lähdin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
huomaa ettei teillä itsellä ilmeisesti lapsia ja hyvä niin
Meillä on 3 omaa eikä ketään enää melkein eskari-ikäisenä oo tarvinnut nukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kovasti lapsesta. Meillä 7v haluaa vielä iltasadun ja joskus loikoilla äidin kainalossa ja kertoa päivän jutut ennen nukahtamista. Eivät he kauaa tässä ole. Ehdin kyllä.
Nämä on ihan normaaleja iltatouhujs mutta se 1-2 tunnin nukuttaminen on kyllä outoa
Ihan vaan mietin tota ap:n ajatusta, että miten ne alle kouluikäisen iltatoimet pitäisi hoitaa? Siis sanotaan alle 6-vuotiaalle, että menepäs nyt iltapesulle ja vaihtamaan yövaatteet ja unille ja vanhemmat jatkaa istumista olohuoneessa vieraiden kanssa? Kyllä tuon ikäinen tarvitsee vanhemman apua nukkumaan menemisessä, vaikka häntä ei nukutettaisi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan mietin tota ap:n ajatusta, että miten ne alle kouluikäisen iltatoimet pitäisi hoitaa? Siis sanotaan alle 6-vuotiaalle, että menepäs nyt iltapesulle ja vaihtamaan yövaatteet ja unille ja vanhemmat jatkaa istumista olohuoneessa vieraiden kanssa? Kyllä tuon ikäinen tarvitsee vanhemman apua nukkumaan menemisessä, vaikka häntä ei nukutettaisi ollenkaan.
Lisäksi vanhempien tulisi auttaa lapsia hampaiden pesussa 10-vuotiaaksi saakka. Alle 6-vuotiailla aikuinen harjaa lapsen hampaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me lopetettiin lapsen huoneessa pällistely kun lapsi oli 3v. Nyt luetaan satu, jutellaan päivän asiat ja sanotaan hyvää yötä. Lapsen yöheräilyt loppuivat itsenäiseen nukahtamiseen jo tuolloin. Tunnen ihmisiä joiden lapset on nukahtaneet itsenäisesti jo vauvasta, mutta he eivät kyllä sitten imettäneet.
Olen imettänyt molempia lapsia yli 1,5-vuotiaiksi mutta molemmat ovat nukahtaneet itsenäisesti puolivuotiaasta alkaen. Imetyksen jälkeen on luettu satu tai loruja ja sitten laitettu omaan sänkyyn nukkumaan. Että ei se siitä ainakaan ole kiinni. Enemmän lapsen persoonasta ja siitä mihin ovat tottuneet.
Ainoastaan vieraassa paikassa olen jäänyt huoneeseen odottamaan, että lapset nukahtavat. Molemmat ovat kyllä sellaisia, että pysyvät nätisti sängyssä eivätkä pompi sieltä, joten ehkä se on turhaa huolenpitoa.
Joo itse nukuin lapsen vieressä koko imetysajan, vaikka söikin vauvasta asti vain kerran yössä. Vauva kyllä myös saattoi usein nukahtaa rinnalle, koska en ollut itsenäisestä nukahtamisesta tarkka. Tarkoitin vain, että unikoulut ja muut on omassa kuplassani olleet yleisempiä niillä, jotka eivät ole imettäneet.
Ja kyllä mielestäni on selvää, että itsenäinen nukahtaminen on tärkeää ja auttaa lasta nukkumaan täydet yöt. Ja tietysti sen voi opettaa imettäessäkin, vaikka vaatii äidiltä silloin enemmän luonteenlujuutta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 5-vuotias vaatii vielä nukuttamista, mutta on ollut vauvasta lähtien sosiaalinen ja kaipaa läheisyyttä. Joku sellainen, että vanhemmat vaikka istuisi sohvalla ja hän leikkisi keskenään jotain on aina ollut ihan utopiaa. Aina tullaan hakemaan leikkiin tai ainakin vingutaan jatkuvasti, että seura kelpaisi.
Työkaveri kertoi, että hänen samanikäinen lapsensa herää aamulla aikaisemmin kuin vanhemmat ja menee vaan itsekseen leikkimään ja antaa vanhempien nukkua. Meillä vingutaan aamulla vaikka kaksi tuntia putkeen, että joku nousee sängystä seuraksi.
Lapset on erilaisia ja toiset kaipaa enemmän seuraa kuin toiset. Mekin joudutaan istumaan lapsen huoneessa, kunnes hän nukahtaa. Onneksi ei tarvitse mitään silitellä, vaan saadaan istua sängyn vieressä sijaitsevalla nojatuolilla. Samalla lailla siinä kännykkää näpyttää kuin sohvallakin.
Tottakai se lapsi vinkuu kun sinä annat sen vinkua ja ihan itse olet opettanut sen mukulan siihen että joku istuu koko ajan vieressä.
No kerropa, miten sen vinkkumisen saa loppumaan? Jos se mukula jaksaa vinkua tuntitolkulla siinä sängyn vieressä, niin miten sen saa loppumaan. Ei auta huomiotta jättäminen, ei auta huutaminen.
Mitä jos joskus ihan itse ja omatoimisesti koittaisit ratkaista ongelman? En ymmärrä tätä nykyvanhemmuutta, perheissä pikkupiltit heiluttaa tahtipuikkoa ja vanhemmat ihmettelee tumput suorina.
Miksi tehdä lapsia, jos ei niiden kanssa olla ja niiden pitäisi pärjätä kuin aikuinen jo ennen kouluikää?
Miksi tästäkin asiasta piti tehdä negatiivinen aloitus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 5-vuotias vaatii vielä nukuttamista, mutta on ollut vauvasta lähtien sosiaalinen ja kaipaa läheisyyttä. Joku sellainen, että vanhemmat vaikka istuisi sohvalla ja hän leikkisi keskenään jotain on aina ollut ihan utopiaa. Aina tullaan hakemaan leikkiin tai ainakin vingutaan jatkuvasti, että seura kelpaisi.
Työkaveri kertoi, että hänen samanikäinen lapsensa herää aamulla aikaisemmin kuin vanhemmat ja menee vaan itsekseen leikkimään ja antaa vanhempien nukkua. Meillä vingutaan aamulla vaikka kaksi tuntia putkeen, että joku nousee sängystä seuraksi.
Lapset on erilaisia ja toiset kaipaa enemmän seuraa kuin toiset. Mekin joudutaan istumaan lapsen huoneessa, kunnes hän nukahtaa. Onneksi ei tarvitse mitään silitellä, vaan saadaan istua sängyn vieressä sijaitsevalla nojatuolilla. Samalla lailla siinä kännykkää näpyttää kuin sohvallakin.
Tottakai se lapsi vinkuu kun sinä annat sen vinkua ja ihan itse olet opettanut sen mukulan siihen että joku istuu koko ajan vieressä.
No kerropa, miten sen vinkkumisen saa loppumaan? Jos se mukula jaksaa vinkua tuntitolkulla siinä sängyn vieressä, niin miten sen saa loppumaan. Ei auta huomiotta jättäminen, ei auta huutaminen.
Mitä jos joskus ihan itse ja omatoimisesti koittaisit ratkaista ongelman? En ymmärrä tätä nykyvanhemmuutta, perheissä pikkupiltit heiluttaa tahtipuikkoa ja vanhemmat ihmettelee tumput suorina.
Eli sulla ei ole oikeasti mitään tietoa siitä, kunhan vaan piti päästä lyttäämään ja vinkumaan. :D
Minusta se iltahetki on vain ihana yhteinen rauhottumisen aika. Lapsi 6v ja luetaan/kuunnellaan ensin kirjaa, sitten ehkä jotain jutellaan muutama minuutti, sitten silittelen hetken aikaa ja lapsi nukahtaa. Minä koen tuon hetken arvokkaaksi pysähtymiseksi, ei ole kiire mihinkään. Ei se lapsi kauaa pieni ole. Sama kuvio oli vanhemman lapsen kanssa, alakoulussa ekalla/tokalla sitten jo jäi iltasadut yms pois. Sai lukea hetken kirjaa itse ennen nukkumaan käymistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan mietin tota ap:n ajatusta, että miten ne alle kouluikäisen iltatoimet pitäisi hoitaa? Siis sanotaan alle 6-vuotiaalle, että menepäs nyt iltapesulle ja vaihtamaan yövaatteet ja unille ja vanhemmat jatkaa istumista olohuoneessa vieraiden kanssa? Kyllä tuon ikäinen tarvitsee vanhemman apua nukkumaan menemisessä, vaikka häntä ei nukutettaisi ollenkaan.
Aloituksessa puhuttiin NUKUTTAMISESTA, ei iltatoimista.
Ei todellakaan ole normaalia, että eskari-ikäistä pitää molemman vanhemman voimin nukuttaa ja joka ilta on hirveä show.
Vierailija kirjoitti:
huomaa ettei teillä itsellä ilmeisesti lapsia ja hyvä niin
Mistä niin päättelet? Päinvastoin, kolmilapsisessa perheessä ei ole edes aikaa tehdä nukkumaanmenosta jotain tuntikausien showta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 5-vuotias vaatii vielä nukuttamista, mutta on ollut vauvasta lähtien sosiaalinen ja kaipaa läheisyyttä. Joku sellainen, että vanhemmat vaikka istuisi sohvalla ja hän leikkisi keskenään jotain on aina ollut ihan utopiaa. Aina tullaan hakemaan leikkiin tai ainakin vingutaan jatkuvasti, että seura kelpaisi.
Työkaveri kertoi, että hänen samanikäinen lapsensa herää aamulla aikaisemmin kuin vanhemmat ja menee vaan itsekseen leikkimään ja antaa vanhempien nukkua. Meillä vingutaan aamulla vaikka kaksi tuntia putkeen, että joku nousee sängystä seuraksi.
Lapset on erilaisia ja toiset kaipaa enemmän seuraa kuin toiset. Mekin joudutaan istumaan lapsen huoneessa, kunnes hän nukahtaa. Onneksi ei tarvitse mitään silitellä, vaan saadaan istua sängyn vieressä sijaitsevalla nojatuolilla. Samalla lailla siinä kännykkää näpyttää kuin sohvallakin.
Tottakai se lapsi vinkuu kun sinä annat sen vinkua ja ihan itse olet opettanut sen mukulan siihen että joku istuu koko ajan vieressä.
No kerropa, miten sen vinkkumisen saa loppumaan? Jos se mukula jaksaa vinkua tuntitolkulla siinä sängyn vieressä, niin miten sen saa loppumaan. Ei auta huomiotta jättäminen, ei auta huutaminen.
Mitä jos joskus ihan itse ja omatoimisesti koittaisit ratkaista ongelman? En ymmärrä tätä nykyvanhemmuutta, perheissä pikkupiltit heiluttaa tahtipuikkoa ja vanhemmat ihmettelee tumput suorina.
Eli sulla ei ole oikeasti mitään tietoa siitä, kunhan vaan piti päästä lyttäämään ja vinkumaan. :D
Meidän muidenko pitää mennä laittamaan jonkun toisen ipana kuriin? Kyllä se kasvatustyö on vanhemman vastuulla. Vai suostuuko tuo samainen vanhempi kaikkiin muihinkin lapsen vinkumisiin muitta mutkitta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kovasti lapsesta. Meillä 7v haluaa vielä iltasadun ja joskus loikoilla äidin kainalossa ja kertoa päivän jutut ennen nukahtamista. Eivät he kauaa tässä ole. Ehdin kyllä.
Ainokaiseni pyysi 12-vuotiaana, "äiti en saa unta, saanko tulla sun viereen? Tottakai sai tulla ja nukahti heti, arvasin että pieni huoi hänellä. Pyysi ennen nukahtamistaan etten kerro kavereille! Aikaa kulunut jo kymmeniä vuosia, mutta lämmittää vieläkin mieltä :D
Ei todellakaan tarvitse mitenkään erikseen nukuttaa. Iltapala, iltapesut, iltasatu, hali hali ja hyvää yötä. Näin jää myös vanhemmille omaa tai yhteistä aikaa iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan mietin tota ap:n ajatusta, että miten ne alle kouluikäisen iltatoimet pitäisi hoitaa? Siis sanotaan alle 6-vuotiaalle, että menepäs nyt iltapesulle ja vaihtamaan yövaatteet ja unille ja vanhemmat jatkaa istumista olohuoneessa vieraiden kanssa? Kyllä tuon ikäinen tarvitsee vanhemman apua nukkumaan menemisessä, vaikka häntä ei nukutettaisi ollenkaan.
Aloituksessa puhuttiin NUKUTTAMISESTA, ei iltatoimista.
Ei todellakaan ole normaalia, että eskari-ikäistä pitää molemman vanhemman voimin nukuttaa ja joka ilta on hirveä show.
"aina jompi kumpi hävisi iltaisin nukuttamaan lasta joka kohta 6 v"
aloituksesta ei käy ilmi, sanoiko kyseinen vanhempi menevänsä nukuttamaan lasta vai päättelikö ap itse, että kyse on nimenomaan nukuttamisesta. Eikä aloituksenkaan mukaan siihen molempia vanhempia tarvita eikä missään ollut mainittu mistään hirveästä showsta.
No kerropa, miten sen vinkkumisen saa loppumaan? Jos se mukula jaksaa vinkua tuntitolkulla siinä sängyn vieressä, niin miten sen saa loppumaan. Ei auta huomiotta jättäminen, ei auta huutaminen.