Mitä pitäisit jos uskova tuttusi olisi laittanut puolestasi

kun mun kaveri sanoi jättäneensä mun huoleni rukosupiirin harteille. Mutta toisaalta, jos rukous tepsii, niin why not

Tosin hyvin uskonnolliset ihmiset ovat entisiä tuttujani. He ovat siis omasta mielestään uskovaisia.

En ole pätkääkään uskonnollinen, enkä muutenkaan tykkää että asioihini puututaan.

...vaikka tuossa hyvä tarkoitus onkin.

Ystävän luulisi tietävän vakaumukseni ja tuollainen loukkaa ihan suoraan.

Jos hän kertoo laittaneensa omia asioitaan rukouspiiriin, niin oma on tosiaan asiansa, mutta minun asiani eivät sinne kuulu.

Tuttava haluaisi hyvää ja tekisi sen parhaalla näkemällään tavalla. Ei se ole pois minulta eikä ylenkatso maailmankatsomustani. Rukouspyyntö (esirukous) tehdään siis käsittääkseni minua ajatellen; sillä tavalla puolestani, ei suinkaan nimissäni.

Rukouspyyntöä voisi verrata postikorttiin, jonka tuttava lähettää jollekin taholle toivoen minulle hyvää. Siihen hänellä on täysi oikeus.



Sen sijaan jos hän väärentäisi minun nimeni korttiin tilanne olisi erilainen. Tästä ei esirukouksessa oli käsittääkseni kysymys, rukouksen kohteen suostumusta ei tarvita.

Minua loukkaisi siksi, että taholleni pyydetään siunausta sellaiselta taholta mihin en usko.

Ei siitä tietenkään vahinkoa ole, mutta sillä tavoin ystäväni lyttäisi minun vakaumukseni ja osoittaisi, ettei pidä sitä minään.



En myöskään pidä siitä, jos minulle toivotellaan herran siunauksia ym. Syy on ihan sama. Se on loukkaus vakaumustani, ja siten minua kohtaan.

Olen ateisti ja kaikki lähemmät tutut sen tietävät. Jos taas pyynnön tekisi esim. naapurin mummo joka ei vakaumuksestani tiedä, en kai voisi loukkaantua. Toisaalta mummo ei kyllä tiedä ongelmistani sen vertaa, että niistä kannattaisi rukoilla...

Olen agnostikko, mutta ystäväni on meille laittanut rukouspyyntöjä, olin hyvin otettu. Vakavia sairauksia ollut ja olen yh!

Asun myös seurakunnan talossa ja kuulin kirkossa kun olin kuuntelemassa äitini kuoltua nimen lukua että rukoilevat joka sunnuntai myös asukkaiden puolesta.

Siksiköhän minun on niin hyvä ja rauhaisa täällä asua?

Talo on vanha mutta en halua lähteä minnekään!

Jokaisella oma elämänkatsomus ja sitä kunnioitetaan!

Mutta jos se uskovaa ystävääni helpottaa, että minun puolestani urakalla rukoillaan, siitäpä sitten vaan. Kunhan ei kerro asioistani liian tarkasti tuntemattomille ihmisille (ainakaan tunnistettavasti).

perin pohjin miettii.



Tarkoitin sillä, että kukin ihminen auttaa omalla tavallaan. Minä ateistina saatan ajatuksissani miettiä ihmistä, jolla esim. syöpä ja toivoa hänelle paranemista. Uskova ihminen tekee esirukouspyynnön. Ei se, että toinen ihminen auttaa omalla tavallaan sodi mitenkään sen syöpää sairastavan ihmisen uskoa vastaan. Minusta olisi outoa, että esim. minua kiellettäisiin edes ajattelemasta tätä sairasta ystävääni.



Suomen kielen sana " puolesta" on tässä tapauksessa harhaanjohtava. Ei rukouspyyntöä tehdä sen syöpää sairastavan sijaan vaan häntä varten.

Jos tuttavasi sinun mielestäsi huolehtii omista lapsistaan leväperäisesti ja altistaa vaarallisille tilanteille, niin miten toimisit hänen jätettyään lapsensa sinun hoitoosi? Vahtisit vai jättäisit äidin periaatteiden mukaan oman onnensa nojaan?

Eihän esiruokouspyyntö olisi sinun nimissäsi, vaan ystäväsi haluaisi tehdä jotain sellaista sinun puolestasi, mitä ei usko sinun itse osaavan tehdä.

Morre:

Minua loukkaisi siksi, että taholleni pyydetään siunausta sellaiselta taholta mihin en usko.

Ei siitä tietenkään vahinkoa ole, mutta sillä tavoin ystäväni lyttäisi minun vakaumukseni ja osoittaisi, ettei pidä sitä minään.

Uskovaisilla on tapana olla huolissaan toisista ja pyytää Jumalaa suojelemaan tätä ihmistä. Useimmat rukouspyynnöt ovat täysin nimettömiä niissä kerrotaan vain: " Pyydän rukoust ei-uskovaisen ystäväni puolesta." Jos on jostain sairaudesta tai muusta ongelmasta kyse, niin silloin tulee maininta, mutta sekin epämääräisesti. Pyydetään esimerkiksi auttamaan opiskeluongelmissa tai parantamaan sairaus sen enempää erittelemättä.



Jos taas rukouspyynnössä on ollut nimi ja tarkka kuvaus, niin silloin voitkin olla hieman vaivautunut, koska tulee mieleen, kuinka moni on sinut tunnistanut. Muussa tapauksessa sinut tunnistaa vain Jumala.

Tuo rukouspiiri saa karvani pystyyn enemmän.

Jos uskova ystävä rukoilisi puolestani, niin ei kai siinä mitään. Rukoushan voi olla kuin ajatus, ja kai ystäväni minua ajatella saa.



Mutta että jos asia oikein viedään rukouspiiriin, niin se on jo liian paksusti vakaumukseni yli kävelemistä.

rukouksen kohteesta. Todetaan vain, että nyt rukoilemme sen ja sen ihmisen puolesta, jolla syöpä tai alkoholismiongelmia jne. Ihan etunimi riittää ymmärtääkseni, joten henkilökohtaisia asioita ei revitellä nimellä.

Nyt sekoitat itsesi tuohon kuvitteelliseen ystävääsi.

Ja oman vakaumuksesi toisen ihmisen vakaumukseen.

Ajattelepa asiaa vielä tarkemmin niin ymmärrät.



Ei kukaan kävele sinun vakaumuksesi yli toteuttaessaan omaa vakaumustaan. Verrataan sitten vaikka kieliin. Toinen puhuu kiinaa ja toinen japania saadakseen asiansa hoidettua. Olisi aika huvittavaa jos hermostuisit toiselle, koska hän puhuu äidinkieltään eikä ole hiljaa. ;)

Kyllä se ärsyttää, mutta en ole sanonut mitään.



Eriyisesti hän pyysi meille lasta, vaikka emme koskaan sanoneetkaan kärsivämme lapsettomuudesta. Kun lapsi lopulta syntyi, olisi häntä pitänyt kuulemma käydä näyttämässä rukoilijoille. Sanoin, että meidän vauva ei ole mikään näyttelykalu.. .en keksinyt muuta, mutta sain anopille jauhot suuhun... ärsytti kyllä.

Oli aikalailla vastoin aatemaailmaani. Entäpä (liioittelua) jos saatananpalvoja uhraisi kissansa minun huolieni takia?

Niihin ei liity samanlaista tunnetta. Minä voin puhua ruotsalaisen kanssa vaikka englantia, jos ei häneltä suju suomi eikä minulta ruotsi.



Minusta on melkoista vakaumuksen yli kävelemistä toimia siten, kuin toinen EI toivoisi toimivan. Vakaumus on niin henkilökohtainen asia, että haluaisin ystäväni kysyvän minulta lupaa asian rukouspiiriin viemiseen. Lupaa ei heruisi, ja jos sitä vastoin toimitaan, on se varsin loukkaavaa.



Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi asioitani leviteltävän. Tiedän, ettei rukouspiirissä tarvitse sanoa edes esirukouksen kohteena olevan henkilön nimeä. " Toivon, että rukoilemme erään ystäväni puolesta..." riittää hyvin.



Kyse on periaatteesta. Rukouspiiriin asian vieminen on liian voimakas teko omaa vakaumustani vastaan.