Mitä teette tänään? Itselläni on tosi paha olla

Minä nukuin yli 10 tunnin unet, syön jotain ja lähden iltapäivällä kirkkoon hiljentymään pitkäperjantain hartauteen. Ainakin osan matkasta kävelen.  En pidä keväästä, se ahdistaa minua, mutta pääsiäinen on minulle suuri juhla, oikeastaan ainoa jota vietän.  Minullakin on ollut elämässä kausia, jolloin kaikki tuntuu musertavan kauhealta. Laitoin silloin jääkaapin oveen jostain lukemani viisauden: tämä ei ole pääteasema vaan pysäkki.  Se auttoi minua muistamaan, että elämä jatkuu vaikeuksienkin jälkeen. Koetut murheet usein muuttavat ihmistä mutta jollain tavalla matka jatkuu kohti tulevaa.  Toivo sydämessä, ja samalla varmuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpäivä 7/10, eli tämän päivän jälkeen pitäisi kyetä puristamaan vielä kolme päivää edes välttävällä työpanoksella.

Mutta kun mä en jaksa. En sitten millään. Mulla on raudanpuute, univelkaa kesäajasta johtuen, oli täysikuukin tuossa eilen ja yleinen kevätväsymys. 

Tänään myöhästyin töistä puoli tuntia, kun en vaan saanut itseäni ylös. Pakko oli kuitenkin lähteä, kun olen töissä ihan yksin eikä eläimiä voi heitteillekään jättää. Tein ihan vaan ehdottoman minimin. 

Nyt istun terassin sohvalla teemukin kanssa ja yritän imeä virtaa auringosta iltatöitä varten. Syön alkuviikon tähteitä tänään ruoaksi. 

V*tuttaa, ahdistaa, sattuu, masentaa, väsyttää.

Oletko löytänyt (etsinyt) toimivaa rautalisää? Mulla kanssa juuri todettu paha raudanpuuteanemia. "Syvä masennus" ei ehkä ollutkaan masennusta. Nyt varovaisen toiveikas, että kolmannella yrittämällä löytyi rautalisä, jota elimistö sietää (Nôgelin Superrauta).

Pahoittelen, en huomannut, että olit tuolla edellisellä sivulla jo vastannut tähän. Mulla Hb 100, ferritiini 6. Lisäraudalla mennään kanssa, jos infuusion haluaisin pitäisi mennä yksityiselle.

Kunpa pärjäisit! Tuon rakkaani ihan kaikki arvot on suurin piirtein päin... En tahdo jaksaa koko ajan kaikkia huonoja uutisia. Anteeksi valitus.
- ap

Ei tarvitse lainkaan pyytää anteeksi. Kyllä jossain täytyy voida sanoa sekin, ettei voi hyvin eikä jaksa. Huomasin tuossa toisesta kommentistasi, että tästä ketjusta on ollut sulle apua, se on hyvä :) Jatka vain kirjoittamista. Toisten tuella sitä jaksaa aina taas vähän matkaa eteenpäin. Ei kenenkään pitäisi joutua selviytymään elämästä yksin <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkoiseen säähän ulkoilemaan Ensin vähän apetta naamaan ja kakka ulos.

Aurinkoiseen? Vettä tuolla tihuutti sataa kun olin n. tunti sitten lenkillä, mutta se oli minusta kivaa kun ei ollut pölyistä. Se vissiin onkin sitten se ainoa kiva asia tänään. Mieli on matala ulkoilusta huolimatta eikä mikään huvita vaan lenkillekin lähdin itseni pakottamana. Nyt syön pari leipää vaikka mikään ei maistu ja sitten varmaan painun peiton alle.

En tykkää enää edes itsestäni ja elämästäni en ole tainnut pitää koskaan. Mikään ei ole yhtään omannäköistä eikä mieleistä eikä mistään sellaista saa vaikka mitä yrittää ja tekee vaan kaikki on hankalaa ja jotenkin kuin tarpoisi jossain juoksuhiekassa tai uisi vastavirtaan. Hirveästi menee energiaa ihan normiarjessa tavisasioiden kanssa tappelemiseen joka ketun päivä eikä mikään suju mutkattomasti tai rennosti. Enää ei vaan ole voimia mihinkään. Saati sitten että muuttaisi jotain isompaa tai ns räjäyttäisi kaiken entisen.

Ehkä kaikki suru minullakin johtui jo lapsuudesta ja olen koko elämäni yrittänyt pitää "pakkaa kasassa". Ei 50-luvulla erottu ja jos erottiin niin ainakin viimeistään lasta kiusattiin koulussa, koska asuin mummon kanssa eikä minulla ollut sen ajan hienoja vaatteita.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpäivä 7/10, eli tämän päivän jälkeen pitäisi kyetä puristamaan vielä kolme päivää edes välttävällä työpanoksella.

Mutta kun mä en jaksa. En sitten millään. Mulla on raudanpuute, univelkaa kesäajasta johtuen, oli täysikuukin tuossa eilen ja yleinen kevätväsymys. 

Tänään myöhästyin töistä puoli tuntia, kun en vaan saanut itseäni ylös. Pakko oli kuitenkin lähteä, kun olen töissä ihan yksin eikä eläimiä voi heitteillekään jättää. Tein ihan vaan ehdottoman minimin. 

Nyt istun terassin sohvalla teemukin kanssa ja yritän imeä virtaa auringosta iltatöitä varten. Syön alkuviikon tähteitä tänään ruoaksi. 

V*tuttaa, ahdistaa, sattuu, masentaa, väsyttää.

Oletko löytänyt (etsinyt) toimivaa rautalisää? Mulla kanssa juuri todettu paha raudanpuuteanemia. "Syvä masennus" ei ehkä ollutkaan masennusta. Nyt varovaisen toiveikas, että kolmannella yrittämällä löytyi rautalisä, jota elimistö sietää (Nôgelin Superrauta).

Pahoittelen, en huomannut, että olit tuolla edellisellä sivulla jo vastannut tähän. Mulla Hb 100, ferritiini 6. Lisäraudalla mennään kanssa, jos infuusion haluaisin pitäisi mennä yksityiselle.

Kunpa pärjäisit! Tuon rakkaani ihan kaikki arvot on suurin piirtein päin... En tahdo jaksaa koko ajan kaikkia huonoja uutisia. Anteeksi valitus.
- ap

Ei tarvitse lainkaan pyytää anteeksi. Kyllä jossain täytyy voida sanoa sekin, ettei voi hyvin eikä jaksa. Huomasin tuossa toisesta kommentistasi, että tästä ketjusta on ollut sulle apua, se on hyvä :) Jatka vain kirjoittamista. Toisten tuella sitä jaksaa aina taas vähän matkaa eteenpäin. Ei kenenkään pitäisi joutua selviytymään elämästä yksin <3

Kiitos ja on täällä tosiaan mukaviakin ihmisiä. Nyt tosiaan pitää yrittää olla sellainen, että pystyn auttamaan sairaalasta pääsevää.

- ap

En lukenut kommentteja.

Tulin vain toteamaan, että 

en kommentoi kaipuussa

enkä missään muussakaan

alustan ketjussa. 

.

Toivotan oikein hyvää

pääsiäistä itse kullekin.

🐔🐣🐤🐥

Ei tarvitse nuolittaa mihinkään 

suuntaan. Kiitos. 

E-nainen 

Köysi on keksitty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpäivä 7/10, eli tämän päivän jälkeen pitäisi kyetä puristamaan vielä kolme päivää edes välttävällä työpanoksella.

Mutta kun mä en jaksa. En sitten millään. Mulla on raudanpuute, univelkaa kesäajasta johtuen, oli täysikuukin tuossa eilen ja yleinen kevätväsymys. 

Tänään myöhästyin töistä puoli tuntia, kun en vaan saanut itseäni ylös. Pakko oli kuitenkin lähteä, kun olen töissä ihan yksin eikä eläimiä voi heitteillekään jättää. Tein ihan vaan ehdottoman minimin. 

Nyt istun terassin sohvalla teemukin kanssa ja yritän imeä virtaa auringosta iltatöitä varten. Syön alkuviikon tähteitä tänään ruoaksi. 

V*tuttaa, ahdistaa, sattuu, masentaa, väsyttää.

Oletko löytänyt (etsinyt) toimivaa rautalisää? Mulla kanssa juuri todettu paha raudanpuuteanemia. "Syvä masennus" ei ehkä ollutkaan masennusta. Nyt varovaisen toiveikas, että kolmannella yrittämällä löytyi rautalisä, jota elimistö sietää (Nôgelin Superrauta).

Puhdistamo triplarautaa ja sen kanssa spirulina. Välillä otan extra vahva rauta ja sen kanssa laktoferriinikapseli. C vitamiiniporeen kanssa otan raudat.  Lääkärin suosittelema Sideral ei vuodessa nostanut yhtään ferritiiniä. Lisäksi otan (lähes päivittäin) 100 mikroa D vitamiinia ja sen kanssa K2 vitamiinia. Lisäksi vielä monivitamiinia.

Mulla Sideral nosti hemoglobiinia ja muita punasoluarvoja inahduksen kuukauden käytöllä, mutta ferritiini laski pari pykälää. Mietin, voisiko se johtua siitä, että elimistö alkoi kyllä korjata tilannetta, kun alkoi saada lisärautaa, mutta koska Sideralissa on niin pieni annos (30mg), se ei ihan riitä vaan rautaa piti edelleen vetää myös varastoista... Harmitti kovasti, kun mulla on pitkä historia raudanpuuteanemian kanssa ja painajaismaisia rautakokeiluja taustalla, vatsa ei tahdo kestää mitään. Sideralista olin lukenut niin paljon hyvää eikä siitä tullut oikeastaan mitään oireita, niin todella toivoin, että se olisi riittänyt.

Sideralin jälkeen kokeilin kanssa Puhdistamon Tripla Rautaa, kun sekin oli saanut niin hyviä arvosteluja, mutta sen kanssa heräsin parin päivän jälkeen yöllä niin järkyttävään vatsakipuun, että mietin jo, pitääkö olla yhteydessä sairaalan päivystykseen. Epätoivoisena ajattelin, että tällaiseksi tää taas meni. Sitten luin tuosta Nôgelin Superraudasta ja päätin vielä kokeilla sitä, kun sen sisältämän rautabisglysinaatin ainakin väitetään olevan paremmin siedettyä kuin perinteiset ferrofumaraatit ym. ja ilmeisesti paremmin imeytyvääkin. Olen nyt vajaan viikon ottanut, aluksi muutamana päivänä puolikkaan tabletin ja nyt muutamana päivänä kokonaisen. Liian pahoja haittoja ei ole vielä ilmennyt. Toivon totisesti, että tämä auttaisi. Kuukauden päästä käyn otattamassa verikokeet.

.

Inahdus-sanallinen ei minulta.

Jesus Christ my Superstar.

.

Poistun ketjusta. 👋🦸 x

.

Kerään lattialta likaisia vaatteita pyykkiin, pesen pari koneellista, siivoan keittiöstä pöytätasoilta roskat, astiat tiskikoneeseen ja tasojen pyyhintä. Sitten teen aamupalaa (no ok, kello on jo vähän paljon), ruisleipää, kananmunaa, juustoa ja suolakurkkua. Juon sen kanssa kokista. Kun olen syönyt, otan esiin palapelin ja teen sitä ihan rauhassa. Välillä syön vähän välipalaa, eilen tekemääni pashan tapaista rahkaa. Päivälliseksi valmistan hampurilaiset, joidenka väliin tulee jauhelihapihvi, kananmunaa, juustoa, tomaattia, salaattia ja haudutettua punasipulia. Ketsuppia ja majoneesia myös. Illemmalla poikkean jossain kaupassa ostamassa suklaata, kun unohdin aiemmin. 

Eli siivoan, syön ja teen palapeliä. Kuulostaa vähän tylsältä.

Ap, tee sinäkin palapeliä, se voi rentouttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän pysyä hengissä. Toisesta korvasta lähti yöllä kuulo.

Oletko sairaalassa?

En ole.

Makaan lukemassa kun jalkoihin sattuu. Ei ole pääsiäistä laitettu kotiin eikä teeman mukaan ostettua ruokaa mutta katson ikkunasta lintuja ja syön samaa keittoa kuin eilen. Koira seurana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin ihan kamala ahdistus ja itkuinen olo. Toivon sinulle valoa ja kaikkea hyvää. Asioilla on taipumus järjestyä aina jotenkin. Yritetään jaksaa <3

Olisiko joku jolle voisit puhua?

Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työpäivä 7/10, eli tämän päivän jälkeen pitäisi kyetä puristamaan vielä kolme päivää edes välttävällä työpanoksella.

Mutta kun mä en jaksa. En sitten millään. Mulla on raudanpuute, univelkaa kesäajasta johtuen, oli täysikuukin tuossa eilen ja yleinen kevätväsymys. 

Tänään myöhästyin töistä puoli tuntia, kun en vaan saanut itseäni ylös. Pakko oli kuitenkin lähteä, kun olen töissä ihan yksin eikä eläimiä voi heitteillekään jättää. Tein ihan vaan ehdottoman minimin. 

Nyt istun terassin sohvalla teemukin kanssa ja yritän imeä virtaa auringosta iltatöitä varten. Syön alkuviikon tähteitä tänään ruoaksi. 

V*tuttaa, ahdistaa, sattuu, masentaa, väsyttää.

Oletko löytänyt (etsinyt) toimivaa rautalisää? Mulla kanssa juuri todettu paha raudanpuuteanemia. "Syvä masennus" ei ehkä ollutkaan masennusta. Nyt varovaisen toiveikas, että kolmannella yrittämällä löytyi rautalisä, jota elimistö sietää (Nôgelin Superrauta).

Pahoittelen, en huomannut, että olit tuolla edellisellä sivulla jo vastannut tähän. Mulla Hb 100, ferritiini 6. Lisäraudalla mennään kanssa, jos infuusion haluaisin pitäisi mennä yksityiselle.

Kunpa pärjäisit! Tuon rakkaani ihan kaikki arvot on suurin piirtein päin... En tahdo jaksaa koko ajan kaikkia huonoja uutisia. Anteeksi valitus.
- ap

Ei tarvitse lainkaan pyytää anteeksi. Kyllä jossain täytyy voida sanoa sekin, ettei voi hyvin eikä jaksa. Huomasin tuossa toisesta kommentistasi, että tästä ketjusta on ollut sulle apua, se on hyvä :) Jatka vain kirjoittamista. Toisten tuella sitä jaksaa aina taas vähän matkaa eteenpäin. Ei kenenkään pitäisi joutua selviytymään elämästä yksin <3

Kiitos ja on täällä tosiaan mukaviakin ihmisiä. Nyt tosiaan pitää yrittää olla sellainen, että pystyn auttamaan sairaalasta pääsevää.

- ap

Ja siinä toivottavasti auttaa se, että pidät myös itsestäsi huolta. Esim. näin, että on paikka, jossa voit rehellisesti jakaa, miltä tuntuu, mitä koet, ilman että täytyy esittää vahvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkoiseen säähän ulkoilemaan Ensin vähän apetta naamaan ja kakka ulos.

Kiitos neuvosta. Itselleni tulee keväällä yleensä masennus, kun pitäisi olla reipas ja muuta. Ei vaan jaksa. Olen uupunut-
- ap

Ap, haluaisin olla sun kaveri. <3 Missä päin asut? Minä Oulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkoiseen säähän ulkoilemaan Ensin vähän apetta naamaan ja kakka ulos.

Aurinkoiseen? Vettä tuolla tihuutti sataa kun olin n. tunti sitten lenkillä, mutta se oli minusta kivaa kun ei ollut pölyistä. Se vissiin onkin sitten se ainoa kiva asia tänään. Mieli on matala ulkoilusta huolimatta eikä mikään huvita vaan lenkillekin lähdin itseni pakottamana. Nyt syön pari leipää vaikka mikään ei maistu ja sitten varmaan painun peiton alle.

En tykkää enää edes itsestäni ja elämästäni en ole tainnut pitää koskaan. Mikään ei ole yhtään omannäköistä eikä mieleistä eikä mistään sellaista saa vaikka mitä yrittää ja tekee vaan kaikki on hankalaa ja jotenkin kuin tarpoisi jossain juoksuhiekassa tai uisi vastavirtaan. Hirveästi menee energiaa ihan normiarjessa tavisasioiden kanssa tappelemiseen joka ketun päivä eikä mikään suju mutkattomasti tai rennosti. Enää ei vaan ole voimia mihinkään. Saati sitten että muuttaisi jotain isompaa tai ns räjäyttäisi kaiken entisen.

Sama. Mediassa aina painotetaan saavuttamista, iloisuutta, "ole paras versio itsestäsi". Mutta ei jaksa tsempata. Ei aina. Onko niin väärin olla letarginen? Passiivinen? Elää hitaasti? Olla parantamatta maailmaa? Monien mielestä kaikki negatiiviset tunteet pitäisi heti korjata, äkkiä päästä yli asioista. Mutta ei jaksa. Haluaa vain elää.

Musta nykyään tuntuu, että kuukahdan löysänä möykkynä maahan sillä sekunnilla, kun luen/kuulen "paras versio itsestäsi"... Ei v*ttu jaksa. x) Olen itse asiassa miettinyt, onko tässä yksi syy ihmiskunnan tilaan... Ihmiset tarvitsevat niin kovasti sitä, että joku välittäisi. Se on luontainen tarve. Sitten katsotaan ulospäin, mediaan, toisiin ihmisiin - millainen minun pitää olla, jotta tulen hyväksytyksi? Jotta minua ei jätetä yksin. Mutta mitäs sitten, kun niille toisille ihmisille ei kelpaakaan sellaisena kuin... vain on? Sitten joko esittää sellaista, jonka toiset hyväksyvät - ja tulee hyväksytyksi ei itsenään, vaan siinä roolissa, jota suorittaa. Tai vetäytyy omiin oloihinsa. Mutta ehkä ratkaisu onkin, että todellisuudessa sellaisia ihmisiä, joiden seurassa voi vain... olla, on paljon, paljon harvemmassa kuin odottaisi. Ja ehkä sellaisia riittääkin vain muutama. Sitten voi antaa median ja "maailman" länkyttää, millainen "pitäisi" olla. Oma paikka on siellä, missä joku haluaa juuri sinut.

Tai jos vaikka joku haluaisi tänään, tai huomenna lähteä kävelylle täällä Oulussa minun kanssa? :) Sovitaan joku paikka ja tavataan.