Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaiset asiat ovat erityisen keskiluokkaisia?
Saa ehdottaa. Yläpeukku jos olet samaa mieltä, alapeukku jos olet eri mieltä.
Kommentit (897)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Olen samaa mieltä, että yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja puheenaiheissa, mutta ei sillä koulutuksen kanssa ole mitään tekemistä, vaan kyse on siitä, miten kukin seuraa aikaansa.
Muistan, kun muutama vuosi sitten, joulun jälkeen tällä palstalla keskusteltiin samasta aiheesta, ja satuin mainitsemaan, että meillä keskusteltiin joulupöydässä mm. Grönlannista ja sen historiasta, ja pidin aihetta poliittisena. Silloin minut teilattiin täysin, mutta nykyisin, Trumpin kaikkien ulostulojen jälkeen, tuskin kukaan on enää eri mieltä siitä, että kysymys Grönlannin hallinnasta liittyy politiikkaan.
Koko keskusteleva pöytäseurue oli tekniikan ammattilaisia, ja myös tohtoritaso oli edustettuna, mutta emme puhuneet prosessoreista, tilastomatematiikasta, tiesuolan vaikutuksesta vesistöihin, viimeisimmistä koodikirjastoista, laserleikkauksen viimeisistä hienouksista, tai mistään muustakaan kenenkään koulutukseen liittyvästä asiasta.
Meillä pöytäseurueessa on yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja pappeja. Puhumme kyllä paljonkin työhön liittyvistä asioista, koska ne samat ilmiöt näkyvät meillä kaikilla ihan tavallisessa arjessa työssämme. Niitä samoja asioita puhutaan paljon myös mediassa ja politiikassa.
Voin hyvinkin kuvitella tällaisen keskustelun sisällön, mutta veikkaan, että olisin aika monesta asiasta eri mieltä.
Kenties veikkaat väärin. Kommentistasi huomaa että olet ennakkoasenteellinen ihminen.
Voin olla ennakkoasenteellinen, vanhoillinen tai ainoastaan hyvin kasvatettu, mutta mielestäni tiedostava keskustelu sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta ei kuulu päivälliskutsuille. Päivälliskutsujen tunnelman tulisi nostaa hetki arjen yläpuolelle, ja olla iloinen ja kepeä. Myös puheenaiheiden tulisi olla kaikkia viihdyttäviä.
Tutkimusten mukaan iso osa opettajista ja humanisteista on tiedostavia, ja naisopettajien osaltakin luku taitaa olla peräti 80%. Mikäli tällainen tiedostava henkilö osuisi päivälliskutsuilleni, ja ryhtyisi puhumaan mielestään tärkeistä asioista, niin yrittäisin aktiivisesti kääntää keskustelua mihin tahansa muuhun suuntaan.
En myöskään enää ihmettele, miksi niin monella on mielenterveysongelmia. Elämä ei ole kovinkaan mukavaa, jos iloisista juhlahetkistäkään ei voi nauttia, vaan koko ajan pitää kaivella epäkohtia ja velloa murheen syvässä laaksossa.
Mainittiin yhteiskuntatieteet, opettaja ja pappi ja ajattelit suorilta käsin, että kyse on vasemmistolaisesta seurueesta, jolta puuttuu loppuviimeksi konkreettinen yhteys itse ilmiöihin. Kannattaisi joskus liikkua ihmistieteilijäiden seurassa.
Jos niin haluat ajatella. Tässä kuitenkin lainaus aikaisemmasta: "Puhumme kyllä paljonkin työhön liittyvistä asioista, koska ne samat ilmiöt näkyvät meillä kaikilla ihan tavallisessa arjessa työssämme. Niitä samoja asioita puhutaan paljon myös mediassa ja politiikassa."
Pappi ei ihmistyyppinä kuulu samaan kategoriaan kuin opettaja ja yhteiskuntatieteilijä. Pappi pystyy vaihtamaan tunnelmaa silmänräpäyksessä ja puhumaan sujuvasti vaikka aidanseipäästä. Se on jo ammatin perusedellytys. Moni pappi on myös miettinyt ammatinvalintaa tehdessään, pyrkiikö teatterikorkeakouluun vai teologiseen.
Huomaatko, mitä yhteistä kaikilla mainitsemillasi henkilöillä on?
Yhteistä kaikille mainitsemilleni päivällisvieraille on, että he ovat ihmisiä, ja jokaisella on omat mielipiteensä, elämäntapansa, pukeutumistyylinsä, asuintapansa, puoluekantansa, sekä ammattialansa. Yksi on tutkija ja opettanut maapallon historiaa yliopistolla, toinen on konsultti, kolmas tuntee yhteiskuntavastuun kuin omat taskunsa ja neljäs konepajateollisuuden.
Tästä puuttuu sinun luettelostasi enää pappi, mutta sellainenkin kuuluu sukuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.
Eihän nuo ole mitään joko tai, varmasti voi puhua ihan molemmista, tai kaikista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.
Eihän nuo ole mitään joko tai, varmasti voi puhua ihan molemmista, tai kaikista.
Eivät ne sekoitu. Moni duunari suoraan kiistää erilaisten diagnoosien vaikutuksen lasten käytökseen ja siirtää puheet suoraan kuristuskeinoihin. Siinä vaiheessa akateemiset ovat myötähäpeästä vaivautuneina jo hiljaa.
Minua aina naurattaa nämä ketjut ja keskustelut tästä aiheesta. Suomalaiset, oli sitten keskiluokkaiset tai alempaa luokkaa, ovat kaikki niin juntteja, ettei mikään tässä ketjussa kirjoitettu pidä paikkaansa. Ai keskiluokkaiset muka käyvät baletissa, oopperassa ja lukevat klassikoita? Täysin naurettavaa, enemmistö käy jossain lätkäottelussa ja harrastaa urheilua sekä kuuntelee jotain ällöä suomipoppia, tyyliin Ellinoora, JVG ja sen sellaista "korkeakulttuurista". Tämä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Saatan toki olla väärässä, koska olen ulkomaalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Kaikissa yrityksissä/työpaikoilla on oma fakkikielensä. Yleensä, kun vaihtaa työnantajaa, tuntuu kuin saapuisi vieraaseen maahan, koska iso osa sanastosta on sellaista, mitä ei ole koskaan kuullutkaan. Myös eri ikäpolvien ja asuinseutujen sanastoissa on eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Kaikissa yrityksissä/työpaikoilla on oma fakkikielensä. Yleensä, kun vaihtaa työnantajaa, tuntuu kuin saapuisi vieraaseen maahan, koska iso osa sanastosta on sellaista, mitä ei ole koskaan kuullutkaan. Myös eri ikäpolvien ja asuinseutujen sanastoissa on eroja.
Empä sanoisi. Oma kokemus on, että aikaisemmassa työssäni pörssiyrityksessä kahvipöytäjutut akateemisten seurassa olivat aika lailla samanlaisia kuin nykyisessä julkisen puolen asiantuntijatyöni kahvipöydässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.
Eihän nuo ole mitään joko tai, varmasti voi puhua ihan molemmista, tai kaikista.
Eivät ne sekoitu. Moni duunari suoraan kiistää erilaisten diagnoosien vaikutuksen lasten käytökseen ja siirtää puheet suoraan kuristuskeinoihin. Siinä vaiheessa akateemiset ovat myötähäpeästä vaivautuneina jo hiljaa.
Tarkoitat kai, että joku yrittää leikkiä fiksumpaa kuin on käyttämällä tekoälyä keskustelun apuna. Useimmat lapset ovat ihan normaaleja. He leikkivät, ilakoivat, ovat innostuneita, uteliaita, tottelemattomia, väsyneitä surullisa, kiukkuisia ja vaikka mitä. Se kaikki kuuluu elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Kaikissa yrityksissä/työpaikoilla on oma fakkikielensä. Yleensä, kun vaihtaa työnantajaa, tuntuu kuin saapuisi vieraaseen maahan, koska iso osa sanastosta on sellaista, mitä ei ole koskaan kuullutkaan. Myös eri ikäpolvien ja asuinseutujen sanastoissa on eroja.
Empä sanoisi. Oma kokemus on, että aikaisemmassa työssäni pörssiyrityksessä kahvipöytäjutut akateemisten seurassa olivat aika lailla samanlaisia kuin nykyisessä julkisen puolen asiantuntijatyöni kahvipöydässä.
Julkisen puolen asiantuntijatyössä pitää hallita sekä suomi että ruotsi. Jos suomen kielikin on vähän sitä ja tätä, niin tuskin on riittävän meritoitunut hakija julkiseen toimeen tai virkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.
Eihän nuo ole mitään joko tai, varmasti voi puhua ihan molemmista, tai kaikista.
Eivät ne sekoitu. Moni duunari suoraan kiistää erilaisten diagnoosien vaikutuksen lasten käytökseen ja siirtää puheet suoraan kuristuskeinoihin. Siinä vaiheessa akateemiset ovat myötähäpeästä vaivautuneina jo hiljaa.
Tarkoitat kai, että joku yrittää leikkiä fiksumpaa kuin on käyttämällä tekoälyä keskustelun apuna. Useimmat lapset ovat ihan normaaleja. He leikkivät, ilakoivat, ovat innostuneita, uteliaita, tottelemattomia, väsyneitä surullisa, kiukkuisia ja vaikka mitä. Se kaikki kuuluu elämään.
Huomaatko, emme puhu samaa kieltä. Emme ole samaa yhteiskuntaluokkaa. Minulle sinun juttusi ei avaudu ollenkaan. Koko ajatus, että joku käyttäisi tekoälyä keskusteluun on absurdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.
Eihän nuo ole mitään joko tai, varmasti voi puhua ihan molemmista, tai kaikista.
Eivät ne sekoitu. Moni duunari suoraan kiistää erilaisten diagnoosien vaikutuksen lasten käytökseen ja siirtää puheet suoraan kuristuskeinoihin. Siinä vaiheessa akateemiset ovat myötähäpeästä vaivautuneina jo hiljaa.
Tarkoitat kai, että joku yrittää leikkiä fiksumpaa kuin on käyttämällä tekoälyä keskustelun apuna. Useimmat lapset ovat ihan normaaleja. He leikkivät, ilakoivat, ovat innostuneita, uteliaita, tottelemattomia, väsyneitä surullisa, kiukkuisia ja vaikka mitä. Se kaikki kuuluu elämään.
Huomaatko, emme puhu samaa kieltä. Emme ole samaa yhteiskuntaluokkaa. Minulle sinun juttusi ei avaudu ollenkaan. Koko ajatus, että joku käyttäisi tekoälyä keskusteluun on absurdi.
Olen samaa mieltä siitä, ettemme ole samalla tasolla. Se paistaa kommenteista selvästi. Tosin en usko, että kyse on niinkään yhteiskuntaluokasta vaan henkisestä kapasiteetista.
Vierailija kirjoitti:
Minua aina naurattaa nämä ketjut ja keskustelut tästä aiheesta. Suomalaiset, oli sitten keskiluokkaiset tai alempaa luokkaa, ovat kaikki niin juntteja, ettei mikään tässä ketjussa kirjoitettu pidä paikkaansa. Ai keskiluokkaiset muka käyvät baletissa, oopperassa ja lukevat klassikoita? Täysin naurettavaa, enemmistö käy jossain lätkäottelussa ja harrastaa urheilua sekä kuuntelee jotain ällöä suomipoppia, tyyliin Ellinoora, JVG ja sen sellaista "korkeakulttuurista". Tämä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Saatan toki olla väärässä, koska olen ulkomaalainen.
Mietipä asiaa hetki. Jos suomalainen keskiluokka ei nauttisi korkeakulttuurista, niin ei silloin teatteri-, baletti- ym. esitykset olisi aina (lähes) loppuunmyytyjä. Lätkäottelut, JVG ja vastaavat ovat enemmän työväenluokan kulttuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.
Eihän nuo ole mitään joko tai, varmasti voi puhua ihan molemmista, tai kaikista.
Eivät ne sekoitu. Moni duunari suoraan kiistää erilaisten diagnoosien vaikutuksen lasten käytökseen ja siirtää puheet suoraan kuristuskeinoihin. Siinä vaiheessa akateemiset ovat myötähäpeästä vaivautuneina jo hiljaa.
Tarkoitat kai, että joku yrittää leikkiä fiksumpaa kuin on käyttämällä tekoälyä keskustelun apuna. Useimmat lapset ovat ihan normaaleja. He leikkivät, ilakoivat, ovat innostuneita, uteliaita, tottelemattomia, väsyneitä surullisa, kiukkuisia ja vaikka mitä. Se kaikki kuuluu elämään.
Huomaatko, emme puhu samaa kieltä. Emme ole samaa yhteiskuntaluokkaa. Minulle sinun juttusi ei avaudu ollenkaan. Koko ajatus, että joku käyttäisi tekoälyä keskusteluun on absurdi.
Olen samaa mieltä siitä, ettemme ole samalla tasolla. Se paistaa kommenteista selvästi. Tosin en usko, että kyse on niinkään yhteiskuntaluokasta vaan henkisestä kapasiteetista.
Niin, tässäkin huomaa eron. Keskiluokkainen puhuu koulutuksesta. Kouluttamaton duunari ajattelee kyseessä olevan henkisen kapasiteetin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Työväenluokka käyttää eri sanastoa kuin akateeminen keskiluokka. Lisäksi työväenluokalle on tyypillisempää jutella ihmisistä ja konkreettisista asioista. Akateeminen keskiluokka keskustelee mieluummin abstrakteista asioista kuten ideoista, entä jos -skenaarioista yms. Akateeminen keskiluokka vetoaa enemmän tutkittuun tietoon, työväenluokka mutuun.
Miten tai missä tämä eri sanastojen käyttäminen sitten näkyy? Eikö sanastot muutenkin vaihtele enemmän tilanteen mukaan kuin koulutuksen.
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.
Eihän nuo ole mitään joko tai, varmasti voi puhua ihan molemmista, tai kaikista.
Eivät ne sekoitu. Moni duunari suoraan kiistää erilaisten diagnoosien vaikutuksen lasten käytökseen ja siirtää puheet suoraan kuristuskeinoihin. Siinä vaiheessa akateemiset ovat myötähäpeästä vaivautuneina jo hiljaa.
Tarkoitat kai, että joku yrittää leikkiä fiksumpaa kuin on käyttämällä tekoälyä keskustelun apuna. Useimmat lapset ovat ihan normaaleja. He leikkivät, ilakoivat, ovat innostuneita, uteliaita, tottelemattomia, väsyneitä surullisa, kiukkuisia ja vaikka mitä. Se kaikki kuuluu elämään.
Huomaatko, emme puhu samaa kieltä. Emme ole samaa yhteiskuntaluokkaa. Minulle sinun juttusi ei avaudu ollenkaan. Koko ajatus, että joku käyttäisi tekoälyä keskusteluun on absurdi.
Olen samaa mieltä siitä, ettemme ole samalla tasolla. Se paistaa kommenteista selvästi. Tosin en usko, että kyse on niinkään yhteiskuntaluokasta vaan henkisestä kapasiteetista.
Niin, tässäkin huomaa eron. Keskiluokkainen puhuu koulutuksesta. Kouluttamaton duunari ajattelee kyseessä olevan henkisen kapasiteetin.
Koulutus saattaa avata oven ensimmäisiin junioritöihin, mutta urapolkua kiipeäminen vaatii näyttöjä tekemisestä ja tuloksista. Monien urapolku johtaa myös ihan eri suuntaan kuin aikanaan hankittu koulutus. Tutkinto on vain osoitus siitä, että henkilö on oppimiskykyinen. Mitenkähän osan kirjoittelijoista saisi ymmärtämään tämän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työsuhdeauto. Ei mikään raksapaku vaan säälittävä teslan romu.
Vierailija kirjoitti:
Työsuhdeauto. Ei mikään raksapaku vaan säälittävä teslan romu.
Olet aivan loistava. Pelaat kolmella kentällä. Kiitos viihdykkeestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina naurattaa nämä ketjut ja keskustelut tästä aiheesta. Suomalaiset, oli sitten keskiluokkaiset tai alempaa luokkaa, ovat kaikki niin juntteja, ettei mikään tässä ketjussa kirjoitettu pidä paikkaansa. Ai keskiluokkaiset muka käyvät baletissa, oopperassa ja lukevat klassikoita? Täysin naurettavaa, enemmistö käy jossain lätkäottelussa ja harrastaa urheilua sekä kuuntelee jotain ällöä suomipoppia, tyyliin Ellinoora, JVG ja sen sellaista "korkeakulttuurista". Tämä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Saatan toki olla väärässä, koska olen ulkomaalainen.
Mietipä asiaa hetki. Jos suomalainen keskiluokka ei nauttisi korkeakulttuurista, niin ei silloin teatteri-, baletti- ym. esitykset olisi aina (lähes) loppuunmyytyjä. Lätkäottelut, JVG ja vastaavat ovat enemmän työväenluokan kulttuuria.
Teatterin ja baletin katsomot eivät ole kovin isoja verrattuna noihin massatapahtumiin, joihin osallistuvat jokseenkin kaikki yhteiskuntaluokat
Alue: Aihe vapaa
Luepa vaikka täälläkin tyypillisiä päiväkotiketjuja. Duunarit puhuvat lasten luonteenpiirteistä, ilkeydestä jne. Akateemiset puhuvat kiintymyssuhdehäiriöstä, neurologisista poikkeavaisuuksista jne.