Millaiset asiat ovat erityisen keskiluokkaisia?
Saa ehdottaa. Yläpeukku jos olet samaa mieltä, alapeukku jos olet eri mieltä.
Kommentit (521)
Vierailija kirjoitti:
Ai BMW on keskiluokkaista 😂. Tässä menee kyllä keskiluokka ja hyvätuloiset duunarit iloisesti sekaisin.
Alempi keskiluokka arvostaa noita Bemareita ja Audeja, jopa Mersua. Keskimmäinen katsoo niitä nenänvarttaan pitkin, koska ovat liian räikeitä merkkejä. Ylempi keskiluokka ehkä vain vähän hymähtelee.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vaikuttaa että tässä ketjussa luetellaan sellaisia ylellisyyksiä jotka on pikemminkin hyväosaisen eliitin elintasoa eikä tavallisen keskiluokkaisen työväestön elämää.
Työväestö onkin yleensä työväenluokkaa. Eipä ihme, jos ei tunnu keskiluokkajutut omilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vene, omakotitalo, mökki, farmari / maasturimallin premium auto esim Audi tai Bmw.
Täällä keskiluokkainen jolla ei ole mitään näistä :-)
Täällä toinen. En edes halua omistaa mitään noista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo perkeleen ruma design-valaisin, mikä meillä on keittiössä. Mutsi kuulemma tykkää siitä hurrrjan paljon. Minä en. Valaisin näyttää metalliselta ampiaispesältä. Kolisee mukavasti jos siihen vahingossa lyö päänsä. 😆
Aalto riippuvalaisin A331 "Mehiläispesä" värivaihtoehto valkoinen-messunki. Tuo valaisin muuten maksaa noin 1200 euroa uutena. Eipä ole meidän perheessä pikkurahasta pulaa jos mutsi näitä ostelee.
facepalm
Alempaa keskiluokkaa. Statusesine, jolla erottaudutaan työväenluokasta.
Aijaa. Me ollaan kyllä kauppiassukua (nyt neljäs sukupolvi) eikä työväenluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vene, omakotitalo, mökki, farmari / maasturimallin premium auto esim Audi tai Bmw.
Eikö nuo ole varakkaiden juttuja? Ei keskiluokan. Olen itse vakaope ja mies DI eikä ole tuollaisiin juttuihin varaa.
Mihin teidän rahat menee? Ei varaa autoon tai mökkiin? Duunareillakin on nuo!
Helsingissä asumiseen. Eikä täällä asuta omakotitalossa ilman lottovoittoa tai isompaa perintöä.
Minun tuntemiltani keskiluokkaisilta nuo asiat kyllä löytyvät. Asunto Larussa, Audi ja mökkihän ovat sitä keskiluikkaisuuden ydintä.
?
Olet sekoittanut ylemmän keskiluokan ja taviskeskiluokan.
Mies valmistuu tohtoriksi ensi vuonna mutta ei se hänestä varakasta tee.
Ei, kyllä täällä maakunnissa taviskeskiluokkaisilla on varaa kaikkeen tuohon. Ihan duunarillakin. Kirjoittelen tätä viestiä Mikkelistä. Omakotitalo 240 neliötä, talviasuttava mökki puolen tunnin ajomatkan päässä, Bmw ja Tesla, kolme harrastavaa lasta, koira. Mies amk-insinööri ja minä tradenomi, molemmilla jossain määrin kansainväliset urat, joten ajellaan usein jompi kumpi lentokentälle (2h ajoaika). Ikää +/-40 vuotta.
Käyttekö usein korkeakulttuuritapahtumissa? Harrastavatko lapset jonkin instrumentin soittoa tai ohjelmointia/shakkia/matematiikkaa tms.? Olen huomannut, että pikkukaupungeissa työväenluokka ja keskiluokka sekoittuvat eikä ole samanlaisia selkeitä eroja kuin isommissa yliopistokaupungeissa.
ohis
Mistä alapeukut? Täällä kaupungissa tosiaan se että luetellaan talouden automerkkejä kuuluu enemmän sinen hyvin tienaavaan työväenluokkaan.
Etkö ymmärrä, että mikkeliläinen AMK-koulutettu on alempaa keskiluokkaa, jolle automerkit ovat tärkeitä statussymboleita? Helsingin keskustassa asuva ylempi keskiluokka vaikuttaa alemman keskiluokan näkökulmasta pystyyn kuolleen tylsältä. Taidat olla luokkahypyn tehnyt nousukas, kun et ole vielä sisäistänyt, että alempiaan ei saa kiusata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo perkeleen ruma design-valaisin, mikä meillä on keittiössä. Mutsi kuulemma tykkää siitä hurrrjan paljon. Minä en. Valaisin näyttää metalliselta ampiaispesältä. Kolisee mukavasti jos siihen vahingossa lyö päänsä. 😆
Aalto riippuvalaisin A331 "Mehiläispesä" värivaihtoehto valkoinen-messunki. Tuo valaisin muuten maksaa noin 1200 euroa uutena. Eipä ole meidän perheessä pikkurahasta pulaa jos mutsi näitä ostelee.
facepalm
Alempaa keskiluokkaa. Statusesine, jolla erottaudutaan työväenluokasta.
Aijaa. Me ollaan kyllä kauppiassukua (nyt neljäs sukupolvi) eikä työväenluokkaa.
Alempi keskiluokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toyota ja IKEA. Puheissa Tesla ja Artek.
Töyota on köyhir ayto ei silä keskiluokka ajele.
Nyt erehdyt :) monelle riittää että autolla pääsee paikasta toiseen, se on kestävä ja helppo korjattava jos korjattavaa tulee ja varaosia saa helposti. Eivät kaikki tarvitse autoa asemansa ja varallisuutensa osoittamiseen ja itsetuntonsa pönkittämiseen. Se Toyota voi olla jopa yli 20 vuotta vanha.
Keskiluokkaisin automerkki Suomessa on varmasti Skoda. Se on olevinaan järkevä moottori- ja vaihteisto-ongelmista sekä vettyneistä ovista ja ruosteesta huolimatta. Sitä on monta kokoa ja useampaan käyttötarkoitukseen ja jopa useammalla varustelutasolla, jota tavallisesti kuvaa parhaiten sana "köyhä". Bonuksena se on aivan järkyttävän tylsä, mitäänsanomaton ja iloton. Vain oma lokero S-etukortille puuttuu toistaiseksi.
Niin se vain on, fiksut ihmiset eivät laita rahaa hauskaan tai näyttävään autoon, sillä he pelkäävät, usein aiheesta, että se hauska ei ole kovin kestävä ja se näyttävä tippuu arvossa nopeammin kun ehtii osamaksuja maksamaan. Siispä Skoda parkkiruutuun tai oikein katoksen alle ja ylemmälle keskiluokalle piiloluksusta L&K mallista.
Keskiluokkaisuutta ei ainakaan enää voi päätellä auton valinnasta. Nelivedot, Audit yms. ovat usein niiden alla, jotka ajavat enemmän ja joiden on oltava ajoissa jossain, kelistä huolimatta, tai jotka nuorempana elvistelevät velka-investoinilla. Se taas kuuluu kategoriaan "fake it until you make it".
Selkein keskiluokkaisuuden merkki on että kaikki omaisuus on hankittu velaksi. Palkasta suurin osa menee asunto-, auto-, vene- ja mökkilainaan. Velkaa ollut opintolainasta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kyllä yliarvioidaan keskiluokkaa oikein olen takaa. Kuvaukset kuulostavat joltain vanhan rahan stereotypioilta. Yläluokka on asia erikseen.
Eihän. Keskiluokka on just tuollaista keskikuivaa porukkaa 😁
Yläluokkaahan meillä ei edes ole.
Ketjun mukaan keskiluokka on sivistynyttä, tyylitietoista, rahaa ei haluta näyttää koska se on itsestäänselvyys.
Ei vastaa minun havaintojani. Ylemmässä keskiluokassakin on ihan tyypillistä, että puhutaan autojen vimpaimista ja ostetaan kalusteet IKEAsta pl. Lokki-valaisin. Isännällä on kirjastohuoneen sijaan harrastushuoneessa pleikkari, ja lomalla käydään etelän aurinkorannalla.Riippuu varmaan ihan piireistä ja siitä, miten sinne ylempään keskiluokkaan on päätynyt. Oma perhe on juuriltaan vanhaa rahaa ja sivistyneistöä, ja ylempään keskiluokkaan on tavallaan pudottu jostain korkeammalta. Lapsesta asti perinteet, käytöstavat ja sivistys olivat itsestäänselvyys, eikä rahalla leveilty vaikka sitä olikin, sehän olisi ollut huonoa käytöstä.
Tunnen paljon vastaavia keskiluokkaisia, vaikka harvalla on ihan yhtä pitkät juuret taustalla. Mutta tunnen myös ylempään keskiluokkaan omalla työllään nousseita, joilla on vähintään yhtä tarkka maku ja laaja sivistys, ja toisaalta ison joukon myös heitä, joilla tuo omasta näkökulmastani henkinen työväenluokkaisuus näkyy asenteissa ja maussa. Siinä ole mitään pahaa, enemmänkin on rikkaus, että meitä on monenlaisia sekä keskiluokan sisällä että muuten.Tästä olen samaa mieltä. Jokaisen yhteiskuntaluokan sisällä on varmasti eroja toisaalta niiden kesken, jotka edustavat sitä samaa luokkaa jo syntymästään saakka ja omaksuvat kyseisen luokan tyylin ja tavat lapsuudenkodissaan, ja toisaalta niiden kesken, jotka oppivat lapsuudessaan jonkin toisen luokan arvot ja siirtyvät vasta aikuisiällä toiseen luokkaan. Luokkasiirtymiä ei tehdä aina pelkästään ylöspäin. Myös monet keskiluokan tavat ovat vuosikymmenien saatossa muuttuneet sallivampaan suuntaan, esimerkiksi pukeutuminen ja ruokailutavat olivat ennen säännellympiä.
Minusta Lokki-valaisin on enemmän alemman keskiluokan juttu, koska se on liian tunnistettava ikoni. Myös kaikenlainen autoista ja vempaimista innostuminen ja varsinkin isännän harrastehuoneen pleikkari ovat pikemminkin työväenluokkaisia juttuja. Eikä siinä minustakaan silti mitään pahaa ole.
Perheissä on yleensä kaksi aikuista, eikä heillä ole välttämättä samanlaista luokkataustaa. Sen takia ei voi tehdä kovin tiukkoja päätelmiä pelkästään jonkin Lokki- tai Mehiläispesä-valaisimen tai auton perusteella. Voi esimerkiksi olla että matalan koulutuksen ja kotitaustansa vuoksi enemmän työväenluokkaan identifioituva äiti on se, joka tekee sisustuspäätökset, mutta perheen elintaso ja useimmat muut kulutustottumukset kuitenkin määräytyvät ylemmästä keskiluokasta tulevan isän mukaan. Tai sitten isä identifioituu enemmän työväenluokkaan ja harrastaa jotain pleikkareita ja prameita autoja, mutta äiti edustaa vanhaa rahaa, mikä määrittää enemmän perheen asumista ja muuta kulutuskäyttäytymistä. Harvoin on siis aivan puhtaita stereotypioita, vaan usein ne ovat sekoittuneita.
Vierailija kirjoitti:
Ai BMW on keskiluokkaista 😂. Tässä menee kyllä keskiluokka ja hyvätuloiset duunarit iloisesti sekaisin.
Keskiluokkaista on se, että automerkki ja se mitä se jollekulle edustaa ei kiinnosta pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutuskeskeinen elämä
Ehkä näin. Keskiluokka ostaa palveluita. Syö ravintolassa, laitattaa kesärenkaat korjaamolla, teettää keittiöremonttinsa ammattilaisilla.
Täytyy myöntää että tuo palvelujen ostaminen on keskiluokan ominaisuus. Vähän hävettää kun ei itse osaa tehdä mitään, pitää aina kutsua joku työväenluokan tosimies tekemään.
Keskiluokkaista on sekin, ettei puntaroi omaa miehekkyyttä jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toyota ja IKEA. Puheissa Tesla ja Artek.
Töyota on köyhir ayto ei silä keskiluokka ajele.
Nyt erehdyt :) monelle riittää että autolla pääsee paikasta toiseen, se on kestävä ja helppo korjattava jos korjattavaa tulee ja varaosia saa helposti. Eivät kaikki tarvitse autoa asemansa ja varallisuutensa osoittamiseen ja itsetuntonsa pönkittämiseen. Se Toyota voi olla jopa yli 20 vuotta vanha.
Keskiluokkaisin automerkki Suomessa on varmasti Skoda. Se on olevinaan järkevä moottori- ja vaihteisto-ongelmista sekä vettyneistä ovista ja ruosteesta huolimatta. Sitä on monta kokoa ja useampaan käyttötarkoitukseen ja jopa useammalla varustelutasolla, jota tavallisesti kuvaa parhaiten sana "köyhä". Bonuksena se on aivan järkyttävän tylsä, mitäänsanomaton ja iloton. Vain oma lokero S-etukortille puuttuu toistaiseksi.
Niin se vain on, fiksut ihmiset eivät laita rahaa hauskaan tai näyttävään autoon, sillä he pelkäävät, usein aiheesta, että se hauska ei ole kovin kestävä ja se näyttävä tippuu arvossa nopeammin kun ehtii osamaksuja maksamaan. Siispä Skoda parkkiruutuun tai oikein katoksen alle ja ylemmälle keskiluokalle piiloluksusta L&K mallista.
Keskiluokkaisuutta ei ainakaan enää voi päätellä auton valinnasta. Nelivedot, Audit yms. ovat usein niiden alla, jotka ajavat enemmän ja joiden on oltava ajoissa jossain, kelistä huolimatta, tai jotka nuorempana elvistelevät velka-investoinilla. Se taas kuuluu kategoriaan "fake it until you make it".
Tämä osui ja upposi. Löytyy todella fiksut ja musikaaliset lapset, monta kirjahyllyä, säännöllisesti käytössä oleva pastakone ja tietenkin käytettynä ostettu farmari-Skoda.
Moni kirjoittaa kulutustottumuksista "erottautumisen välineenä". Onko siis ajatuksena, että johonkin tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluva hankkii tietynmerkkisen valaisimen ilmaistakseen tietoisesti kuulumistaan tuohon ryhmään, vai että eri yhteiskuntaluokilla on sisäsyntyiset makutottumukset, joita juuri tuo valaisin hivelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutuskeskeinen elämä
Ehkä näin. Keskiluokka ostaa palveluita. Syö ravintolassa, laitattaa kesärenkaat korjaamolla, teettää keittiöremonttinsa ammattilaisilla.
Täytyy myöntää että tuo palvelujen ostaminen on keskiluokan ominaisuus. Vähän hävettää kun ei itse osaa tehdä mitään, pitää aina kutsua joku työväenluokan tosimies tekemään.
Keskiluokkaista on sekin, ettei puntaroi omaa miehekkyyttä jatkuvasti.
No ei nyt jatkuvasti, mutta taitavan persvakoduunarin halveksivaa katsetta on vaikea kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai BMW on keskiluokkaista 😂. Tässä menee kyllä keskiluokka ja hyvätuloiset duunarit iloisesti sekaisin.
Alempi keskiluokka arvostaa noita Bemareita ja Audeja, jopa Mersua. Keskimmäinen katsoo niitä nenänvarttaan pitkin, koska ovat liian räikeitä merkkejä. Ylempi keskiluokka ehkä vain vähän hymähtelee.
BMW on saksalaismerkeistä surkein.
Vierailija kirjoitti:
Moni kirjoittaa kulutustottumuksista "erottautumisen välineenä". Onko siis ajatuksena, että johonkin tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluva hankkii tietynmerkkisen valaisimen ilmaistakseen tietoisesti kuulumistaan tuohon ryhmään, vai että eri yhteiskuntaluokilla on sisäsyntyiset makutottumukset, joita juuri tuo valaisin hivelee?
Varmaan riippuu asiayhteydestä. Koulushoppailu on hyvin keskiluokkaista. Lapsi halutaan kouluun, jossa muutkin lapset tulevat keskiluokkaisista kodeista. Halutaan eroon työväen lapsista ja alaluokkaisista lapsista. Haetaan kouluja, joissa on virkamiesten, opettajien ja lääkäreiden lapsia. Toisaalta makuasioissa saattaa olla, että koetaan jokin asia vilpittömästi hienona ja tavoittelun arvoisena. Samanlaisia on nähty ehkä tuttavien tai sukulaisten kodeissa ja on kasvettu tiettyyn väri ja muotomaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulutuskeskeinen elämä
Ehkä näin. Keskiluokka ostaa palveluita. Syö ravintolassa, laitattaa kesärenkaat korjaamolla, teettää keittiöremonttinsa ammattilaisilla.
Täytyy myöntää että tuo palvelujen ostaminen on keskiluokan ominaisuus. Vähän hävettää kun ei itse osaa tehdä mitään, pitää aina kutsua joku työväenluokan tosimies tekemään.
Keskiluokkaista on sekin, ettei puntaroi omaa miehekkyyttä jatkuvasti.
No ei nyt jatkuvasti, mutta taitavan persvakoduunarin halveksivaa katsetta on vaikea kestää.
Yksikään tuntemani ylemmän keskiluokan mies ei edes näe sitä duunarin katsetta. Ei heitä kiinnosta, kuin se heille valmistuva remontti oli sitten autonkorjaus tai keittiöremontti kyseessä. Se haalariukko on usein täysin näkymätön.
Vierailija kirjoitti:
Moni kirjoittaa kulutustottumuksista "erottautumisen välineenä". Onko siis ajatuksena, että johonkin tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluva hankkii tietynmerkkisen valaisimen ilmaistakseen tietoisesti kuulumistaan tuohon ryhmään, vai että eri yhteiskuntaluokilla on sisäsyntyiset makutottumukset, joita juuri tuo valaisin hivelee?
Se menee niin, että seuraava yhteiskuntaluokka haluaa erottautua aina siitä alemmastaan: syrjäytyneet > työväenluokka > alempi keskiluokka > keskiluokka > ylempi keskiluokka > eliitti. Se, millä erottautuminen tapahtuu, vaihtelee sen mukaan, mistä erottaudutaan ja mitä alempi luokka arvostaa.
Esimerkiksi syrjäytyneet ja työväenluokka asuvat usein vuokralla ja arvostavat omistusasumista, ja kaikille kolmelle keskiluokan ryhmälle on tyypillistä omistusasuminen. Työväenluokka myös ymmärtää usein selkeitä ja konkreettisia symboleita, kuten merkkejä (Audi, Mercedes Benz) ja tiettyjä statusesineitä, (tunnistettava Marimekon Unikko, Lokki- ja Mehiläispesä-valaisin), ja etenkin alempi keskiluokka erottautuu niiden avulla työväenluokasta. Siinä mielessä voi olla, että jokin tietty valaisin on tietoinen valinta, jolla voi ilmaista kuulumista tiettyyn ryhmään. Keskimmäinen keskiluokka erottautuu alemmasta keskiluokasta puolestaan niin, että se pikemminkin välttelee räikeästi näkyviä ja liian helposti tunnistettavia brändejä ja valitsee mieluummin kestävää, kodikasta, laadukasta ja turvallista, kuten vaikka Volvon tai Toyotan, ja Marimekon harvinaisempia kuoseja, Pentikin, Finlaysonin tai Aarikan esineitä, ja korostaa näin keskiluokkaista porvarillista hillittyä charmia. Ylin keskiluokka voi valita noitakin, koska arvostaa kotimaisuutta, mutta pitää niitä usein liian massatuotettuina ja pyrkii löytämään uniikkia taidetta ja aineettomia tapoja erottautua, kuten kansainvälisiä kytköksiä, lähiruokaa, luomua, kotiin tilattuja palveluita, statusharrastuksia ja hyviä asuinalueita. Eliitillä taas nimenomaan aineettomat tavat korostuvat, kuten asema, verkostot ja valta, ja myös kulutusvalinnat korostavat näitä arvoja. Näin karrikoiden. Yksilötasolla on aina myös poikkeuksia, ja perheessä voi olla edustettuna eri luokkia sekaisin, mutta niissäkin jokin on yleensä aina se hallitseva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kirjoittaa kulutustottumuksista "erottautumisen välineenä". Onko siis ajatuksena, että johonkin tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuuluva hankkii tietynmerkkisen valaisimen ilmaistakseen tietoisesti kuulumistaan tuohon ryhmään, vai että eri yhteiskuntaluokilla on sisäsyntyiset makutottumukset, joita juuri tuo valaisin hivelee?
Varmaan riippuu asiayhteydestä. Koulushoppailu on hyvin keskiluokkaista. Lapsi halutaan kouluun, jossa muutkin lapset tulevat keskiluokkaisista kodeista. Halutaan eroon työväen lapsista ja alaluokkaisista lapsista. Haetaan kouluja, joissa on virkamiesten, opettajien ja lääkäreiden lapsia. Toisaalta makuasioissa saattaa olla, että koetaan jokin asia vilpittömästi hienona ja tavoittelun arvoisena. Samanlaisia on nähty ehkä tuttavien tai sukulaisten kodeissa ja on kasvettu tiettyyn väri ja muotomaailmaan.
Koulushoppailu tosiaan on hyvin keskiluokkaista, etenkin ensimmäisen polven luokkahyppy-keskiluokan keskuudessa. Ensimmäinen polvi ei useinkaan ole perinyt asuntoa hyvältä alueelta, kamppailee opintolainojensa kanssa ja joutuu valitsemaan asuinalueensa tarkkaan. Koulushoppailun avulla pyritään turvaamaan jälkikasvun pysyminen keskiluokassa.
Ne, jotka ovat syntyneet keskiluokkaan, suhtautuvat usein rennommin ja ovat varmempia asemastaan. He toisaalta usein valitsevat automaattisesti keskiluokkaisen asuinalueen eivätkä edes pohdi koko asiaa. Useinhan riittää, että kun asuu omakotialueella, niin lähikoulu on rauhallinen.
Riippuu myös kotitaustasta. Jos lapsuuden perhe oli jälleenrakennushengessä elänyttä työväenluokkaa, niin niistä säästäväisistä arvoista ei helposti pysty irrottautumaan, vaikka olisi itse tehnyt luokkahypyn keskiluokkaan tai jopa ylempään keskiluokkaan. Itse pitää tehdä, ensiksikin koska osaa, ja toiseksi koska siinä säästää rahaa. Kolmanneksi vielä se asenne, että eihän kukaan muu kuitenkaan tekisi yhtä hyvin, koska jotain amissuhari tekee vain rahan vuoksi, mutta tosimies tekee itselleen. Yleensä siis pitää olla vähintään toisen sukupolven keskiluokkaa, jos pystyy häpeilemättä teettämään työt ja vielä ymmärtämään, että se on kaikille parasta.