Millaiset asiat ovat erityisen keskiluokkaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos on kasvanut ympäristössä, jossa kuulee jatkuvasti vaikkapa professoreiden keskustelua, niin ei sitä muutu miksikään palstastereotypioiden mukaiseksi hahmoksi, vaikka valitsisikin työväenluokkaisen elämän."

Professoreiden keskustelua? Voi herranjestas. Luuletko ihan tosissaan, että vaikka ne professorivanhemmat keskustelee siinä kotiympäristössä kuten professorit? Ihan vanhempia ne vaan siinä on, vaikka töissä professoreina ovatkin.

 

 

 

En luule, vaan tiedän. Toiset nimittäin keskustelevat koko ajan, ja toisissa kodeissa on myös jatkuvasti vieraita eli aikuisia keskustelemassa.

Siis koko ajan työmoodi päällä kotonakin. Ok. Jatkuvasti vieraita eli aikuisia keskustelemassa? Mistä? Työasioista?

Onneksi ainakin omat vanhempani ovat jättäneet työasiat töihin, eikä meillä kotona ole koskaan oleskellut jatkuvasti vieraita aikuisia eli vanhempien työkavereita tai muita tuttuja keskustelemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on aika surkeaa yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle koulutuksensa tai vaikka perhetaustansa perusteella ja kutsua ammattikoulun käyneitä työläisammatteihin päätyviksi. Nyky-yhteiskunnassa suoritettu tutkinto ja se että on töitä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Eihän tässä ole kyse siitä, että nostettaisi itseä toisten yläpuolelle. Sehän on fakta, että ammattikoulusta valmistuu työväenluokkaiseen ammattiin, eikä niissä ole mitään vikaa. Voi siitä jaktaa opintoja eteenpäinkin, esim. osa ammattikoulun käyneistä hakeutuu myöhemmin AMK:hon. 

Nimenomaan siitä on kyse, halusta nähdä ammattikoulututkinnon suorittaneet vain työväenluokkaisina ja kuvitella että lukio, joka on muuten ihan yhtälailla toisen asteen oppilaitos, tai yliopisto olisi jotain ihan muuta.

Siis mitä yrität sanoa? Etteikö ammattikoulusta valmistuisi sellaisiin ammatteihin, jotka edustavat perinteistä työväenluokkaa? Vai että työväenluokka olisi jotenkin huonompi kuin keskiluokka? Kuka sitten on työväenluokkaa, ellei suorittavaa työtä tekevä, amiskasta valmistunut ole? 

Eihän se noin yksioikoista ole. Esimerkiksi opettajat ja lääkärit tekevät usein aika tasaista suorittavaa työtä, sitten toisaalta taas ammattikoulun talouden ja teknologian alat ei ole mitään sellaista perinteistä suorittavaa työtä. 

Mikään ei ole yksioikoista. Mutta pääsääntöisesti ammattikoulusta valmistutaan sellaisiisn ammatteihin, joissa tehdään fyysistä, suorittavaa työtä toisen valvonnassa. Korkeakoulututkinnoilla puolestaan sijoitutaan usein asiantuntijatyöhön tai erityisasiantuntijoiksi. Esimerkiksi usein lähihoitaja edustaa sote-alalla työväenluokkaa, sairaanhoitaja alempaa keskiluokkaa ja lääkäri ylempää keskiluokkaa. Usein on näin. Ei aina. Muutkin tekijät vaikuttavat yhteiskuntaluokkaan kuin koulutus ja ammatti. Ja tosiaan perinteisiä valkokaulusköyhälistön ammatteja pidetään myös useimmiten alempaan keskiluokkaan kuuluvina, koska niissä ei tehdä fyysistä työtä, vaan työ tapahtuu siisteissä olosuhteissa toimistolla, vaikka niihin pääseekin usein ammattikoulututkinnolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Akateemisessa helsinkiläisessä keskiluokassa ammattikouluun meneminen on täysin vieras ilmiö. Oikea valinta on Ressu, Sykin ja Otiksen välillä. Ehkä joku taiteellisempi voi mennä Kallioon. Lapsen valintaa näiden välillä tietysti tuetaan ja kannustetaan.

Oli varmasti 50-luvulla. Nyt kuitenkin taisi olla kyse ihan 2000-luvusta.

Ylen sivuilla oli hyvä tilasto mihin eri yläkouluista haetaan toiselle asteelle. SYK on perinteisesti ollut akateemisen keskiluokan suosima koulu ja sieltä lähes kaikki jatkoivat lukioon. Siis tyyliin 98-99 % jos oikein muistan. Suurin osa jatkoi SYK:n lukioon. Ammattikoulu on tuolle porukalla lähinnä vitsi.

Se syk on vain yksi koulu muiden joukossa ja edustaa pienenpientä otantaa koko maan mittakaavassa. Siksi siihen vetoaminen on aika turhaa.

Piirit ovat hyvin pienet jos pitää jotain SYKiä keskustelun kannalta relevanttina. Ehkä oli tarkoitus osoittaa juuri tämä piirien pienuus statusmielessä.

Mitähän tähän nyt enää sanoisi :D Antaa SYK:läisten pitää kuplansa.

Valtaosa minkään "piirien" helsinkiläisistäkään ei nimittäin ole SYK:n käyneitä, vaikka SYK:stä on tullutkin paljon eri alojen menestyjiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö erottaa toisistaan henkinen ja materiaalinen keskiluokkaisuus? 

Sisareni peri parikymmenkertaisesti minua enemmän. Koulutustaso on vähän minua alempi. Tulotasoltaan hän on kuitenkin ihan eri sfääreissä, ja se näkyy niin kulutuksessa, asenteissa kuin ystäväpiirissä. En epäröisi kutsua häntä kulutustason suhteen yläluokkaiseksi. Kaikille lapsille oli esimerkiksi ihan helppoa ostaa oma asunto.

Olen vähän kateellinen, myönnän. Itse jäin junnaamaan virkamiesammattiin, mutta sisareni ei ole tarvinnut tehdä töitä. Asenteiltaankin hän on kieltämättä minua yläluokkaisempi, ainakin mitä tulee sosialiseen omaantuntoon tai äänestämiseen. Koska tulemme samasta perhetaustasta, jaamme kuitenkin hyvin samankaltaisen keskiluokkaisen arvomaailman. 

Luulen kuitenkin, että omat lapseni jäivät jo kelkasta serkkuihinsa verrattuna. Ei tässä maassa työtä tekemällä vaurastu. Jo lähtökohdat ovat ihan toisenlaiset, eikä kantakaupungin asunto-osakkeiden, ilmaisten autojen ja osakesalkkujen kaulaa kurota koskaan kiinni.

Kenet sisaresi on perinyt? Jos puhut vanhemmistasi niin miten on mahdollista että hän sai parikymmentä kertaa enemmän perintöä?

No suosimista ja holding-yhtiöiden osakkeiden arvostusta tietenkin. Perintöveroa ja lakiosaa on oikeasti todella helppo kiertää jos juristi osaa asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on aika surkeaa yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle koulutuksensa tai vaikka perhetaustansa perusteella ja kutsua ammattikoulun käyneitä työläisammatteihin päätyviksi. Nyky-yhteiskunnassa suoritettu tutkinto ja se että on töitä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Eihän tässä ole kyse siitä, että nostettaisi itseä toisten yläpuolelle. Sehän on fakta, että ammattikoulusta valmistuu työväenluokkaiseen ammattiin, eikä niissä ole mitään vikaa. Voi siitä jaktaa opintoja eteenpäinkin, esim. osa ammattikoulun käyneistä hakeutuu myöhemmin AMK:hon. 

Nimenomaan siitä on kyse, halusta nähdä ammattikoulututkinnon suorittaneet vain työväenluokkaisina ja kuvitella että lukio, joka on muuten ihan yhtälailla toisen asteen oppilaitos, tai yliopisto olisi jotain ihan muuta.

Siis mitä yrität sanoa? Etteikö ammattikoulusta valmistuisi sellaisiin ammatteihin, jotka edustavat perinteistä työväenluokkaa? Vai että työväenluokka olisi jotenkin huonompi kuin keskiluokka? Kuka sitten on työväenluokkaa, ellei suorittavaa työtä tekevä, amiskasta valmistunut ole? 

Eihän se noin yksioikoista ole. Esimerkiksi opettajat ja lääkärit tekevät usein aika tasaista suorittavaa työtä, sitten toisaalta taas ammattikoulun talouden ja teknologian alat ei ole mitään sellaista perinteistä suorittavaa työtä. 

Etkö tosiaan tiedä mikä ero on asiantuntijatyöllä ja suorittavalla työllä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö erottaa toisistaan henkinen ja materiaalinen keskiluokkaisuus? 

Sisareni peri parikymmenkertaisesti minua enemmän. Koulutustaso on vähän minua alempi. Tulotasoltaan hän on kuitenkin ihan eri sfääreissä, ja se näkyy niin kulutuksessa, asenteissa kuin ystäväpiirissä. En epäröisi kutsua häntä kulutustason suhteen yläluokkaiseksi. Kaikille lapsille oli esimerkiksi ihan helppoa ostaa oma asunto.

Olen vähän kateellinen, myönnän. Itse jäin junnaamaan virkamiesammattiin, mutta sisareni ei ole tarvinnut tehdä töitä. Asenteiltaankin hän on kieltämättä minua yläluokkaisempi, ainakin mitä tulee sosialiseen omaantuntoon tai äänestämiseen. Koska tulemme samasta perhetaustasta, jaamme kuitenkin hyvin samankaltaisen keskiluokkaisen arvomaailman. 

Luulen kuitenkin, että omat lapseni jäivät jo kelkasta serkkuihinsa verrattuna. Ei tässä maassa työtä tekemällä vaurastu. Jo lähtökohdat ovat ihan toisenlaiset, eikä kantakaupungin asunto-osakkeiden, ilmaisten autojen ja osakesalkkujen kaulaa kurota koskaan kiinni.

Kenet sisaresi on perinyt? Jos puhut vanhemmistasi niin miten on mahdollista että hän sai parikymmentä kertaa enemmän perintöä?

No suosimista ja holding-yhtiöiden osakkeiden arvostusta tietenkin. Perintöveroa ja lakiosaa on oikeasti todella helppo kiertää jos juristi osaa asiansa.

Ei mikään ihme, koska olet noin tyhmä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on aika surkeaa yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle koulutuksensa tai vaikka perhetaustansa perusteella ja kutsua ammattikoulun käyneitä työläisammatteihin päätyviksi. Nyky-yhteiskunnassa suoritettu tutkinto ja se että on töitä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Eihän tässä ole kyse siitä, että nostettaisi itseä toisten yläpuolelle. Sehän on fakta, että ammattikoulusta valmistuu työväenluokkaiseen ammattiin, eikä niissä ole mitään vikaa. Voi siitä jaktaa opintoja eteenpäinkin, esim. osa ammattikoulun käyneistä hakeutuu myöhemmin AMK:hon. 

Nimenomaan siitä on kyse, halusta nähdä ammattikoulututkinnon suorittaneet vain työväenluokkaisina ja kuvitella että lukio, joka on muuten ihan yhtälailla toisen asteen oppilaitos, tai yliopisto olisi jotain ihan muuta.

Siis mitä yrität sanoa? Etteikö ammattikoulusta valmistuisi sellaisiin ammatteihin, jotka edustavat perinteistä työväenluokkaa? Vai että työväenluokka olisi jotenkin huonompi kuin keskiluokka? Kuka sitten on työväenluokkaa, ellei suorittavaa työtä tekevä, amiskasta valmistunut ole? 

Eihän se noin yksioikoista ole. Esimerkiksi opettajat ja lääkärit tekevät usein aika tasaista suorittavaa työtä, sitten toisaalta taas ammattikoulun talouden ja teknologian alat ei ole mitään sellaista perinteistä suorittavaa työtä. 

Etkö tosiaan tiedä mikä ero on asiantuntijatyöllä ja suorittavalla työllä? 

Et taida itse tietää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos on kasvanut ympäristössä, jossa kuulee jatkuvasti vaikkapa professoreiden keskustelua, niin ei sitä muutu miksikään palstastereotypioiden mukaiseksi hahmoksi, vaikka valitsisikin työväenluokkaisen elämän."

Professoreiden keskustelua? Voi herranjestas. Luuletko ihan tosissaan, että vaikka ne professorivanhemmat keskustelee siinä kotiympäristössä kuten professorit? Ihan vanhempia ne vaan siinä on, vaikka töissä professoreina ovatkin.

 

 

 

En luule, vaan tiedän. Toiset nimittäin keskustelevat koko ajan, ja toisissa kodeissa on myös jatkuvasti vieraita eli aikuisia keskustelemassa.

Siis koko ajan työmoodi päällä kotonakin. Ok. Jatkuvasti vieraita eli aikuisia keskustelemassa? Mistä? Työasioista?

Onneksi ainakin omat vanhempani ovat jättäneet työasiat töihin, eikä meillä kotona ole koskaan oleskellut jatkuvasti vieraita aikuisia eli vanhempien työkavereita tai muita tuttuja keskustelemassa.

Ei työasioista, vaan kaikesta. Ei kaikki ihmiset ole kovin käytännönläheisiin asioihin kiinnittyneitä, ja jotkut tosiaan keskustelevat paljon. Ja professorit olivat vain yksi esimerkki niistä aikuisista, joita ympärillä pyörii.

Toisilla on tosiaan runsas sosiaalinen elämä, ja useamman kerran viikossa vieraita ja tapahtumia. Isot piirit, joillain kansainvälisestikin. 

Ei täällä viitsi kovin tarkkoja tuntomerkkejä kenenkään elämästä antaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on aika surkeaa yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle koulutuksensa tai vaikka perhetaustansa perusteella ja kutsua ammattikoulun käyneitä työläisammatteihin päätyviksi. Nyky-yhteiskunnassa suoritettu tutkinto ja se että on töitä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Eihän tässä ole kyse siitä, että nostettaisi itseä toisten yläpuolelle. Sehän on fakta, että ammattikoulusta valmistuu työväenluokkaiseen ammattiin, eikä niissä ole mitään vikaa. Voi siitä jaktaa opintoja eteenpäinkin, esim. osa ammattikoulun käyneistä hakeutuu myöhemmin AMK:hon. 

Nimenomaan siitä on kyse, halusta nähdä ammattikoulututkinnon suorittaneet vain työväenluokkaisina ja kuvitella että lukio, joka on muuten ihan yhtälailla toisen asteen oppilaitos, tai yliopisto olisi jotain ihan muuta.

Siis mitä yrität sanoa? Etteikö ammattikoulusta valmistuisi sellaisiin ammatteihin, jotka edustavat perinteistä työväenluokkaa? Vai että työväenluokka olisi jotenkin huonompi kuin keskiluokka? Kuka sitten on työväenluokkaa, ellei suorittavaa työtä tekevä, amiskasta valmistunut ole? 

Eihän se noin yksioikoista ole. Esimerkiksi opettajat ja lääkärit tekevät usein aika tasaista suorittavaa työtä, sitten toisaalta taas ammattikoulun talouden ja teknologian alat ei ole mitään sellaista perinteistä suorittavaa työtä. 

Etkö tosiaan tiedä mikä ero on asiantuntijatyöllä ja suorittavalla työllä? 

Et taida itse tietää?

Jos opettajan ja lääkärin töitä pidät suorittavina töinä, niin turha kai tätä keskustelua on jatkaa. Vinkkinä, että katso vaikka TE-toimiston sivuilta työpaikkahaku, ja klikkaa sieltä "Valitse ammattiryhmä" niin sinulle aukeaa valikko eri alojen erityisasintuntijoista, asiantuntijoista ja työntekijöistä. https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/avoimet-tyopaikat

piereskellään prismassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ammattikoulun suorittaneista suurin osa kuuluu työväenluokkaan, eikä saa suuria perintöjä eikä perusta heti nuorena menestyviä yrityksiä. Ymmärrä, että tässä puhutaan siitä, mitä suurin osa on. Aina voi olla poikkeus ja poikkeuksen poikkeus. 

Eihän ammattikoulu tai lukio nyt mitenkään vaikuta perimiseen. Ihan yhtälailla ne saman perheen sisarukset perivät olivat sitten käyneet kumman tahansa.

Eikä rahan periminen vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Jos putkimies saa yrittäjänä kerättyä rahaa ja jättää perintöä, ei se raha sitä luokkaa muuksi muuta. Työvänluokkaa se on edelleen. 

Tunnen putkarin jonka sukunimen edessä on von.Siskonsa on taiteilija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ammattikoulun suorittaneista suurin osa kuuluu työväenluokkaan, eikä saa suuria perintöjä eikä perusta heti nuorena menestyviä yrityksiä. Ymmärrä, että tässä puhutaan siitä, mitä suurin osa on. Aina voi olla poikkeus ja poikkeuksen poikkeus. 

Eihän ammattikoulu tai lukio nyt mitenkään vaikuta perimiseen. Ihan yhtälailla ne saman perheen sisarukset perivät olivat sitten käyneet kumman tahansa.

Eikä rahan periminen vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Jos putkimies saa yrittäjänä kerättyä rahaa ja jättää perintöä, ei se raha sitä luokkaa muuksi muuta. Työvänluokkaa se on edelleen. 

Tunnen putkarin jonka sukunimen edessä on von.Siskonsa on taiteilija.

Ei vaikuta erityisen keskiluokkaiselta kumpikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos on kasvanut ympäristössä, jossa kuulee jatkuvasti vaikkapa professoreiden keskustelua, niin ei sitä muutu miksikään palstastereotypioiden mukaiseksi hahmoksi, vaikka valitsisikin työväenluokkaisen elämän."

Professoreiden keskustelua? Voi herranjestas. Luuletko ihan tosissaan, että vaikka ne professorivanhemmat keskustelee siinä kotiympäristössä kuten professorit? Ihan vanhempia ne vaan siinä on, vaikka töissä professoreina ovatkin.

 

 

 

En luule, vaan tiedän. Toiset nimittäin keskustelevat koko ajan, ja toisissa kodeissa on myös jatkuvasti vieraita eli aikuisia keskustelemassa.

Siis koko ajan työmoodi päällä kotonakin. Ok. Jatkuvasti vieraita eli aikuisia keskustelemassa? Mistä? Työasioista?

Onneksi ainakin omat vanhempani ovat jättäneet työasiat töihin, eikä meillä kotona ole koskaan oleskellut jatkuvasti vieraita aikuisia eli vanhempien työkavereita tai muita tuttuja keskustelemassa.

 

 

 

Ei työasioista, vaan kaikesta. Ei kaikki ihmiset ole kovin käytännönläheisiin asioihin kiinnittyneitä, ja jotkut tosiaan keskustelevat paljon. Ja professorit olivat vain yksi esimerkki niistä aikuisista, joita ympärillä pyörii.

Toisilla on tosiaan runsas sosiaalinen elämä, ja useamman kerran viikossa vieraita ja tapahtumia. Isot piirit, joillain kansainvälisestikin. 

Ei täällä viitsi kovin tarkkoja tuntomerkkejä kenenkään elämästä antaa. 

Minä ymmärsin asian niin että ne professorit yms eivät välttämättä kyläillessään puhu (ainakaan ainoastaan) työhönsä liittyvistä asioista vaan todellakin keskustelevat, laaja-alaisesti ja montaa näkökulmaa pohtien jne ja tällöin lapsi oppii ajattelemaan omilla aivoillaan ja itsekin keskustelemaan ns älyllisesti/luovasti tms. Kun kasvaa ympäristössä missä noin toimitaan - eikä se tarkoita etteikö hän saisi olla lapsi tai vanhemmat eivät osaisi olla kotona vanhempia eikä pelkästään akateemisia teoreetikkoja. Olen siis eri kuin tuo jolle vastaat tai yrität vastata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2-3 kauniisti käyttäytyvää lasta, jotka soittavat jotakin soitinta musiikkiopistossa ja joilla on ainakin ysin keskiarvo.

Ja käyvät ensimmäisessä tohtorinpromootiossaan jo alaikäisinä. Alempien luokkien lapset eivät välttämättä käy edes aikuisina tohtorinpromootiossa ja muutenkin akateemiset kuviot jäävät vieraiksi. 

Yliopistot järjestävät tohtoripromootioita 2-5 vuoden välein. En oikein usko, että keskiluokan lapset väittelevät ensimmäisen kerran jo 12-16-vuotiaina. Aikamoisia ihmelapsia saisivat olla.

Jokaisella kansalaisella on mahdollisuus katsella kadun varrella promootiokulkuetta, ja promootiokirkkoonkin saa osallistua kuka tahansa. Muihin promootioon liittyviin tilaisuuksiin lapset tuskin osallistuvat. Useimmiten promovendit ottavat promootioillallisille ja tanssiaisiin aikuisen avecin.

Vierailija kirjoitti:

Toyota ja IKEA. Puheissa Tesla ja Artek.

Ikeasta voisin ostaa jotain, koska siellä on välillä varsin tyylikkäitä kalusteita, ja osasta vanhoista huonekaluista on tullut jopa design-huutokauppojen klassikkoja. Artekin kalusteista suurin osa on rumia. Ehkä Tapiovaaran Domus voisi kelvata ruokapöydän tuoliksi, kun tulen niin vanhaksi, etten pääse enää matalammasta ylös.

Teslaa en myöskään huoli. Se on huono auto, ja arvo laskee järjettömästi, kun sen ajaa kaupasta ulos. Toyotia on ollut vuosien mittaan pari, mutta nyt ajellaan Fiatilla ja Nissanilla.

Vierailija kirjoitti:

Koira

Koiria on rutiköyhillä ja narkeillakin. Keskiluokkaisilla on rotukissa tai kaksi.

Tavallista olohuonetta kutsutaan saliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulutuskeskeinen elämä

Ehkä näin. Keskiluokka ostaa palveluita. Syö ravintolassa, laitattaa kesärenkaat korjaamolla, teettää keittiöremonttinsa ammattilaisilla.

En tunnista tästä kuvauksesta itseäni. Ravintoloissa ei syödä omalla rahalla, ja kaikki remontit, missä ei ole lakisääteisiä vaatimuksia, tehdään itse. Myös kesärenkaat laitetaan itse alle.

Vierailija kirjoitti:

On oltava tietyt asiat: sähkö- ja muut isot autot, sähköpyörät, lasketteluvälineet, omakotitalo, palju, trampoliini, koira tai koiria, kaikenmaailman kodinkoneet (turhatkin, muodin mukaan mitkä milloinkin ja kohta kaapin perällä), merkkivaatteet, ravintolassa syönnit, tietotekniikkaa talo täynnä, kesämökki, vene ynnä muuta. Sitten kehdataan valittaa, kuinka kallista kaikki on, ollaan kuitenkin olevinaan ekologisia. Materialismin toteuttaminen on keskiluokan elämäntehtävä.

Ainahan sitä voi kuvitella. Itse tunnistan luettelosta vain kaksi asiaa: omakotitalon ja lasketteluvälineet. Muita ei ole, eikä tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kirjoittaa kulutustottumuksista "erottautumisen välineenä". Onko siis ajatuksena, että johonkin tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluva hankkii tietynmerkkisen valaisimen ilmaistakseen tietoisesti kuulumistaan tuohon ryhmään, vai että eri yhteiskuntaluokilla on sisäsyntyiset makutottumukset, joita juuri tuo valaisin hivelee?

Varmaan riippuu asiayhteydestä. Koulushoppailu on hyvin keskiluokkaista. Lapsi halutaan kouluun, jossa muutkin lapset tulevat keskiluokkaisista kodeista. Halutaan eroon työväen lapsista ja alaluokkaisista lapsista. Haetaan kouluja, joissa on virkamiesten, opettajien ja lääkäreiden lapsia. Toisaalta makuasioissa saattaa olla, että koetaan jokin asia vilpittömästi hienona ja tavoittelun arvoisena. Samanlaisia on nähty ehkä tuttavien tai sukulaisten kodeissa ja on kasvettu tiettyyn väri ja muotomaailmaan. 

Koulushoppailun tunnustan, mutta sisustuksesta ei taida löytyä mitään samaa, mitä tuttavilla ja sukulaisilla, ellei Fiskarsin saksia ja merkkipäivälahjaksi saatua Aalto-maljakkoa lasketa.