Miksi Suomessa ei käytetä enempää "maatunneli"-ilmanvaihtoa?
Vaikka esimerkiksi Kanadassa se on yleinen? Onko syynä Radonin pelko?
Kommentit (57)
Ihmettelen muutenkin, miksi Suomessa näkee niin vähän painovoimaista ilmanvaihtoa tukevia ja niiden toimintaa tehostavia laitteita. (Ihan siis passiivisia, hormiin yhdistettäviä tuulihyrriä ja roottoreita yms.) Ruotsissa niitä on jo paljon enemmän Suomeen verrattuna. Eivät ne välttämättä korvaa koneellisen viilennyksen tarvetta kokonaan helteillä, mutta kiinnostaisi taas kokeilla, miten paljon ne auttaisivat painovoimaisen iv:n toimintaa kesällä. (Arvaatte varmaan, että kotonani on painovoimainen iv)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustamiskustannukset ovat korkeat ja energia on halpaa joten ei maksa takaisin. Kannattaa mieluummin hankkia ilmalämpöpumppu. En ole laskenut tarkkaan, mutta näissä ilmanvaihto hommissa tahtoo olla niin. Joskus tosin suunnittelin tuollaista mökille.
Umpinainen putki maahan ei voi olla kovin kallista. Korvausilman saannissa miltei kaikki muut konstit on luultavasti kalliimpia. Lisäksi käytössä tuleva energiansäästö.
Korvausilman osalta tuuletusikkunat ja niihin asennetut venttiilit lienevät selvästi halvemmat. Putken ohellahan tuossa on suodatin ja sisäänottopömpeli sekä puhaltimet, jotta ilma työnnetään taloon. Mietin miten rikkoontumisherkkä tuo systeemi on, koska putken korjaaminen 4 metrin syvyydestä lienee jollei nyt mahdotonta niin vähintään hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ulkosaunassa käytännössä tuollainen.
Kiinnostaisi kuulla, millainen kokemus sinulla on sen toiminnasta ulkosaunan perusteella
Ihan v*tun kylmää istua lauteilla...
Ilmanvaihto ja talotekniikka on bisnes. Sen tähden painovoimainen ilmanvaihto haluttiin ajaa määräystasolla alas. Kun jonkun valurautasäleikön myyminen ilmahormiin ei ole bisnes, mutta parinkymmenen tuhannen euron koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole pelkkä ilmanvaihoidea vaan myös että putkessa oleva ilma lämpiää maan alla 4 metrin syvyydessä.
Huono idea, koska kun putkiveto on neljässä metrissä niin maa kylmenee ja kylmenee kunnes ei sitten sitä lämpöä olekaan enää. Esim. Maanpintaan vedettävissä lämpöpumppuputkistoissa tämä tiedetään ja sen takia putkistoa ei laiteta kovin syvälle.
Toisaalta maan lämpötila vaihtelee vähemmän kuin ilman ja tuo järjestelmä perustuu siihen, että tuossa syvyydessä yleensä on suunnilleen maan keskilämpötila koko vuotta ajatellen
Kun neljään metriin vedetään talven pakkasilmaa, niin maa jäätyy siellä neljässä metrissä putken ympäriltä. Eikä jäätynyt maa sula kesällä ja näin maa jäätyy yhä enemmän ja enemmän.
Ainakin syvään vedetyt lämpöpumppujen keruuputkistot jäätyivät talvisin ja eivät sulaneet kesällä. Tämän takia niitä putkia ei laiteta enää niin syvälle.
En ole fyysikko, olen pahoillani jos olen nyt ihan väärässä. Mutta ei kai maa jäädy noin syvältä? https://www.vesi.fi/routatilanne/
Myös porakaivot mitä porataan tyypilliseen syvyyteen lämpöpumppua varten, kylmenevät pikku hiljaa. Koska otetaan enemmän lämpöä, kuin mitä ko. alueelle siirtyy ympäristöstä.
Vierailija kirjoitti:
Ei radon tuohon vaikuta, koska ilma tulee ilmasta, ei maasta.
Pitäisi se silti radoneristää ettei ympäröivästä maasta tule ilmavuotoja, kova homma.
Vierailija kirjoitti:
Löysin tästä artikkelista yhden harvoista toteutuksista Suomessa: https://scancerco.fi/painovoimainen-ilmanvaihto/
"Vuonna 2007 Tampereen kaupungin hyvän rakentamisen palkinnon saanut Rudolf Steiner -koulu oli ensimmäinen suomalainen koulurakennus, johon toteutettiin kaupungin rakennusvalvonnan hyväksymä termodynamiikkaan perustuva ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteessa raitis tuloilma ohjataan ensin rakennuksesta erillään sijaitsevien raitisilmatornien kautta maanalaiseen tunneliin ja sieltä edelleen rakennuksen alla olevaan raitisilmaonteloon (kulvertti). Sen jälkeen maalämmöstä lämpiävä ilma nousee pystyhormeja pitkin huonetiloihin ja poistuu säädettävistä poistoilmaluukuista. Ilmanvirtausta säädetään flekteillä ja huonetilojen poistoilma-aukoilla sekä ilman lämpötilaa radiaattoreilla. "
Kiinnostaisipa kuulla tuosta rakennuksesta kokemuksia. Onko tehty mitään mittauksia/seurantaa mahdollisesta energiansäästöstä jne. Ja miten hyvin järjestelmä on pysynyt kunnossa (onko täytynyt kaivaa auki sinne neljän metrin syvyyteen putkea korjaamaan...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole pelkkä ilmanvaihoidea vaan myös että putkessa oleva ilma lämpiää maan alla 4 metrin syvyydessä.
Huono idea, koska kun putkiveto on neljässä metrissä niin maa kylmenee ja kylmenee kunnes ei sitten sitä lämpöä olekaan enää. Esim. Maanpintaan vedettävissä lämpöpumppuputkistoissa tämä tiedetään ja sen takia putkistoa ei laiteta kovin syvälle.
Toisaalta maan lämpötila vaihtelee vähemmän kuin ilman ja tuo järjestelmä perustuu siihen, että tuossa syvyydessä yleensä on suunnilleen maan keskilämpötila koko vuotta ajatellen
Kun neljään metriin vedetään talven pakkasilmaa, niin maa jäätyy siellä neljässä metrissä putken ympäriltä. Eikä jäätynyt maa sula kesällä ja näin maa jäätyy yhä enemmän ja enemmän.
Ainakin syvään vedetyt lämpöpumppujen keruuputkistot jäätyivät talvisin ja eivät sulaneet kesällä. Tämän takia niitä putkia ei laiteta enää niin syvälle.
Entä jos niitä samoja putkiä käytettäisiin helteillä viilennykseen?
Mites kondenssipuoli kun kesällä imaisee 25 asteista kosteaa ilmaa vaikka 10 asteisen putken läpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole pelkkä ilmanvaihoidea vaan myös että putkessa oleva ilma lämpiää maan alla 4 metrin syvyydessä.
Huono idea, koska kun putkiveto on neljässä metrissä niin maa kylmenee ja kylmenee kunnes ei sitten sitä lämpöä olekaan enää. Esim. Maanpintaan vedettävissä lämpöpumppuputkistoissa tämä tiedetään ja sen takia putkistoa ei laiteta kovin syvälle.
Toisaalta maan lämpötila vaihtelee vähemmän kuin ilman ja tuo järjestelmä perustuu siihen, että tuossa syvyydessä yleensä on suunnilleen maan keskilämpötila koko vuotta ajatellen
Kun neljään metriin vedetään talven pakkasilmaa, niin maa jäätyy siellä neljässä metrissä putken ympäriltä. Eikä jäätynyt maa sula kesällä ja näin maa jäätyy yhä enemmän ja enemmän.
Ainakin syvään vedetyt lämpöpumppujen keruuputkistot jäätyivät talvisin ja eivät sulaneet kesällä. Tämän takia niitä putkia ei laiteta enää niin syvälle.
En ole fyysikko, olen pahoillani jos olen nyt ihan väärässä. Mutta ei kai maa jäädy noin syvältä? https://www.vesi.fi/routatilanne/
Tuskin tarvitsee olla fyysikko että voisi laskeakin tuon. Luultavasti aika helppo laskutoimitus. Pitäisi ottaa huomioon lähtö ja paluuilman lämpötilat ja ilmamäärä ja lämmön siirtyminen maaperässä. Ja huomattaisiin että putki vie maaperästä enemmän lämpöä kuin mitä lämmön siirtymä on. Lisäksi tuo kun sinne neljään metriin imetään talvella - 10-30 asteista ilmaa.
Tuolla routatilastolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska sieltä maasta otetaan lämpöä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole pelkkä ilmanvaihoidea vaan myös että putkessa oleva ilma lämpiää maan alla 4 metrin syvyydessä.
Huono idea, koska kun putkiveto on neljässä metrissä niin maa kylmenee ja kylmenee kunnes ei sitten sitä lämpöä olekaan enää. Esim. Maanpintaan vedettävissä lämpöpumppuputkistoissa tämä tiedetään ja sen takia putkistoa ei laiteta kovin syvälle.
Toisaalta maan lämpötila vaihtelee vähemmän kuin ilman ja tuo järjestelmä perustuu siihen, että tuossa syvyydessä yleensä on suunnilleen maan keskilämpötila koko vuotta ajatellen
Kun neljään metriin vedetään talven pakkasilmaa, niin maa jäätyy siellä neljässä metrissä putken ympäriltä. Eikä jäätynyt maa sula kesällä ja näin maa jäätyy yhä enemmän ja enemmän.
Ainakin syvään vedetyt lämpöpumppujen keruuputkistot jäätyivät talvisin ja eivät sulaneet kesällä. Tämän takia niitä putkia ei laiteta enää niin syvälle.
En ole fyysikko, olen pahoillani jos olen nyt ihan väärässä. Mutta ei kai maa jäädy noin syvältä? https://www.vesi.fi/routatilanne/
Ymmärsin lainaamasi kirjoittajan tarkoittavan, että kun pakkasilmaa työnnetään putkeen, niin se viilentää putkea ympäröivää maata. Kun ilma lämpenee, niin maa viilenee. Mikäli talvi jatkuu pitkään kylmänä, niin miten laajalti maa putken ympäriltä ehtii viilentyä tai jopa jäätyä?
Onko tuo sitten kesäisin parempi kuin yleistyvät ilmalämpöpumput, joissa ei tarvitse asentaa putkia maahan?
Vierailija kirjoitti:
Mites kondenssipuoli kun kesällä imaisee 25 asteista kosteaa ilmaa vaikka 10 asteisen putken läpi?
Ei kai maassa olevan putki 10 asteinen kesällä olisi? Video taisi puhua muutaman asteen lämpötilaerosta ilman ja maan välillä.
Vierailija kirjoitti:
Mites kondenssipuoli kun kesällä imaisee 25 asteista kosteaa ilmaa vaikka 10 asteisen putken läpi?
https://sulvi.fi/wp-content/uploads/2018/08/Painovoimaisen-ilmanvaihdon…
Ilmeisesti tarvii jonkinlaisen kondenssiveden poistosysteemin, esim. tuossa ohjeessa sivulla 10
Vierailija kirjoitti:
Myös porakaivot mitä porataan tyypilliseen syvyyteen lämpöpumppua varten, kylmenevät pikku hiljaa. Koska otetaan enemmän lämpöä, kuin mitä ko. alueelle siirtyy ympäristöstä.
Okei? Mulla on 148 m syvä kaivo lämpökaivona, mutta se on siis ihan pohjavedessä. Ollut nyt 15 vuotta. Milloin osaan odottaa tuon pohjavesivarannon jäähtymistä ja niin ollen kaivon toiminnan lakkaamista? Ja meneekö se vesi ihan jäähän? Nyt se lienee 5 - 7 asteista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ilmasta saa ilmaa, miksi otat sitä maasta kaasuineen. Ovatko ihmiset hulluja?
Tuo on ikään kuin painovoimainen ilmanvaihto, mutta saa maan kautta siihen lämmityksen/viilennyksen, mitä ei "normi" painovoimaisessa iv:ssa saa
Voiko radon tai tyhjiö tulla? Että happi loppuukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustamiskustannukset ovat korkeat ja energia on halpaa joten ei maksa takaisin. Kannattaa mieluummin hankkia ilmalämpöpumppu. En ole laskenut tarkkaan, mutta näissä ilmanvaihto hommissa tahtoo olla niin. Joskus tosin suunnittelin tuollaista mökille.
Umpinainen putki maahan ei voi olla kovin kallista. Korvausilman saannissa miltei kaikki muut konstit on luultavasti kalliimpia. Lisäksi käytössä tuleva energiansäästö.
Korvausilman osalta tuuletusikkunat ja niihin asennetut venttiilit lienevät selvästi halvemmat. Putken ohellahan tuossa on suodatin ja sisäänottopömpeli sekä puhaltimet, jotta ilma työnnetään taloon. Mietin miten rikkoontumisherkkä tuo systeemi on, koska putken korjaaminen 4 metrin syvyydestä lienee jollei nyt mahdotonta niin vähintään hankalaa.
Saako enää tuollaisia ikkunoita missä olisi valmiina karmin yläosassa tuo korvausilmaventtiili?
Yhteen aikaanhan karmin yläosan yläpuolella vaakatasossa olevaan runkopuuhun porattiin isolla poralla reijät ja siihen "sähköputket" ja sisä ja ulkopeitelevyt. Oli kaupallinen ratkaisu. Ei taida olla tämöistäkään enää myynnissä.
Vuoreksessa kohta putkea vapautumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös porakaivot mitä porataan tyypilliseen syvyyteen lämpöpumppua varten, kylmenevät pikku hiljaa. Koska otetaan enemmän lämpöä, kuin mitä ko. alueelle siirtyy ympäristöstä.
Okei? Mulla on 148 m syvä kaivo lämpökaivona, mutta se on siis ihan pohjavedessä. Ollut nyt 15 vuotta. Milloin osaan odottaa tuon pohjavesivarannon jäähtymistä ja niin ollen kaivon toiminnan lakkaamista? Ja meneekö se vesi ihan jäähän? Nyt se lienee 5 - 7 asteista?
Mitä asiasta tiedän, niin ei mene jäähän, vaan muuten vaan lämpöasteet laskee ja tätä kautta myös lämmönsaanti heikkenee.
Kun neljään metriin vedetään talven pakkasilmaa, niin maa jäätyy siellä neljässä metrissä putken ympäriltä. Eikä jäätynyt maa sula kesällä ja näin maa jäätyy yhä enemmän ja enemmän.
Ainakin syvään vedetyt lämpöpumppujen keruuputkistot jäätyivät talvisin ja eivät sulaneet kesällä. Tämän takia niitä putkia ei laiteta enää niin syvälle.