Millaiset asiat ovat erityisen keskiluokkaisia?
Saa ehdottaa. Yläpeukku jos olet samaa mieltä, alapeukku jos olet eri mieltä.
Kommentit (897)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on kyllä Suomessa melkoisessa alhossa. Jossain Britanniassa ylempi keskiluokka on melkein aristokratiaa.
Suomessa kyse on enemmän henkisestä ja psykososiaalisesta tilasta yhdistettynä keskimääräistä parempiin taloudellisiin resursseihin.
Onko sun mielestä brittiläinen ylempi keskiluokka sitten jotenkin parempi, Hyacinth?
Ei varsinaisesti. Briteissä yhteiskuntaluokka näkyy toki selvemmin ja sillä on myös historiallisesti vahvempi ulottuvuus.
Suomessa ylempi keskiluokka on paljon näkymättömämpi, vaikka se on merkittävin tuloverojen maksaja ja huomattavin yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttäjä.
Merkittävä yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttö liittyy eliittiin. Toisin kuin vanhoissa monarkioissa, Suomessa ei juurikaan ole perinteistä yläluokkaa, vaan monenkirjava eliitti, jossa on erilaisia ryhmiä, yleensä mm. valtakunnantason poliitikot kuten ministerit ja ainakin merkittävässä roolissa olevat kansanedustajatkin luetaan eliittiin.
Ylemmällä keskiluokalla sen sijaan ei välttämättä ole yhteiskunnallista tai poliittista valtaa, vaan he voivat työskennellä esimerkiksi jossain ylemmässä virassa tai yksityisellä sektorilla akateemisissa asiantuntijatehtävissä tai yritysjohdossa.
Briteissä tosiaan yhteiskuntaluokat määräytyvät eri tavalla kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Miten?
Myös ihan siitä puhutaanko vaikka television viihdeohjelmasta vai vaikka kirjallisuudesta, voi päätellä onko lääkäriporukka vai laikkariporukka juttelemassa. Laikkarit myös käyvät syömässä, lääkärit lounaalla. Sanavalinnat vaikuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on kyllä Suomessa melkoisessa alhossa. Jossain Britanniassa ylempi keskiluokka on melkein aristokratiaa.
Suomessa kyse on enemmän henkisestä ja psykososiaalisesta tilasta yhdistettynä keskimääräistä parempiin taloudellisiin resursseihin.
Onko sun mielestä brittiläinen ylempi keskiluokka sitten jotenkin parempi, Hyacinth?
Ei varsinaisesti. Briteissä yhteiskuntaluokka näkyy toki selvemmin ja sillä on myös historiallisesti vahvempi ulottuvuus.
Suomessa ylempi keskiluokka on paljon näkymättömämpi, vaikka se on merkittävin tuloverojen maksaja ja huomattavin yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttäjä.
Merkittävä yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttö liittyy eliittiin. Toisin kuin vanhoissa monarkioissa, Suomessa ei juurikaan ole perinteistä yläluokkaa, vaan monenkirjava eliitti, jossa on erilaisia ryhmiä, yleensä mm. valtakunnantason poliitikot kuten ministerit ja ainakin merkittävässä roolissa olevat kansanedustajatkin luetaan eliittiin.
Ylemmällä keskiluokalla sen sijaan ei välttämättä ole yhteiskunnallista tai poliittista valtaa, vaan he voivat työskennellä esimerkiksi jossain ylemmässä virassa tai yksityisellä sektorilla akateemisissa asiantuntijatehtävissä tai yritysjohdossa.
Briteissä tosiaan yhteiskuntaluokat määräytyvät eri tavalla kuin Suomessa.
Ai Suomessa ei juurikaan ei ole yläluokkaa... No joo, varmaan itsekin kuvittelin noin, kunnes tapasin puolisoni ja kävin heidän "kesämökillä". Vanhan aatelissuvun huvilassa onpi Suomen kultakauden taitelijoiden luonnoksia seinällä jne. Voimme valita, missä salissa milloinkin juomme päiväkahvit. Anoppini on todella pidättyväinen ja ei halua mitenkään korostaa asemaansa, mutta tota noin. Voin verokoneesta katsoa, mikä on todellinen tilanne. He suojelevat omaisuuttaan hyvin tarkasti mm. avioehdoin. He toki haluavat, etteivät muut tajua, miten hyvä heidän asemansa on. Eli keskiluokan näyttämisenhalua hieman halveksivat ja pitävät nousukasmaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Olen samaa mieltä, että yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja puheenaiheissa, mutta ei sillä koulutuksen kanssa ole mitään tekemistä, vaan kyse on siitä, miten kukin seuraa aikaansa.
Muistan, kun muutama vuosi sitten, joulun jälkeen tällä palstalla keskusteltiin samasta aiheesta, ja satuin mainitsemaan, että meillä keskusteltiin joulupöydässä mm. Grönlannista ja sen historiasta, ja pidin aihetta poliittisena. Silloin minut teilattiin täysin, mutta nykyisin, Trumpin kaikkien ulostulojen jälkeen, tuskin kukaan on enää eri mieltä siitä, että kysymys Grönlannin hallinnasta liittyy politiikkaan.
Koko keskusteleva pöytäseurue oli tekniikan ammattilaisia, ja myös tohtoritaso oli edustettuna, mutta emme puhuneet prosessoreista, tilastomatematiikasta, tiesuolan vaikutuksesta vesistöihin, viimeisimmistä koodikirjastoista, laserleikkauksen viimeisistä hienouksista, tai mistään muustakaan kenenkään koulutukseen liittyvästä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Niinpä. Kyllä sen huomaa taukohuoneessa istuvatko keskustelemassa laikkarit vai lääkärit.
eri
Ei ole kovinkaan kummallista, että työpaikalla keskustellaan työasioista. Niin minäkin aikanaan tein, mutta se ei tarkoita sitä, että keskustelisin samoista asioista kotona. Jo NDA kieltää sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Olen samaa mieltä, että yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja puheenaiheissa, mutta ei sillä koulutuksen kanssa ole mitään tekemistä, vaan kyse on siitä, miten kukin seuraa aikaansa.
Muistan, kun muutama vuosi sitten, joulun jälkeen tällä palstalla keskusteltiin samasta aiheesta, ja satuin mainitsemaan, että meillä keskusteltiin joulupöydässä mm. Grönlannista ja sen historiasta, ja pidin aihetta poliittisena. Silloin minut teilattiin täysin, mutta nykyisin, Trumpin kaikkien ulostulojen jälkeen, tuskin kukaan on enää eri mieltä siitä, että kysymys Grönlannin hallinnasta liittyy politiikkaan.
Koko keskusteleva pöytäseurue oli tekniikan ammattilaisia, ja myös tohtoritaso oli edustettuna, mutta emme puhuneet prosessoreista, tilastomatematiikasta, tiesuolan vaikutuksesta vesistöihin, viimeisimmistä koodikirjastoista, laserleikkauksen viimeisistä hienouksista, tai mistään muustakaan kenenkään koulutukseen liittyvästä asiasta.
Meillä pöytäseurueessa on yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja pappeja. Puhumme kyllä paljonkin työhön liittyvistä asioista, koska ne samat ilmiöt näkyvät meillä kaikilla ihan tavallisessa arjessa työssämme. Niitä samoja asioita puhutaan paljon myös mediassa ja politiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on kyllä Suomessa melkoisessa alhossa. Jossain Britanniassa ylempi keskiluokka on melkein aristokratiaa.
Suomessa kyse on enemmän henkisestä ja psykososiaalisesta tilasta yhdistettynä keskimääräistä parempiin taloudellisiin resursseihin.
Onko sun mielestä brittiläinen ylempi keskiluokka sitten jotenkin parempi, Hyacinth?
Ei varsinaisesti. Briteissä yhteiskuntaluokka näkyy toki selvemmin ja sillä on myös historiallisesti vahvempi ulottuvuus.
Suomessa ylempi keskiluokka on paljon näkymättömämpi, vaikka se on merkittävin tuloverojen maksaja ja huomattavin yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttäjä.
Merkittävä yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttö liittyy eliittiin. Toisin kuin vanhoissa monarkioissa, Suomessa ei juurikaan ole perinteistä yläluokkaa, vaan monenkirjava eliitti, jossa on erilaisia ryhmiä, yleensä mm. valtakunnantason poliitikot kuten ministerit ja ainakin merkittävässä roolissa olevat kansanedustajatkin luetaan eliittiin.
Ylemmällä keskiluokalla sen sijaan ei välttämättä ole yhteiskunnallista tai poliittista valtaa, vaan he voivat työskennellä esimerkiksi jossain ylemmässä virassa tai yksityisellä sektorilla akateemisissa asiantuntijatehtävissä tai yritysjohdossa.
Briteissä tosiaan yhteiskuntaluokat määräytyvät eri tavalla kuin Suomessa.
Ai Suomessa ei juurikaan ei ole yläluokkaa... No joo, varmaan itsekin kuvittelin noin, kunnes tapasin puolisoni ja kävin heidän "kesämökillä". Vanhan aatelissuvun huvilassa onpi Suomen kultakauden taitelijoiden luonnoksia seinällä jne. Voimme valita, missä salissa milloinkin juomme päiväkahvit. Anoppini on todella pidättyväinen ja ei halua mitenkään korostaa asemaansa, mutta tota noin. Voin verokoneesta katsoa, mikä on todellinen tilanne. He suojelevat omaisuuttaan hyvin tarkasti mm. avioehdoin. He toki haluavat, etteivät muut tajua, miten hyvä heidän asemansa on. Eli keskiluokan näyttämisenhalua hieman halveksivat ja pitävät nousukasmaisena.
Minkä kohdan sanasta juurikaan haluaisit itsellesi selitettävän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on kyllä Suomessa melkoisessa alhossa. Jossain Britanniassa ylempi keskiluokka on melkein aristokratiaa.
Suomessa kyse on enemmän henkisestä ja psykososiaalisesta tilasta yhdistettynä keskimääräistä parempiin taloudellisiin resursseihin.
Onko sun mielestä brittiläinen ylempi keskiluokka sitten jotenkin parempi, Hyacinth?
Ei varsinaisesti. Briteissä yhteiskuntaluokka näkyy toki selvemmin ja sillä on myös historiallisesti vahvempi ulottuvuus.
Suomessa ylempi keskiluokka on paljon näkymättömämpi, vaikka se on merkittävin tuloverojen maksaja ja huomattavin yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttäjä.
Merkittävä yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttö liittyy eliittiin. Toisin kuin vanhoissa monarkioissa, Suomessa ei juurikaan ole perinteistä yläluokkaa, vaan monenkirjava eliitti, jossa on erilaisia ryhmiä, yleensä mm. valtakunnantason poliitikot kuten ministerit ja ainakin merkittävässä roolissa olevat kansanedustajatkin luetaan eliittiin.
Ylemmällä keskiluokalla sen sijaan ei välttämättä ole yhteiskunnallista tai poliittista valtaa, vaan he voivat työskennellä esimerkiksi jossain ylemmässä virassa tai yksityisellä sektorilla akateemisissa asiantuntijatehtävissä tai yritysjohdossa.
Briteissä tosiaan yhteiskuntaluokat määräytyvät eri tavalla kuin Suomessa.
Ai Suomessa ei juurikaan ei ole yläluokkaa... No joo, varmaan itsekin kuvittelin noin, kunnes tapasin puolisoni ja kävin heidän "kesämökillä". Vanhan aatelissuvun huvilassa onpi Suomen kultakauden taitelijoiden luonnoksia seinällä jne. Voimme valita, missä salissa milloinkin juomme päiväkahvit. Anoppini on todella pidättyväinen ja ei halua mitenkään korostaa asemaansa, mutta tota noin. Voin verokoneesta katsoa, mikä on todellinen tilanne. He suojelevat omaisuuttaan hyvin tarkasti mm. avioehdoin. He toki haluavat, etteivät muut tajua, miten hyvä heidän asemansa on. Eli keskiluokan näyttämisenhalua hieman halveksivat ja pitävät nousukasmaisena.
Näyttämisen halu on nousukasmaisuutta ja huonoa käytöstä, mutta se ei rajoitu keskiluokkaan, vaan sitä esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Olen samaa mieltä, että yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja puheenaiheissa, mutta ei sillä koulutuksen kanssa ole mitään tekemistä, vaan kyse on siitä, miten kukin seuraa aikaansa.
Muistan, kun muutama vuosi sitten, joulun jälkeen tällä palstalla keskusteltiin samasta aiheesta, ja satuin mainitsemaan, että meillä keskusteltiin joulupöydässä mm. Grönlannista ja sen historiasta, ja pidin aihetta poliittisena. Silloin minut teilattiin täysin, mutta nykyisin, Trumpin kaikkien ulostulojen jälkeen, tuskin kukaan on enää eri mieltä siitä, että kysymys Grönlannin hallinnasta liittyy politiikkaan.
Koko keskusteleva pöytäseurue oli tekniikan ammattilaisia, ja myös tohtoritaso oli edustettuna, mutta emme puhuneet prosessoreista, tilastomatematiikasta, tiesuolan vaikutuksesta vesistöihin, viimeisimmistä koodikirjastoista, laserleikkauksen viimeisistä hienouksista, tai mistään muustakaan kenenkään koulutukseen liittyvästä asiasta.
Meillä pöytäseurueessa on yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja pappeja. Puhumme kyllä paljonkin työhön liittyvistä asioista, koska ne samat ilmiöt näkyvät meillä kaikilla ihan tavallisessa arjessa työssämme. Niitä samoja asioita puhutaan paljon myös mediassa ja politiikassa.
Voin hyvinkin kuvitella tällaisen keskustelun sisällön, mutta veikkaan, että olisin aika monesta asiasta eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on kyllä Suomessa melkoisessa alhossa. Jossain Britanniassa ylempi keskiluokka on melkein aristokratiaa.
Suomessa kyse on enemmän henkisestä ja psykososiaalisesta tilasta yhdistettynä keskimääräistä parempiin taloudellisiin resursseihin.
Onko sun mielestä brittiläinen ylempi keskiluokka sitten jotenkin parempi, Hyacinth?
Ei varsinaisesti. Briteissä yhteiskuntaluokka näkyy toki selvemmin ja sillä on myös historiallisesti vahvempi ulottuvuus.
Suomessa ylempi keskiluokka on paljon näkymättömämpi, vaikka se on merkittävin tuloverojen maksaja ja huomattavin yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttäjä.
Merkittävä yhteiskunnallinen poliittisen ja julkisen vallan käyttö liittyy eliittiin. Toisin kuin vanhoissa monarkioissa, Suomessa ei juurikaan ole perinteistä yläluokkaa, vaan monenkirjava eliitti, jossa on erilaisia ryhmiä, yleensä mm. valtakunnantason poliitikot kuten ministerit ja ainakin merkittävässä roolissa olevat kansanedustajatkin luetaan eliittiin.
Ylemmällä keskiluokalla sen sijaan ei välttämättä ole yhteiskunnallista tai poliittista valtaa, vaan he voivat työskennellä esimerkiksi jossain ylemmässä virassa tai yksityisellä sektorilla akateemisissa asiantuntijatehtävissä tai yritysjohdossa.
Briteissä tosiaan yhteiskuntaluokat määräytyvät eri tavalla kuin Suomessa.
Ai Suomessa ei juurikaan ei ole yläluokkaa... No joo, varmaan itsekin kuvittelin noin, kunnes tapasin puolisoni ja kävin heidän "kesämökillä". Vanhan aatelissuvun huvilassa onpi Suomen kultakauden taitelijoiden luonnoksia seinällä jne. Voimme valita, missä salissa milloinkin juomme päiväkahvit. Anoppini on todella pidättyväinen ja ei halua mitenkään korostaa asemaansa, mutta tota noin. Voin verokoneesta katsoa, mikä on todellinen tilanne. He suojelevat omaisuuttaan hyvin tarkasti mm. avioehdoin. He toki haluavat, etteivät muut tajua, miten hyvä heidän asemansa on. Eli keskiluokan näyttämisenhalua hieman halveksivat ja pitävät nousukasmaisena.
Minkä kohdan sanasta juurikaan haluaisit itsellesi selitettävän?
Niin ja hän itsekin ajatteli noin kunnes tutustui siihen yhteen ainoaan yläluokkaiseen perheeseen jonka on tavannut. Ei vaikuta siltä että hänenkään elämässänsä niitä vilisisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Olen samaa mieltä, että yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja puheenaiheissa, mutta ei sillä koulutuksen kanssa ole mitään tekemistä, vaan kyse on siitä, miten kukin seuraa aikaansa.
Muistan, kun muutama vuosi sitten, joulun jälkeen tällä palstalla keskusteltiin samasta aiheesta, ja satuin mainitsemaan, että meillä keskusteltiin joulupöydässä mm. Grönlannista ja sen historiasta, ja pidin aihetta poliittisena. Silloin minut teilattiin täysin, mutta nykyisin, Trumpin kaikkien ulostulojen jälkeen, tuskin kukaan on enää eri mieltä siitä, että kysymys Grönlannin hallinnasta liittyy politiikkaan.
Koko keskusteleva pöytäseurue oli tekniikan ammattilaisia, ja myös tohtoritaso oli edustettuna, mutta emme puhuneet prosessoreista, tilastomatematiikasta, tiesuolan vaikutuksesta vesistöihin, viimeisimmistä koodikirjastoista, laserleikkauksen viimeisistä hienouksista, tai mistään muustakaan kenenkään koulutukseen liittyvästä asiasta.
Meillä pöytäseurueessa on yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja pappeja. Puhumme kyllä paljonkin työhön liittyvistä asioista, koska ne samat ilmiöt näkyvät meillä kaikilla ihan tavallisessa arjessa työssämme. Niitä samoja asioita puhutaan paljon myös mediassa ja politiikassa.
Voin hyvinkin kuvitella tällaisen keskustelun sisällön, mutta veikkaan, että olisin aika monesta asiasta eri mieltä.
Kenties veikkaat väärin. Kommentistasi huomaa että olet ennakkoasenteellinen ihminen.
Miksi siellä aatelishuvilan seinillä oli kultakauden tunnettujen taiteilijoiden luonnoksia, miksei valmiita töitä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi siellä aatelishuvilan seinillä oli kultakauden tunnettujen taiteilijoiden luonnoksia, miksei valmiita töitä?
Koska osa niistä valmiista töistä on aikaa sitten lahjoitettu Ateneumiin ja osa on heidän kaupunkiasuntojen seinillä paremmassa turvassa. Niillä luonnoksilla ei ole niin suurta arvoa, joten niitä uskaltaa pitää siellä. Ja kuka nyt ajatteli, että tämä oli minun ainut kontakti eliittiin, niin asia ei ole niin. Tämä kohtaamisen kautta vasta tajusin, että tällaisia sukuja Suomessa on. Olin niitä ennenkin tietysti tavannut - ihan jo opintojeni takia - mutta en ollut sitä vaan älynnyt. Pointtini siis oli tällä omakohtaisella kertomuksella, että Suomessa yläluokka ei halua yleensä pitää itsestään suurta meteliä. Vain harvat haluaa käydä jossain Ritarihuoneella pönöttämässä. Enimmmäkseen he pitävät matalaa profiilia. Matala profiili ei kuitenkaan tarkoita, ettei heitä ole olemassa. Ja jos joku nyt kuvittelee, että minä olen eliittiä niin ei. Olen keskiluokkaa enkä tule koskaan olemaan yläluokkaa, koska minulla ei ole niitä sukujuuria, ei suurta omaisuutta eikä suurta perintöä tulossa. Olen korkeintaan ylempää keskiluokkaa ja akateemista sivistyneistöä, johon meritokraattinen yhteiskunta on minulle mahdollistanut pääsyn. Meillä on myöskin perheessä siitä erikoinen tilanne, että toinen on hiljaista yläluokkaa ja toinen keskiluokkaa, sen takia tämä aihe minua kiinnostaa, koska minulla on tässä prosessoitavaa. Jotkut ihmiset ovat kateellisia, mutta he eivät tiedä todellista asian laitaa.
Vierailija kirjoitti:
Seksi lähetyssaarnaaja-asennossa
Yhtä vanha asia kuin ihmiskunta itse, eikä katso tuloluokkaa tai yhteiskuntaluokkaa.
Useampi nykyaikainen auto käytössä. Huvila jossakin tilavan omistusasunnon lisäksi. Mahdollisesti purjevene, moottorivene tai oma hevonen jollain tallilla. Vähintään yksi ulkomaanmatka jonnekin vähemmän turistirysäiseen kohteeseen vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi siellä aatelishuvilan seinillä oli kultakauden tunnettujen taiteilijoiden luonnoksia, miksei valmiita töitä?
Sama pisti silmään. Ettei nyt vaan ois vähän värikynää käytetty koko jutussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Olen samaa mieltä, että yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja puheenaiheissa, mutta ei sillä koulutuksen kanssa ole mitään tekemistä, vaan kyse on siitä, miten kukin seuraa aikaansa.
Muistan, kun muutama vuosi sitten, joulun jälkeen tällä palstalla keskusteltiin samasta aiheesta, ja satuin mainitsemaan, että meillä keskusteltiin joulupöydässä mm. Grönlannista ja sen historiasta, ja pidin aihetta poliittisena. Silloin minut teilattiin täysin, mutta nykyisin, Trumpin kaikkien ulostulojen jälkeen, tuskin kukaan on enää eri mieltä siitä, että kysymys Grönlannin hallinnasta liittyy politiikkaan.
Koko keskusteleva pöytäseurue oli tekniikan ammattilaisia, ja myös tohtoritaso oli edustettuna, mutta emme puhuneet prosessoreista, tilastomatematiikasta, tiesuolan vaikutuksesta vesistöihin, viimeisimmistä koodikirjastoista, laserleikkauksen viimeisistä hienouksista, tai mistään muustakaan kenenkään koulutukseen liittyvästä asiasta.
Meillä pöytäseurueessa on yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja pappeja. Puhumme kyllä paljonkin työhön liittyvistä asioista, koska ne samat ilmiöt näkyvät meillä kaikilla ihan tavallisessa arjessa työssämme. Niitä samoja asioita puhutaan paljon myös mediassa ja politiikassa.
Voin hyvinkin kuvitella tällaisen keskustelun sisällön, mutta veikkaan, että olisin aika monesta asiasta eri mieltä.
Kenties veikkaat väärin. Kommentistasi huomaa että olet ennakkoasenteellinen ihminen.
Voin olla ennakkoasenteellinen, vanhoillinen tai ainoastaan hyvin kasvatettu, mutta mielestäni tiedostava keskustelu sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta ei kuulu päivälliskutsuille. Päivälliskutsujen tunnelman tulisi nostaa hetki arjen yläpuolelle, ja olla iloinen ja kepeä. Myös puheenaiheiden tulisi olla kaikkia viihdyttäviä.
Tutkimusten mukaan iso osa opettajista ja humanisteista on tiedostavia, ja naisopettajien osaltakin luku taitaa olla peräti 80%. Mikäli tällainen tiedostava henkilö osuisi päivälliskutsuilleni, ja ryhtyisi puhumaan mielestään tärkeistä asioista, niin yrittäisin aktiivisesti kääntää keskustelua mihin tahansa muuhun suuntaan.
En myöskään enää ihmettele, miksi niin monella on mielenterveysongelmia. Elämä ei ole kovinkaan mukavaa, jos iloisista juhlahetkistäkään ei voi nauttia, vaan koko ajan pitää kaivella epäkohtia ja velloa murheen syvässä laaksossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole huomannut, että koulutus itsessään vaikuttaisi siihen miten keskustellaan, tai se akateemisuuskaan.
Puhettahan on tutkittukin. Yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja varsinkin siinä mistä puhutaan.
Olen samaa mieltä, että yhteiskuntaluokka kuuluu puheessa ja puheenaiheissa, mutta ei sillä koulutuksen kanssa ole mitään tekemistä, vaan kyse on siitä, miten kukin seuraa aikaansa.
Muistan, kun muutama vuosi sitten, joulun jälkeen tällä palstalla keskusteltiin samasta aiheesta, ja satuin mainitsemaan, että meillä keskusteltiin joulupöydässä mm. Grönlannista ja sen historiasta, ja pidin aihetta poliittisena. Silloin minut teilattiin täysin, mutta nykyisin, Trumpin kaikkien ulostulojen jälkeen, tuskin kukaan on enää eri mieltä siitä, että kysymys Grönlannin hallinnasta liittyy politiikkaan.
Koko keskusteleva pöytäseurue oli tekniikan ammattilaisia, ja myös tohtoritaso oli edustettuna, mutta emme puhuneet prosessoreista, tilastomatematiikasta, tiesuolan vaikutuksesta vesistöihin, viimeisimmistä koodikirjastoista, laserleikkauksen viimeisistä hienouksista, tai mistään muustakaan kenenkään koulutukseen liittyvästä asiasta.
Meillä pöytäseurueessa on yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja pappeja. Puhumme kyllä paljonkin työhön liittyvistä asioista, koska ne samat ilmiöt näkyvät meillä kaikilla ihan tavallisessa arjessa työssämme. Niitä samoja asioita puhutaan paljon myös mediassa ja politiikassa.
Voin hyvinkin kuvitella tällaisen keskustelun sisällön, mutta veikkaan, että olisin aika monesta asiasta eri mieltä.
Kenties veikkaat väärin. Kommentistasi huomaa että olet ennakkoasenteellinen ihminen.
Voin olla ennakkoasenteellinen, vanhoillinen tai ainoastaan hyvin kasvatettu, mutta mielestäni tiedostava keskustelu sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta ei kuulu päivälliskutsuille. Päivälliskutsujen tunnelman tulisi nostaa hetki arjen yläpuolelle, ja olla iloinen ja kepeä. Myös puheenaiheiden tulisi olla kaikkia viihdyttäviä.
Tutkimusten mukaan iso osa opettajista ja humanisteista on tiedostavia, ja naisopettajien osaltakin luku taitaa olla peräti 80%. Mikäli tällainen tiedostava henkilö osuisi päivälliskutsuilleni, ja ryhtyisi puhumaan mielestään tärkeistä asioista, niin yrittäisin aktiivisesti kääntää keskustelua mihin tahansa muuhun suuntaan.
En myöskään enää ihmettele, miksi niin monella on mielenterveysongelmia. Elämä ei ole kovinkaan mukavaa, jos iloisista juhlahetkistäkään ei voi nauttia, vaan koko ajan pitää kaivella epäkohtia ja velloa murheen syvässä laaksossa.
Mainittiin yhteiskuntatieteet, opettaja ja pappi ja ajattelit suorilta käsin, että kyse on vasemmistolaisesta seurueesta, jolta puuttuu loppuviimeksi konkreettinen yhteys itse ilmiöihin. Kannattaisi joskus liikkua ihmistieteilijäiden seurassa.
Miten?