En tiedä miksi ärsyttää niin paljon, kun joku sanoo "huolehdit liikaa"
Tuntuu jotenkin vähättelyltä ja jopa jollain tavalla leimaavalta "olet vaan herkkä". Mutta ehkä noin sanoo ihminen, joka ei ole kiinnostunut kuuntelemaan toisten murheita, vaan haluaa kaiken olevan kivaa ja rentoa? Valitettavasti aikuisen ihmisen elämässä se vaan ei aina ole mahdollista.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se ärsyttää niin se voi olla totta. Toinen kyseenalaistaa arviointikykykysi ja silloin menee defenssit päälle.
Jos läheisesi on joutunut sairaalaan, niin onko sen ajattelu turhaa huolehtimista?
Ap
En tiedä, mutta ei sen asian päässä pyörittely sitä läheistäkään juuri auta.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti murehdittavia asioita on hyvin vähän. Kun jotain ikävää tapahtuu, se on tapahtunut eikä aikaa voi kääntää taaksepäin. Voi tietysti pohtia, olisiko omalla toiminnallaan voinut vaikuttaa tilanteeseen ja olla seuraavalla kerralla viisaampi. Mutta murheiden pyörittely ja vatvominen on lähtökohtaisesti hyödytöntä.
Mietin tätä juuri tänään että miksi vatvottavat asiat ovat aina negatiivisia ja miten ne aina aiheuttavat vain ikäviä tuntemuksia. Positiivisiakin asioita on olemassa mutta emme koskaan vatvo niitä ja hykertele ja hihittele niille onnessamme :)
Vierailija kirjoitti:
Vähättelyähän se onkin. Sinun kokemuksesi ei ole sanojan mielestä validi, vaan hänen mielestään asiaan pitäisi suhtautua eri tavalla ja tietysti se olisi se ainoa oikea tapa. Huolehtiminen ja murheilu linkittyvät vahvasti personaan, toiset on ihan luonnostaa stressierkkejä ja toiset enempi hälläväliä. Sitten kun sille huolehtijalle sanotaan, ettei pitäis huolehtia, niin pohjimmiltaan toivotaan, että hän muuttaisi luonteensa toisenlaiseksi. Heleppoa! Empatiakyvyn puutetta se on.
Vaihtoehtoinen näkemyus: Aikamoisen viitan heität henkilöiden päälle ketkä vain yrittivät lohduttaa parhaan kykynsä mukaan jotakuta kuka itse päätti pyytämättä näyttää heille hoitamattomat haavansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka se ärsyttää niin se voi olla totta. Toinen kyseenalaistaa arviointikykykysi ja silloin menee defenssit päälle.
Jos läheisesi on joutunut sairaalaan, niin onko sen ajattelu turhaa huolehtimista?
Ap
En tiedä, mutta ei sen asian päässä pyörittely sitä läheistäkään juuri auta.
Ei auta, mutta minkälainen ihminen voi olla ajattelematta koko asiaa? Jotkut ihmiset eivät vaan ilmeisesti kestä kuulla sanaakaan muiden murheista.
Ap
Ärsyyntyminen on normaali ja luonnollinen kehon ja mielen reaktio siihen, että joku rikkoo rajojasi ja vääristää todellisuutta, jota yrität hallita.
Jos joku näkisi elokuvan kaikesta mitä tapahtunut elämässäni niin menisi nurkkaan häpeämään, jos on kertaakaan väittänyt ylihusteetiseksi tai ylihuoledtuneekdi tai ahdistuneeksi.
Jos joku tiennyt, että jok juttu on vain näytelmää niin onko vähön eri sille, joka ei ole tiennyt ja onkohan se joka ilkkuu, että leikkiä leikkiä tietoinen edes kaikesta mitä tehty ja ollut ja miten?
Epäilen, sillä ei kukaan kehtaisi väittää silloin vain jostain nöyttelemisistä? Heh siis ihan oikein törkein rikoksin vaan näytellään ja vielö tehty sellaisia juttuja, mistä suurin osa ei ole kuullutkaan eikä uskoisi, vaikka kerrotaan? Öhön ilman että uhri on ollut tietoinen että vain näytellään. Mitenkä niinku on leikkiä?
Osa järkyttyisi siitä että ei ole tsjunnut kaikkea, mutta ollut mukana ihan väärin perustein, koska heille kerrottu osin väärin asioista ja kaikkea ei ole kerrottu ollenkaan! .
Eihän siitä mitään apua ole, noin sanomisesta. Se vaan hiljentää toisen. Tottakai ihminen voi murehtia 'liikaa', mutta se on yleensä varsin perusteltua. Mun kokemus tällaisista 'älä välitä' tyypeistä on sellainen, että heidän elämänsä perustuu omienkin tunteiden kieltämiseen ja pois lakaisemiseen. Ei osata kohdata itseä eikä toista. Jos se heille toimii niin ok.