Millaiset asiat ovat erityisen keskiluokkaisia?

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ensimmäinen on työväenluokkaa ja jälkimmäinen kurjalistoa. Lukion käyminen ei tietenkään suoraan vie keskiluokkaan, mutta lähes kaikki kolmiportaisen keskiluokan kahdesta ylimmästä luokasta on lukion käyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ammattikoulun suorittaneista suurin osa kuuluu työväenluokkaan, eikä saa suuria perintöjä eikä perusta heti nuorena menestyviä yrityksiä. Ymmärrä, että tässä puhutaan siitä, mitä suurin osa on. Aina voi olla poikkeus ja poikkeuksen poikkeus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Akateemisessa helsinkiläisessä keskiluokassa ammattikouluun meneminen on täysin vieras ilmiö. Oikea valinta on Ressu, Sykin ja Otiksen välillä. Ehkä joku taiteellisempi voi mennä Kallioon. Lapsen valintaa näiden välillä tietysti tuetaan ja kannustetaan.

Höpönpöpön. Kyllä ammattikouluun mennään myös, omassakin lähipiirissä monet on valinneet ammattikoulun. Mutta tiedän kyllä, että valitettavasti on olemassa sellaisiakin perheitä missä ammattikoulua pidetään huonompana vaihtoehtona kuin lukiota, eikä siitä siksi välttämättä edes puhuta että lapsi menikin ammattikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Akateemisessa helsinkiläisessä keskiluokassa ammattikouluun meneminen on täysin vieras ilmiö. Oikea valinta on Ressu, Sykin ja Otiksen välillä. Ehkä joku taiteellisempi voi mennä Kallioon. Lapsen valintaa näiden välillä tietysti tuetaan ja kannustetaan.

Oli varmasti 50-luvulla. Nyt kuitenkin taisi olla kyse ihan 2000-luvusta.

Ylen sivuilla oli hyvä tilasto mihin eri yläkouluista haetaan toiselle asteelle. SYK on perinteisesti ollut akateemisen keskiluokan suosima koulu ja sieltä lähes kaikki jatkoivat lukioon. Siis tyyliin 98-99 % jos oikein muistan. Suurin osa jatkoi SYK:n lukioon. Ammattikoulu on tuolle porukalla lähinnä vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ammattikoulun suorittaneista suurin osa kuuluu työväenluokkaan, eikä saa suuria perintöjä eikä perusta heti nuorena menestyviä yrityksiä. Ymmärrä, että tässä puhutaan siitä, mitä suurin osa on. Aina voi olla poikkeus ja poikkeuksen poikkeus. 

Eihän ammattikoulu tai lukio nyt mitenkään vaikuta perimiseen. Ihan yhtälailla ne saman perheen sisarukset perivät olivat sitten käyneet kumman tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ensimmäinen on työväenluokkaa ja jälkimmäinen kurjalistoa. Lukion käyminen ei tietenkään suoraan vie keskiluokkaan, mutta lähes kaikki kolmiportaisen keskiluokan kahdesta ylimmästä luokasta on lukion käyneitä.

Tuo on aivan totta. Tosin nykyään alkaa olla entistä enemmän myös niitä, joilla polku on ollut amis > AMK > yliopiston maisteriohjelma, mutta kyllä he taitavat vielä aika pieni osa ylemmästä keskiluokasta olla. Suurin osa on tosiaan käynyt lukion. 

Pelkkä AMK-tutkinto johtaa useimmiten alempaan keskiluokkaan, joskus tosin tradenomi- tai insinööritutknnolla keskimmäiseen keskiluokkaan. Ja pelkkä amistutkinto johtaa useimmiten työväenluokkaan, poikkeuksena merkonomit ja ehkä datanomit, joista varsin suuri osa sijoittuu siistehin toimistotöihin ja alempaan keskluokkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Akateemisessa helsinkiläisessä keskiluokassa ammattikouluun meneminen on täysin vieras ilmiö. Oikea valinta on Ressu, Sykin ja Otiksen välillä. Ehkä joku taiteellisempi voi mennä Kallioon. Lapsen valintaa näiden välillä tietysti tuetaan ja kannustetaan.

Oli varmasti 50-luvulla. Nyt kuitenkin taisi olla kyse ihan 2000-luvusta.

Ylen sivuilla oli hyvä tilasto mihin eri yläkouluista haetaan toiselle asteelle. SYK on perinteisesti ollut akateemisen keskiluokan suosima koulu ja sieltä lähes kaikki jatkoivat lukioon. Siis tyyliin 98-99 % jos oikein muistan. Suurin osa jatkoi SYK:n lukioon. Ammattikoulu on tuolle porukalla lähinnä vitsi.

Tämä on ihan totta. 

Se on vain pieni osa ylipäätään akateemisen keskiluokan lapsista, joka SYK:n käy. Tuo on sellainen marginaalinen Helsinki-kupla, joka on monelle akateemiselle helsinkiläisellekin vieras tai epäkiinnostava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Akateemisessa helsinkiläisessä keskiluokassa ammattikouluun meneminen on täysin vieras ilmiö. Oikea valinta on Ressu, Sykin ja Otiksen välillä. Ehkä joku taiteellisempi voi mennä Kallioon. Lapsen valintaa näiden välillä tietysti tuetaan ja kannustetaan.

Oli varmasti 50-luvulla. Nyt kuitenkin taisi olla kyse ihan 2000-luvusta.

Ylen sivuilla oli hyvä tilasto mihin eri yläkouluista haetaan toiselle asteelle. SYK on perinteisesti ollut akateemisen keskiluokan suosima koulu ja sieltä lähes kaikki jatkoivat lukioon. Siis tyyliin 98-99 % jos oikein muistan. Suurin osa jatkoi SYK:n lukioon. Ammattikoulu on tuolle porukalla lähinnä vitsi.

Se syk on vain yksi koulu muiden joukossa ja edustaa pienenpientä otantaa koko maan mittakaavassa. Siksi siihen vetoaminen on aika turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ammattikoulun suorittaneista suurin osa kuuluu työväenluokkaan, eikä saa suuria perintöjä eikä perusta heti nuorena menestyviä yrityksiä. Ymmärrä, että tässä puhutaan siitä, mitä suurin osa on. Aina voi olla poikkeus ja poikkeuksen poikkeus. 

Eihän ammattikoulu tai lukio nyt mitenkään vaikuta perimiseen. Ihan yhtälailla ne saman perheen sisarukset perivät olivat sitten käyneet kumman tahansa.

Ei pelkkä raha määritä yhteskuntaluokkaa, oli se sitten perittyä rahaa tai lotosta itse voitettua rahaa. Ammattkoulusta valmistutaan työläisammatteihin, ja tokihan työläisammatissa työskentelevä on työväenluokkaa, riippumatta siitä onko toisen palveluksessa vai laskuttaako työnsä yrittäjänä. 

Minä tunnen niin monenlaisia ihmisiä, perheitä ja sukuja joiden sisällä on monenlaisia koulutuksia ja töitä, ja pariskuntia joilla on erilaiset koulutustasot, että mitä enemmän näitä tällaisia keskusteluita lukee, niin sitä hassummilta nämä tuntuu :D

Itselleni täysin vieras ilmiö tuollainen, että on vaikkapa perheitä, sukuja, tuttavapiirejä tai välttämättä edes pariskuntia, jotka ovat täysin homogeenisiä keskenään. Toki tavat on aika samanlaiset samoissa piireissä, mutta kyllä koulutuksessa on eroja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Akateemisessa helsinkiläisessä keskiluokassa ammattikouluun meneminen on täysin vieras ilmiö. Oikea valinta on Ressu, Sykin ja Otiksen välillä. Ehkä joku taiteellisempi voi mennä Kallioon. Lapsen valintaa näiden välillä tietysti tuetaan ja kannustetaan.

Oli varmasti 50-luvulla. Nyt kuitenkin taisi olla kyse ihan 2000-luvusta.

Ylen sivuilla oli hyvä tilasto mihin eri yläkouluista haetaan toiselle asteelle. SYK on perinteisesti ollut akateemisen keskiluokan suosima koulu ja sieltä lähes kaikki jatkoivat lukioon. Siis tyyliin 98-99 % jos oikein muistan. Suurin osa jatkoi SYK:n lukioon. Ammattikoulu on tuolle porukalla lähinnä vitsi.

Se syk on vain yksi koulu muiden joukossa ja edustaa pienenpientä otantaa koko maan mittakaavassa. Siksi siihen vetoaminen on aika turhaa.

En puhunutkaan koko maan mittakaavasta vaan akateemisesta helsinkiläisestä keskiluokasta. Siellä näkyy muitakin kouluja ja aika voimakkaasti näyttää lukion valitsemisprosentti korreloivan oppilaaksiottoalueen keskiluokkaisuuden kanssa. Työväenluokkaisilla alueilla kuten Jakomäessä reilusti suurin osa jatkaa amikseen. Muistelisin myös sosiologian kurssilta, että akateemisen perheen lapsi jatkaa jopa 7,5 keskiarvolla paljon todennäköisemmin lukioon kuin työväenluokkaisen perheen lapsi 9 keskiarvolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Ammattikoulun suorittaneista suurin osa kuuluu työväenluokkaan, eikä saa suuria perintöjä eikä perusta heti nuorena menestyviä yrityksiä. Ymmärrä, että tässä puhutaan siitä, mitä suurin osa on. Aina voi olla poikkeus ja poikkeuksen poikkeus. 

Eihän ammattikoulu tai lukio nyt mitenkään vaikuta perimiseen. Ihan yhtälailla ne saman perheen sisarukset perivät olivat sitten käyneet kumman tahansa.

Eikä rahan periminen vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Jos putkimies saa yrittäjänä kerättyä rahaa ja jättää perintöä, ei se raha sitä luokkaa muuksi muuta. Työvänluokkaa se on edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Ei se noin mene. En tosin tiedä, mihin tämänkin luokittelisi. Tietty rentous on oikea havainto, mutta se tulee siitä, että osaa myydä jälkikasvulleen oikean vaihtoehdon. Kaikki vaihtoehdot ovat alussa mukana, jälkikasvu tipauttelee pois niitä itse, joten vasta kalkkiviivoilla kevyesti houkutellaan oikeaan vaihtoehtoon. Koulutus ei ole ainoa asia, jossa näin menetellään. Painostamisella saa uhmaa ja fleguilulla fleguja skloddeja. Se ei ole tavoite. Onneksi ne epäonnistumiset tulee jossain triviaalimmissa asioissa, kuten ensimmäisen auton valinnassa pienellä budjetilla. Ei tullut järkiautoa, ei tullut toisellekaan, mutta hauskaa näkyi olevan harrastuksen kanssa.

Kyllä menee. Oikeasti keskiluokkaisilla ihmisillä ei ole mitään syytä ohjailla lasta tarkoituksella nimenomaan sinne lukioon ja pitä sitä ainoana oikeana vaihtoehtona.

Oi oi, keskiluokka nimenomaan pyrkii varmistamaan, että jälkikasvu pysyy vähintäänkin keskiluokassa, koska sillä tavalla keskiluokkainen uskoo tekevänsä oikein ja ajavansa lapsensa etua. Ammattikouluun menohan tarkoittaa lähes poikkeuksetta työläisammattia ja tipahtamista työväenluokkaan, josta keskiluokkainen haluaa erottautua. Eliitillä ja työväenluokalla on vapaus valita, mitä haluavat.

Nimenomaan wannabe-keskiluokalla on se epävarmuus ja huoli siitä, että lapsi ei olisikaan keskiluokkaa jos ei nyt mene just sinne lukioon. Samoin kova pyrkimys erottautua keskiluokassaan.

Oikeasti keskiluokkaiset ovat itsevarmoja ja heille on ihan ok, menee lapsi sitten ammattikouluun tai lukioon. Tietävät, että ei se lapsen luokka siitä ole kiinni.

Myös laiskottelu ja välinpitämättömyys ovat valintoja, mutta ovatko ne keskiluokkaisia valintoja? En usko. 

Minusta on aika surkeaa yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle koulutuksensa tai vaikka perhetaustansa perusteella ja kutsua ammattikoulun käyneitä työläisammatteihin päätyviksi. Nyky-yhteiskunnassa suoritettu tutkinto ja se että on töitä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa kurkistaa kuinka keskiluokka elää ja mitä arvostaa, ei tarvitse kuin katsoa TV:n Suomen Kaunein Koti -ohjelmaa. Ampiaispesälamppu, Artekin huonekalut jne. melkein joka ikisessä kodissa kertomassa että tässä ollaan vähän paremmin toimeentulevia kuin edellinen sukupolvi, me suvun ensimmäiset maisterit. Joskus 1980-luvulla samaa asiaa ajoivat Lundian kirjahylly lasiovilla ja olohuoneen piano.

Millä perusteella ovat keskiluokkaa? Tuo on kyllä todella suppea katsaus.

En koe artekia mitenkään keskiluokkaisena juttuna, ovat sellaisia päiväkotien ja julkisten virastojen kalusteita.

Häh? Artek virastokaluste? Onko sulla aavistustakaan mitä ne maksaa?

Artek on ennemminkin yläluokan kaluste, ikityylikäs, eikä missään nimessä keskiluokkainen. 

Ei kyllä ole. Ne artekin ritiläpenkit ja aaltopöydät on just päiväkotien eteisistä ja ryhmätiloista tuttuja.

Toisten rahoilla ostetaan ja kun tulee vaihdon aika, henkilökunta vie vanhat kotiin. Katso vain millaisissa kodeissa sitä Artekia löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietynlainen itsevarmuus ja rentous elämässä. Ei yritetä pakottaa lapsille lukiota ja yliopistoa ainoana vaihtoehtona tulevaisuuteen, eikä huolestuta siitä jos lapsi valitseekin ammattikoulun lukion sijaan, vaan tuetaan ja kannustetaan.

Akateemisessa helsinkiläisessä keskiluokassa ammattikouluun meneminen on täysin vieras ilmiö. Oikea valinta on Ressu, Sykin ja Otiksen välillä. Ehkä joku taiteellisempi voi mennä Kallioon. Lapsen valintaa näiden välillä tietysti tuetaan ja kannustetaan.

Höpönpöpön. Kyllä ammattikouluun mennään myös, omassakin lähipiirissä monet on valinneet ammattikoulun. Mutta tiedän kyllä, että valitettavasti on olemassa sellaisiakin perheitä missä ammattikoulua pidetään huonompana vaihtoehtona kuin lukiota, eikä siitä siksi välttämättä edes puhuta että lapsi menikin ammattikouluun.

Mitä järkeä olisi mennä ammattikouluun jos ei halua alkaa tekemään jotain ammattikoulutasoista työtä? Voin ymmärtää, että joku tietää jo nuorena, että haluaa lähihoitajaksi tai kampaajaksi tai kokiksi, ja menee ammattikouluun. Nämähän ovat yhteiskunnassa tarkeitä ammatteja. Mutta jos haluaa jonkin keskiluokkaisen asiantuntijatyön, niin eihän ammattikoulusta sellaiseen valmistu. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän pelkästään se onko käynyt ammattikoulun vai lukion kerro yhteiskuntaluokasta juuri mitään. Tuskinpa vaan esimerkiksi ammattikoulun kunnialla suorittanut, menestyvän yrityksen perustanut, hyvätuloinen, isovanhemmiltaan suuren perintöä saanut akateemisten vanhempien lapsi kuuluu ihan samaan yhteiskuntaluokkaan kuin lukion nipinnapin suorittanut, vuokralla asuva elämäntapatyöttömien vanhempien pitkäaikaistyötön lapsi.

Itse tunnen tuollaisen kuvauksen kaltaisen ammattikoulun käyneen ihmisen. Myöhemmin kävi opistoasteen koulutuksen ja jotain johtamisen koulutuksia päälle, kun vastasi yrittäjänä omien työntekijöidensä lisäksi myös isommista kokonaisuuksista teollisuudessa.

Kyllä hän on tietyllä tapaa "työväenluokkainen" ja hänellä nimenomaan niitä työväenluokkaisia ihanteita -siksihän hän nuorena sinne amikseen halusikin-, mutta paremmat keskustelutaidot ja yleissivistys kuin useimmilla tuntemillani akateemisilla milleniaaleilla. Ja esim. fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja päivittäinen kirjallisuusharrastus ollut aina normi, samoin klassinen musiikki jne. Nimenomaan normi, eli näitä asioita ei korosteta missään. Kun ei niissä ole mitään erikoista, ei niillä erottauduta mistään eikä ne ole uutta elämässä, vaan äidinmaidossa imettyä elämää. Jos on kasvanut ympäristössä, jossa kuulee jatkuvasti vaikkapa professoreiden keskustelua, niin ei sitä muutu miksikään palstastereotypioiden mukaiseksi hahmoksi, vaikka valitsisikin työväenluokkaisen elämän. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on aika surkeaa yrittää nostaa itseään toisten yläpuolelle koulutuksensa tai vaikka perhetaustansa perusteella ja kutsua ammattikoulun käyneitä työläisammatteihin päätyviksi. Nyky-yhteiskunnassa suoritettu tutkinto ja se että on töitä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Eihän tässä ole kyse siitä, että nostettaisi itseä toisten yläpuolelle. Sehän on fakta, että ammattikoulusta valmistuu työväenluokkaiseen ammattiin, eikä niissä ole mitään vikaa. Voi siitä jaktaa opintoja eteenpäinkin, esim. osa ammattikoulun käyneistä hakeutuu myöhemmin AMK:hon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vene, omakotitalo, mökki, farmari / maasturimallin premium auto esim Audi tai Bmw.

Eikö nuo ole varakkaiden juttuja? Ei keskiluokan. Olen itse vakaope ja mies DI eikä ole tuollaisiin juttuihin varaa.

Täh? Nuo nimenomaan ovat tavallisia keskiluokkaisia juttuja. 

Varakkailla on sitten viinitila keskieuroopassa ja autokin jotain ihan muuta kuin Audi tai BMW. 

No, kyllä ne viinitilat edellyttävät jo rikkautta ja miljonääriluokkaa. Keskiluokkainen perhe asuu Helsingissä ihan tavallisessa kerrostalossa, perheasunnossa ja jos auto on, se ei välttämättä ole mikään Audi. Kaupunkikeskiluokalle on tyypillistä, että autoa ei välttämättä edes ole. Meillä on, mutta vanha Scoda, koska ei tarvita autoa mitenkään pakollisesti. 

Sä nyt taidat sekoittaa keskiluokan duunareihin. Sinä kuvailet tavallisia duunareita. Keskiluokalla on hyvin varaa niihin audeihin ja mökkeihin. 

Keskiluokkainen ja keskituloinen eivät myöskään ole sama asia. 

Tavallinen keskiluokkainen perhe, jossa äiti on vaikka opettaja, tienaa 60 000 vuodessa ja isä insinööri 80 000 vuodessa. Ei niillä tuloilla osteta viinitilaa Loiren laaksosta. Niillä asutaan 80m2:n neliön perheasunnossa Herttoniemessä. 

Mistä sä nämä palkat keksit?

Olen vakaope ja palkka 3400 e kk, mies DI ja palkka 4500 e kk. Eli vuosipalkat n 30 000 e v ja 55 000 v.

Ei ole edes sitä 80 neliön asuntoa.

Vakaope on opettajien hierarkian (ja palkkatason) alapäässä eikä edusta keskiverto-opettajaa. Omat tuloni ovat 70 000 e / vuosi ja mieheni reilu 50 000 e / vuosi. Olemme molemmat lukion opettajia, jotka toki ovat siellä opettajien tulotason yläpäässä. Vakaopethan eivät myöskään ole varsiniasia korkeakoulutettuja, koska tutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja vastaa amk-tutkintoa.

Ei kandin tutkinto vastaa amk -tutkintoa, koska sehän on akateeminen tutkinto toisin kuin amk:n tutkinto. 

Ei tosiaan vastaa, koska amk-tutkinnon suorittaminen on monilla aloilla paljon vaativampaa. Terveisin FT.

Millä alalla amk-tutkinnon suorittaminen on vaikeampaa? Olen DI ja meiltä moni vaihtoi ensimmäisen vuoden jälkeen amkiin, koska opinnot olivat liian vaikeita.

ohis

Det är samma på Hanken. De som inte klarar sig där flyttar till Lilla-Hanken. Det är väl någon AMK nuförtiden? Yrkesskola är rätt term.

Missä sitten on se akateeminen helsinkiläinen keskiluokka? Olen elänyt Helsingissä koko lapsuuteni ja nuoruuteni eikä ole tullut vastaan sellaista kuplaa. Vanhemmat akateemisia, mutta ollaan käyty suht lähellä olevat kivat koulut. Minä menin lukioon, pikkuveli ammattikouluun. Pari harrastuskaveria kävi syk:n ja muutama tuttu noita edellämainittuja lukioita, mutta ihan samanlaista heidän elämänsä oli kuin minunkin, ei kaikilla ollut edes niitä akateemisia vanhempia.