Lue keskustelun säännöt.
Miksi sosionomin pääsykokeissa on matematiikkaa, tää on liian vaikeeta!
25.03.2026 |
en mä muista enää mitään lukionaikaisesta matematiikasta vaikka luinkin pitkää matematiikka ja siitä on kymmeniä vuosia!
https://www.ammattikorkeakouluun.fi/esimerkkitehtavat/
ja ihan paskaa, mitä sosionomi tekee matematiikalla? nehän hyysää vain puliukkoja ja narkkeja ja muuta toimistosälää, tää on taas tätä "Suomi on paras koulutusjärjestelmä"-paskaa että pitäs osata kaikkea mahdollista jopa ruotsinkieltä, vaikka käytännössä sitten opiskellessa näitä ei kukaan tarvitse eikä työssä!
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää maa ei olis niin pahassa jamassa, jos te bimbøt ette hakeutuis sosionomeiks.
Ei ihme, että Kelan päätökset on joka kerta vrheellisiä, kun teillä ei vaan järki riitä.
Ite yrittänyt opettaa AMK:ssa, ni voi herra isä sentään. Sitä kollektiivista tyhmyyden määrää on vaikee edes kuvailla.
Kerran yritin käydä aikuisopiskelijan läpi seuraavaa kysymystä: Kolme taloa vierekkäin järjestyksessä A, B ja C - Aarne ei asu talossa A, Bertta ei asu talossa C ja Cecilia ei asu Bertan naapurissa. Kuka asuu missäkin talossa? Tätä tahkottiin ikuisuus, eikä auennut. Ihan kantasuomalainen opiskelija oli. Itku meinasi minultakin tulla. Piirrettiin ja piirrettiin, mutta ei niin ei.
Olen lukenut yliopistolla muinaiskieliä kreikkaa, VT hepreaa, UT hepreaa ja historiaa ja teologiaa yhteensä 9 vuotta ja tehnyt 2 gradua hyvin arvosanoin, mutta en osaisi ratkaista yhtään noista sosionomoan matemaattisestas tehtävästä! ja opiskeluaikoina monella opiskelijalle tuntui olevan aivan liian vaikea läpäistä heprean kurssia ja osa kävi sen 3 kertaa koko kurssin (1 vuosi kerrallaan)= itselle kielet oli helppoja ja sain täydet pisteet hepreasta.
en ymmärrä
Matematiikan oppimisessa voi mennä moni asia pieleen. Yksi isoimpia ongelmia on se, että kun koulun aloittaminen tapahtuu ääripäitä lukuunottamatta vuonna, jolloin lapsi täyttää 7. Kaikki eivät kehity samaa tahtia (eikä tämä suoraan kerro mitään ihmisen kognitiivisista kyvyistä), joten kaikille ensimmäinen luokka ja sen matematiikan opetus ei ala lapsen kannalta oikeaan aikaan. Sen jälkeen opetussuunnitelma etenee yhdeksän vuoden ajan ennalta määrätyllä tavalla, ja oppilaan tulisi kaikki nuo vuodet pystyä kehittymään opetussuunnitelman tahtiin. Systeemi ei ota hyvin huomioon erilaisia suvantovaiheita tai nopean kehittymisen vaiheita, ja yhdenkin kerran "kärryiltä putoaminen" mistä syystä tahansa noiden vuosien aikana käytännössä seuraa mukana aina. Kärryiltä putoamisen ei tarvitse aina liittyä oppilaan kehityksen käyrään, vaan se voi johtua hyvin myös yhdestä huonommasta matematiikan opettajasta, joka tekee matematiikan opiskelusta tavalla tai toisella lapselle tai nuorelle epämiellyttävää.
Jos lapsi tai nuori saa yhden kerran voimakkaan "en pysty tai en osaa" -kokemuksen matematiikasta, on sitä vaikea muuttaa.
Tyypillinen tapaus omien oppilaiden joukossa on sellainen, että matematiikka on sujunut hyvin tiettyyn luokkaan asti, mutta sitten mennyt huonosti. Yleensä kun oppilaan ja vanhempien kanssa keskustelee, niin sen ensimmäisen huonon vuoden aikana nuorella on ollut emotionaalisesti haastavampi kehitysvaihe (esim. kovempi kapinavaihe), huonohko matematiikan opettaja (tai esim. suuri lukumäärä sijaisopettajia) tai jokin ulkopuolinen asia (esim. vanhempien vaikea avioero). Yleensä sen vuoden aikana oppilas jää riittävästi jälkeen, jotta myöhemmätkin vuodet ovat olleet matematiikan oppimisessa haasteita. Yleensä pikainen testi osoittaa, että oppilaalla on puutteita matematiikan peruskäsitteiden hallinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää maa ei olis niin pahassa jamassa, jos te bimbøt ette hakeutuis sosionomeiks.
Ei ihme, että Kelan päätökset on joka kerta vrheellisiä, kun teillä ei vaan järki riitä.
Ite yrittänyt opettaa AMK:ssa, ni voi herra isä sentään. Sitä kollektiivista tyhmyyden määrää on vaikee edes kuvailla.
Kerran yritin käydä aikuisopiskelijan läpi seuraavaa kysymystä: Kolme taloa vierekkäin järjestyksessä A, B ja C - Aarne ei asu talossa A, Bertta ei asu talossa C ja Cecilia ei asu Bertan naapurissa. Kuka asuu missäkin talossa? Tätä tahkottiin ikuisuus, eikä auennut. Ihan kantasuomalainen opiskelija oli. Itku meinasi minultakin tulla. Piirrettiin ja piirrettiin, mutta ei niin ei.
Olen lukenut yliopistolla muinaiskieliä kreikkaa, VT hepreaa, UT hepreaa ja historiaa ja teologiaa yhteensä 9 vuotta ja tehnyt 2 gradua hyvin arvosanoin, mutta en osaisi ratkaista yhtään noista sosionomoan matemaattisestas tehtävästä! ja opiskeluaikoina monella opiskelijalle tuntui olevan aivan liian vaikea läpäistä heprean kurssia ja osa kävi sen 3 kertaa koko kurssin (1 vuosi kerrallaan)= itselle kielet oli helppoja ja sain täydet pisteet hepreasta.
en ymmärrä
Matematiikan oppimisessa voi mennä moni asia pieleen. Yksi isoimpia ongelmia on se, että kun koulun aloittaminen tapahtuu ääripäitä lukuunottamatta vuonna, jolloin lapsi täyttää 7. Kaikki eivät kehity samaa tahtia (eikä tämä suoraan kerro mitään ihmisen kognitiivisista kyvyistä), joten kaikille ensimmäinen luokka ja sen matematiikan opetus ei ala lapsen kannalta oikeaan aikaan. Sen jälkeen opetussuunnitelma etenee yhdeksän vuoden ajan ennalta määrätyllä tavalla, ja oppilaan tulisi kaikki nuo vuodet pystyä kehittymään opetussuunnitelman tahtiin. Systeemi ei ota hyvin huomioon erilaisia suvantovaiheita tai nopean kehittymisen vaiheita, ja yhdenkin kerran "kärryiltä putoaminen" mistä syystä tahansa noiden vuosien aikana käytännössä seuraa mukana aina. Kärryiltä putoamisen ei tarvitse aina liittyä oppilaan kehityksen käyrään, vaan se voi johtua hyvin myös yhdestä huonommasta matematiikan opettajasta, joka tekee matematiikan opiskelusta tavalla tai toisella lapselle tai nuorelle epämiellyttävää.
Jos lapsi tai nuori saa yhden kerran voimakkaan "en pysty tai en osaa" -kokemuksen matematiikasta, on sitä vaikea muuttaa.
Tyypillinen tapaus omien oppilaiden joukossa on sellainen, että matematiikka on sujunut hyvin tiettyyn luokkaan asti, mutta sitten mennyt huonosti. Yleensä kun oppilaan ja vanhempien kanssa keskustelee, niin sen ensimmäisen huonon vuoden aikana nuorella on ollut emotionaalisesti haastavampi kehitysvaihe (esim. kovempi kapinavaihe), huonohko matematiikan opettaja (tai esim. suuri lukumäärä sijaisopettajia) tai jokin ulkopuolinen asia (esim. vanhempien vaikea avioero). Yleensä sen vuoden aikana oppilas jää riittävästi jälkeen, jotta myöhemmätkin vuodet ovat olleet matematiikan oppimisessa haasteita. Yleensä pikainen testi osoittaa, että oppilaalla on puutteita matematiikan peruskäsitteiden hallinnassa.
täyttä paskaa,. sinulla on taas arvoistettu matematiikka jotenkin suureksikin ansioksi ihmisen elämässä. #AI-yhteenveto
Kielellisen lahjakkuuden ja matemaattis-teknisen suuntautumisen välinen ero on osittain neurobiologinen, osittain persoonallisuuteen liittyvä ja osittain kiinnostuksen kohteiden ohjaama. Vaikka kyseessä on yleistys monet ovat taitavia molemmilla aloilla havaintosi kertoo tyypillisestä erilaistumisesta, jolle on useita tieteellisiä ja pedagogisia syitä.
1. Aivojen erikoistuminen ja kognitiiviset tyylit
Kielellinen lahjakkuus: Kielellisesti lahjakkaat ihmiset käsittelevät tietoa usein hierarkkisesti, kontekstuaalisesti ja sujuvasti. Aivot keskittyvät sanojen, merkitysten ja vivahteiden prosessointiin, mikä hyödyntää usein aivojen vasenta palloliskoa, mutta laajasti myös muita alueita.
Matemaattis-tekninen lahjakkuus: STEM-alat (Science, Technology, Engineering, Math) vaativat usein vahvaa visuospatiaalista hahmottamista (avaruudellista hahmottamista), loogista päättelyä ja abstraktia ajattelua. Tämä ajattelutyyli on usein erilaista kuin kielellinen "tarinankerronta" tai lauseiden analysointi.
Aivojen yhteys: Tutkimukset viittaavat siihen, että kielellinen ja matemaattinen ajattelu voivat joskus jopa kilpailla aivojen resursseista, mikä johtaa toisen osa-alueen hallitsevaan asemaan.
British School of Barcelona +2
2. Kiinnostuksen kohteet ja motivaatio
Abstraktius vs. merkitys: Kielellisesti suuntautuneet ihmiset saattavat kokea matematiikan ja fysiikan liian abstrakteina tai "kuivina", jos niitä ei kytketä käytäntöön. He kaipaavat usein merkitystä, tarinaa ja inhimillistä kontekstia, joita tekniset aineet eivät aina tarjoa.
Kielten helppous: Kieli on läsnä kaikkialla ja sen hyödyt ovat välittömiä, kun taas syvällinen fysiikka vaatii pitkäjänteistä vaivannäköä ennen kuin "fun-osuus" alkaa.
Reddit +1
3. Miksi tekniikan taitajat eivät aina hallitse kieltä?
Fokus ja "kielellinen kuilu": Kuten kielellinen ihminen ei ehkä kiinnostu yhtälöistä, tekninen ihminen suuntaa kaiken energiansa logiikkaan, koodiin tai laitteisiin. Tämä voi johtaa siihen, että äidinkielen vivahteet (kuten yhdyssanat) tai vieraiden kielten intonaatio jäävät vähemmälle harjoittelulle.
Kommunikaatiotavat: Tekninen ajattelu arvostaa usein äärimmäistä tarkkuutta ja ytimekkyyttä, mikä voi poiketa kielellisestä ilmaisusta, joka on luonteeltaan rikkaampaa ja polveilevampaa.
Quora
4. Koulujärjestelmän rooli
Matematiikkaa opetetaan usein ulkomuistisääntöjen kautta, mikä tappaa motivaation, jos henkilö on tottunut ymmärtämään asiat kielellisen kontekstin kautta.
Lahjakkaille oppilaille ei aina tarjota heidän tarpeitaan vastaavaa opetusta, mikä johtaa siihen, että he erikoistuvat varhain vain toiselle puolelle.
Reddit +2
Yhteenvetona: Kyse on usein kognitiivisesta resurssien jaosta ja persoonallisuudesta. Aivot kehittyvät siinä, mitä ne toistavat. Kielellisesti lahjakas aivo "nauttii" sanoista, kun taas matemaattinen aivo nauttii loogisista rakenteista. Molemmat ovat yhtä arvokkaita, mutta ne toimivat eri logiikalla
jos minulla olisi lapsia, en veisi heitä normaalikjouluun oppimaan muuta kuin kieliä ja sitten ostaisin nille kitaran ja sanoisin että "opiskele vaikka tuota" mutta jotain on opiskeltava mutta ei kaavamaista koulupaskaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on pyllyaivo-evoluutiouskonnon takia matematiikan ja fysiikan maa ja vain noita osaamalla pääset koulutuksiin, paitsi vihreiden kansanedustajaksi silloin tarvii vain osata homoilla ja polttaa hamppua
Katso peiliin niin näet sen pyllyaivon. Muista myös jatkaa PS äänestämistä.
Persuthan siitä homostelusta tietää, vai mitä metsuripaidat ja vigget?
Matemattinen tehtävä persuille, osa a)Jos Timo a mpuu Ihgun edessä 2 kutia, montako kutia Timolla on vielä jäljellä (=persujen matematiikka) b) osa Timo perustaa oman eduskuntaryhmän, jossa on 1 edustaja, hänen nimensä on Timo. Montako Timoa tässä ryhmässä on? Voi vastata tehtäviin permanent tussilla laitteesi näytölle, voit jatkaa vastaustasi tarvittaessa laitteen kääntöpuolelke.
Vasuri ei selvästikään päässyt yhteenkään koulussa kun pääsykokeissa ei kysytty yhtään kysymystä persuista.
Väärin. On 3 tutkinto, mutta totta on, että yhdessään niiden pääsykokeissa ei ollut persukysymyksiä, eikä persuja pääsykokeissa. Teille järkättiin kuulemma ihan omat pääsykoepäivät elämämkoluun. Sekin kuulin että osa ei selvinnyt annetuista tehtävistä, loput ei muuten vaan selvinneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää maa ei olis niin pahassa jamassa, jos te bimbøt ette hakeutuis sosionomeiks.
Ei ihme, että Kelan päätökset on joka kerta vrheellisiä, kun teillä ei vaan järki riitä.
Ite yrittänyt opettaa AMK:ssa, ni voi herra isä sentään. Sitä kollektiivista tyhmyyden määrää on vaikee edes kuvailla.
Kerran yritin käydä aikuisopiskelijan läpi seuraavaa kysymystä: Kolme taloa vierekkäin järjestyksessä A, B ja C - Aarne ei asu talossa A, Bertta ei asu talossa C ja Cecilia ei asu Bertan naapurissa. Kuka asuu missäkin talossa? Tätä tahkottiin ikuisuus, eikä auennut. Ihan kantasuomalainen opiskelija oli. Itku meinasi minultakin tulla. Piirrettiin ja piirrettiin, mutta ei niin ei.
Olen lukenut yliopistolla muinaiskieliä kreikkaa, VT hepreaa, UT hepreaa ja historiaa ja teologiaa yhteensä 9 vuotta ja tehnyt 2 gradua hyvin arvosanoin, mutta en osaisi ratkaista yhtään noista sosionomoan matemaattisestas tehtävästä! ja opiskeluaikoina monella opiskelijalle tuntui olevan aivan liian vaikea läpäistä heprean kurssia ja osa kävi sen 3 kertaa koko kurssin (1 vuosi kerrallaan)= itselle kielet oli helppoja ja sain täydet pisteet hepreasta.
en ymmärrä
Matematiikan oppimisessa voi mennä moni asia pieleen. Yksi isoimpia ongelmia on se, että kun koulun aloittaminen tapahtuu ääripäitä lukuunottamatta vuonna, jolloin lapsi täyttää 7. Kaikki eivät kehity samaa tahtia (eikä tämä suoraan kerro mitään ihmisen kognitiivisista kyvyistä), joten kaikille ensimmäinen luokka ja sen matematiikan opetus ei ala lapsen kannalta oikeaan aikaan. Sen jälkeen opetussuunnitelma etenee yhdeksän vuoden ajan ennalta määrätyllä tavalla, ja oppilaan tulisi kaikki nuo vuodet pystyä kehittymään opetussuunnitelman tahtiin. Systeemi ei ota hyvin huomioon erilaisia suvantovaiheita tai nopean kehittymisen vaiheita, ja yhdenkin kerran "kärryiltä putoaminen" mistä syystä tahansa noiden vuosien aikana käytännössä seuraa mukana aina. Kärryiltä putoamisen ei tarvitse aina liittyä oppilaan kehityksen käyrään, vaan se voi johtua hyvin myös yhdestä huonommasta matematiikan opettajasta, joka tekee matematiikan opiskelusta tavalla tai toisella lapselle tai nuorelle epämiellyttävää.
Jos lapsi tai nuori saa yhden kerran voimakkaan "en pysty tai en osaa" -kokemuksen matematiikasta, on sitä vaikea muuttaa.
Tyypillinen tapaus omien oppilaiden joukossa on sellainen, että matematiikka on sujunut hyvin tiettyyn luokkaan asti, mutta sitten mennyt huonosti. Yleensä kun oppilaan ja vanhempien kanssa keskustelee, niin sen ensimmäisen huonon vuoden aikana nuorella on ollut emotionaalisesti haastavampi kehitysvaihe (esim. kovempi kapinavaihe), huonohko matematiikan opettaja (tai esim. suuri lukumäärä sijaisopettajia) tai jokin ulkopuolinen asia (esim. vanhempien vaikea avioero). Yleensä sen vuoden aikana oppilas jää riittävästi jälkeen, jotta myöhemmätkin vuodet ovat olleet matematiikan oppimisessa haasteita. Yleensä pikainen testi osoittaa, että oppilaalla on puutteita matematiikan peruskäsitteiden hallinnassa.
täyttä paskaa,. sinulla on taas arvoistettu matematiikka jotenkin suureksikin ansioksi ihmisen elämässä. #AI-yhteenveto
Kielellisen lahjakkuuden ja matemaattis-teknisen suuntautumisen välinen ero on osittain neurobiologinen, osittain persoonallisuuteen liittyvä ja osittain kiinnostuksen kohteiden ohjaama. Vaikka kyseessä on yleistys monet ovat taitavia molemmilla aloilla havaintosi kertoo tyypillisestä erilaistumisesta, jolle on useita tieteellisiä ja pedagogisia syitä.
1. Aivojen erikoistuminen ja kognitiiviset tyylit
Kielellinen lahjakkuus: Kielellisesti lahjakkaat ihmiset käsittelevät tietoa usein hierarkkisesti, kontekstuaalisesti ja sujuvasti. Aivot keskittyvät sanojen, merkitysten ja vivahteiden prosessointiin, mikä hyödyntää usein aivojen vasenta palloliskoa, mutta laajasti myös muita alueita.
Matemaattis-tekninen lahjakkuus: STEM-alat (Science, Technology, Engineering, Math) vaativat usein vahvaa visuospatiaalista hahmottamista (avaruudellista hahmottamista), loogista päättelyä ja abstraktia ajattelua. Tämä ajattelutyyli on usein erilaista kuin kielellinen "tarinankerronta" tai lauseiden analysointi.
Aivojen yhteys: Tutkimukset viittaavat siihen, että kielellinen ja matemaattinen ajattelu voivat joskus jopa kilpailla aivojen resursseista, mikä johtaa toisen osa-alueen hallitsevaan asemaan.
British School of Barcelona +2
2. Kiinnostuksen kohteet ja motivaatio
Abstraktius vs. merkitys: Kielellisesti suuntautuneet ihmiset saattavat kokea matematiikan ja fysiikan liian abstrakteina tai "kuivina", jos niitä ei kytketä käytäntöön. He kaipaavat usein merkitystä, tarinaa ja inhimillistä kontekstia, joita tekniset aineet eivät aina tarjoa.
Kielten helppous: Kieli on läsnä kaikkialla ja sen hyödyt ovat välittömiä, kun taas syvällinen fysiikka vaatii pitkäjänteistä vaivannäköä ennen kuin "fun-osuus" alkaa.
Reddit +1
3. Miksi tekniikan taitajat eivät aina hallitse kieltä?
Fokus ja "kielellinen kuilu": Kuten kielellinen ihminen ei ehkä kiinnostu yhtälöistä, tekninen ihminen suuntaa kaiken energiansa logiikkaan, koodiin tai laitteisiin. Tämä voi johtaa siihen, että äidinkielen vivahteet (kuten yhdyssanat) tai vieraiden kielten intonaatio jäävät vähemmälle harjoittelulle.
Kommunikaatiotavat: Tekninen ajattelu arvostaa usein äärimmäistä tarkkuutta ja ytimekkyyttä, mikä voi poiketa kielellisestä ilmaisusta, joka on luonteeltaan rikkaampaa ja polveilevampaa.
Quora
4. Koulujärjestelmän rooli
Matematiikkaa opetetaan usein ulkomuistisääntöjen kautta, mikä tappaa motivaation, jos henkilö on tottunut ymmärtämään asiat kielellisen kontekstin kautta.
Lahjakkaille oppilaille ei aina tarjota heidän tarpeitaan vastaavaa opetusta, mikä johtaa siihen, että he erikoistuvat varhain vain toiselle puolelle.
Reddit +2
Yhteenvetona: Kyse on usein kognitiivisesta resurssien jaosta ja persoonallisuudesta. Aivot kehittyvät siinä, mitä ne toistavat. Kielellisesti lahjakas aivo "nauttii" sanoista, kun taas matemaattinen aivo nauttii loogisista rakenteista. Molemmat ovat yhtä arvokkaita, mutta ne toimivat eri logiikalla
Puhut (tai siis tässä tapauksessa tekoäly puhuu) nyt eri asiasta. Jos luet kirjoitukseni uudestaan, niin huomaat, ettei tekstissä viitata mihinkään kaiken kattavaan meta-analyysin eri tekijöiden vaikutuksista matematiikan oppimiseen.
Asia on tietenkin hyvin monisyinen, koska oppimiseen vaikuttaa suuri määrä tekijöitä, jokainen eri tavalla. Jos nyt keskitytään tuohon kieli vs. matematiikka -kysymykseen, niin osa tutkimustuloksista viittaa vahvasti siihen, että kielellisten ja matemaattisten kykyjen välillä on vahva tilastollinen yhteys. Hyvä kielelliset kyvyt ennustavat hyvää matemaattista kyvykkyyttä ja päinvastoin. Tietenkään tämä ei päde jokaiseen yksilöön. Sitten emotionaaliset tekijät (huonot kokemukset, muut kiinnostuksen kohteet, jne). ovat myös vaikuttamassa. Ei siis ole olemassa simppeliä kattavaa selitysmallia.
Yksi tyypillinen tapaus huonojen matematiikan oppimistulosten kohdalla, erityisesti jos matematiikan opinnot ovat alussa sujuneet ihan hyvällä tavalla, on tietyn oppiaineksen ymmärtämättä jääminen jossain vaiheessa opintoja. Sillä taas sitten on suora vaikutus tulevan oppiaineksen ymmärtämiseen. Tämä on hyvin konkreettinen esimerkki, joka ei ota mitenkään kantaa yksilön kielellisiin tai matemaattisiin kykyihin.
Mistä sait sellaisen käsityksen, että "sinulla on taas arvoistettu matematiikka jotenkin suureksikin ansioksi ihmisen elämässä"? En puhunut matematiikan tärkeydestä suhteessa muihin oppiaineisiin yhtään mitään. Itseasiassa olen hyvin vahvasti klassisen sivistyksen kannattaja.
Tekoälyn tuottama tiivistelmä toimii oikein hyvänä lähtökohtana siihen, että itse voi syventyä oppimaan asiasta enemmän. Ei tarvitse olla kummoinen ammattilainen, jotta huomaa tekoälyn tiivistelmien puutteet. Niissä on usein esitetty vain tiettyjä puolia asioista tai keskeisiä tekijöitä on jätetty kokonaan mainitsematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätän vastaamatta kysymykseen.
Valitset tuon kaikkiin, saat nolla pistettä matikasta ja pääset sisälle, kun muista osioista otat tarpeeksi. Toimiiko noin? EOS
Oon ollut tossa valintakokeessa 2019. Silloin piti saada jokaisesta osiosta vähintään 1 piste, että voi tulla valituksi. En tiedä ovatko muuttaneet sitä vuosien aikana.
Vastaan siis viestille 6.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on pyllyaivo-evoluutiouskonnon takia matematiikan ja fysiikan maa ja vain noita osaamalla pääset koulutuksiin, paitsi vihreiden kansanedustajaksi silloin tarvii vain osata homoilla ja polttaa hamppua
Katso peiliin niin näet sen pyllyaivon. Muista myös jatkaa PS äänestämistä.
Persuthan siitä homostelusta tietää, vai mitä metsuripaidat ja vigget?
Matemattinen tehtävä persuille, osa a)Jos Timo a mpuu Ihgun edessä 2 kutia, montako kutia Timolla on vielä jäljellä (=persujen matematiikka) b) osa Timo perustaa oman eduskuntaryhmän, jossa on 1 edustaja, hänen nimensä on Timo. Montako Timoa tässä ryhmässä on? Voi vastata tehtäviin permanent tussilla laitteesi näytölle, voit jatkaa vastaustasi tarvittaessa laitteen kääntöpuolelke.
Vasuri ei selvästikään päässyt yhteenkään koulussa kun pääsykokeissa ei kysytty yhtään kysymystä persuista.
Väärin. On 3 tutkinto, mutta totta on, että yhdessään niiden pääsykokeissa ei ollut persukysymyksiä, eikä persuja pääsykokeissa. Teille järkättiin kuulemma ihan omat pääsykoepäivät elämämkoluun. Sekin kuulin että osa ei selvinnyt annetuista tehtävistä, loput ei muuten vaan selvinneet.
Kuulostat tosiaan kaikin tavoin vasuriyliopistosta valmistuneelta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joissain kouluissa on oma valintakoekurssi, esim Samkilla ja Savonialla.
hain 5 eri paikkaan ja toisissa on valintakokeet tehtävineen netissä ja suoritus muutenkin etänä netissä, onneksi niin voi käyttää tekoälyä vastauksiin
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tajuat että lapsi kuluttaa myös rahaa ruokaan?
Matematiikka ei tuossa ole lukion pitkää matikkaa nähnytkään, sanoisin että kuutosluokkalainen, maksimissaan seiskaluokkalainen selviää noista kirkkaasti.
Englannista sanoisin lonkalta että B-tason osaamista, joskin monivalinta helpottaa asiaa merkittävästi. Joka tapauksessa vaativampi siis kuin matikka.