Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa ei käytetä enempää "maatunneli"-ilmanvaihtoa?
24.03.2026 |
Vaikka esimerkiksi Kanadassa se on yleinen? Onko syynä Radonin pelko?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös porakaivot mitä porataan tyypilliseen syvyyteen lämpöpumppua varten, kylmenevät pikku hiljaa. Koska otetaan enemmän lämpöä, kuin mitä ko. alueelle siirtyy ympäristöstä.
Okei? Mulla on 148 m syvä kaivo lämpökaivona, mutta se on siis ihan pohjavedessä. Ollut nyt 15 vuotta. Milloin osaan odottaa tuon pohjavesivarannon jäähtymistä ja niin ollen kaivon toiminnan lakkaamista? Ja meneekö se vesi ihan jäähän? Nyt se lienee 5 - 7 asteista?
kylmeneekö 148 metriä syvä lämpöpumppua varten tehty keruukaivo ajan myötä
Kyllä, lämpökaivon ympärillä oleva kallioperä
jäähtyy yleensä jonkin verran ensimmäisten käyttövuosien aikana.
Tämä johtuu siitä, että lämpöpumppu ottaa kalliosta energiaa nopeammin kuin uutta lämpöä ehtii virrata tilalle maaytimestä tai auringosta. Tilanne kuitenkin yleensä vakiintuu noin 510 vuoden kuluessa tietylle tasolle, jolloin lämmön otto ja sen palautuminen saavuttavat tasapainon.
Mitoitus on tässä avainasemassa:
Jos kaivo on oikein mitoitettu suhteessa talon energiantarpeeseen, lämpötila laskee vain muutaman asteen eikä se vaikuta merkittävästi pumpun hyötysuhteeseen.
Jos kaivo on liian matala (esim. 148 metriä on melko vähän suureen tai huonosti eristettyyn taloon), kallioperä voi jäähtyä liikaa. Ääritapauksessa kaivo voi "jäätyä", jolloin pumpun teho laskee ja se joutuu käyttämään enemmän sähkövastusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole pelkkä ilmanvaihoidea vaan myös että putkessa oleva ilma lämpiää maan alla 4 metrin syvyydessä.
Huono idea, koska kun putkiveto on neljässä metrissä niin maa kylmenee ja kylmenee kunnes ei sitten sitä lämpöä olekaan enää. Esim. Maanpintaan vedettävissä lämpöpumppuputkistoissa tämä tiedetään ja sen takia putkistoa ei laiteta kovin syvälle.
Toisaalta maan lämpötila vaihtelee vähemmän kuin ilman ja tuo järjestelmä perustuu siihen, että tuossa syvyydessä yleensä on suunnilleen maan keskilämpötila koko vuotta ajatellen
Kun neljään metriin vedetään talven pakkasilmaa, niin maa jäätyy siellä neljässä metrissä putken ympäriltä. Eikä jäätynyt maa sula kesällä ja näin maa jäätyy yhä enemmän ja enemmän.
Ainakin syvään vedetyt lämpöpumppujen keruuputkistot jäätyivät talvisin ja eivät sulaneet kesällä. Tämän takia niitä putkia ei laiteta enää niin syvälle.
Maalämpö onkin hieman harhaanjohtava termi. Sehän todellisuudessa on auringonlämmitysenergia jota siinä hyödynnetään. Geoterminen lämpö olisi vasta se, jossa lämpö saataisiin maan ytimestä.
Mutta kyllähän tuo putki sulaksi saataisiin kesällä kun lämmintä ilmaa koko kesän puskettaisiin siitä läpi. Sillä ikään kuin tuo ladataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös porakaivot mitä porataan tyypilliseen syvyyteen lämpöpumppua varten, kylmenevät pikku hiljaa. Koska otetaan enemmän lämpöä, kuin mitä ko. alueelle siirtyy ympäristöstä.
Okei? Mulla on 148 m syvä kaivo lämpökaivona, mutta se on siis ihan pohjavedessä. Ollut nyt 15 vuotta. Milloin osaan odottaa tuon pohjavesivarannon jäähtymistä ja niin ollen kaivon toiminnan lakkaamista? Ja meneekö se vesi ihan jäähän? Nyt se lienee 5 - 7 asteista?
Ei se todennäköisesti miksikään mene, varsinkin jos alueella missä pohjavesi virtaa. Maalämpökaivot jäätyy yleensäin lähinnä jos on mitoitettu liian pientä käyttöä varten tai sitten esimerkiksi jos on maaperässä jotain ennalta-arvaamattomia epäjatkuvuuksia (halkeamia, eristäviä kerroksia tms) että lämpö johtuu huonommin. Pirun harvinaista jäätyminen on kuitenkin. Vähän yleisempää mutta silti harvinaista että kymmenien vuosien aikajänteellä pumpun hyötysuhde vähän laskee kun kaivo on viileämpi kuin aluksi.
Noitahan nykyään joskus myös kesäisin "ladataan" eli dumpataan vaikka aurinkopanelien ylijäämäsähkö kaivoon. Se parantaa pumpun hyötysuhdetta talvella kun maaperä on lämpöisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole pelkkä ilmanvaihoidea vaan myös että putkessa oleva ilma lämpiää maan alla 4 metrin syvyydessä.
Huono idea, koska kun putkiveto on neljässä metrissä niin maa kylmenee ja kylmenee kunnes ei sitten sitä lämpöä olekaan enää. Esim. Maanpintaan vedettävissä lämpöpumppuputkistoissa tämä tiedetään ja sen takia putkistoa ei laiteta kovin syvälle.
Toisaalta maan lämpötila vaihtelee vähemmän kuin ilman ja tuo järjestelmä perustuu siihen, että tuossa syvyydessä yleensä on suunnilleen maan keskilämpötila koko vuotta ajatellen
Kun neljään metriin vedetään talven pakkasilmaa, niin maa jäätyy siellä neljässä metrissä putken ympäriltä. Eikä jäätynyt maa sula kesällä ja näin maa jäätyy yhä enemmän ja enemmän.
Ainakin syvään vedetyt lämpöpumppujen keruuputkistot jäätyivät talvisin ja eivät sulaneet kesällä. Tämän takia niitä putkia ei laiteta enää niin syvälle.
Maalämpö onkin hieman harhaanjohtava termi. Sehän todellisuudessa on auringonlämmitysenergia jota siinä hyödynnetään. Geoterminen lämpö olisi vasta se, jossa lämpö saataisiin maan ytimestä.
Mutta kyllähän tuo putki sulaksi saataisiin kesällä kun lämmintä ilmaa koko kesän puskettaisiin siitä läpi. Sillä ikään kuin tuo ladataan.
Pitää paikkansa. Lämmintä ilmaa pitäisi puskea niin kauan että tuloilma olisi lähellä ulkoilmaa. Ilmaa pitäisi puskea "turhaan" että kerkiäisi tuo maaperä lämpiämään. Puhaltimien energiantarve on erittäin pieni verrattuna energiamääriin mitä kykenee siirtämään ilman avulla. Osan tuosta ilmasta voisi toki hyödyntää hellepäivinä talon viilennykseen.
Putki maan alla homehtuu jos sitä käytetään viilennykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalämpöpumppu toimii kiertävän nesteen ja lämmönvaihtimen avulla eli kaivoa jäähdytetään noin 9 kk/vuosi liki tai alle nolla asteisella nesteellä. Lisäksi neste vaikuttaa eri tavalla lämmön johtumiseen, kuin ilma. Ulkoilman keskilämpötila ei ole missään päin Suomessa alle nollan tai edes lähellä sitä. Sen sijaan maalämpökaivossa kiertävän nesteen lämpötila helposti jää nollan tuntumaan tai jopa alle/vuosi.
Ei näitä voi suoraan verrata toisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen näin että voisi käyttää raitisilman tulona. Paitsi että tulisi kalliiksi jakaa tuo ilma eri huoneisiin + sitten se että koska kuitenkin kylmää ilmaa talvisin niin pitäisi jotenkin esilämmittää patteritaloissa ikkunan päällä.
Taitaa sittenkin tulla liian kalliiksi.
Ei tuo taida toimia myöskään lämmityksenä koska liian vähän energiaa saatavilla. Jos Kuutio maata on tietyn asteista, korkeintaan 15 astetta niin paljonko siinä on energiaa? Ei juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Maalämpöpumppu toimii kiertävän nesteen ja lämmönvaihtimen avulla eli kaivoa jäähdytetään noin 9 kk/vuosi liki tai alle nolla asteisella nesteellä. Lisäksi neste vaikuttaa eri tavalla lämmön johtumiseen, kuin ilma. Ulkoilman keskilämpötila ei ole missään päin Suomessa alle nollan tai edes lähellä sitä. Sen sijaan maalämpökaivossa kiertävän nesteen lämpötila helposti jää nollan tuntumaan tai jopa alle/vuosi.
Ei näitä voi suoraan verrata toisiinsa.
Maalämpökaivoa käsitykseni mukaan jäähdytetään 24/7/365. Eli koko ajan. Auringon ja ilman lämpötila ei 100 metriin yllä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka syvälle aurinko ja ilma lämmittää maaperää
Auringon säteily ja ilman lämpötila vaikuttavat maaperän lämpötilaan eri tavoin riippuen aikajänteestä. Lämmön siirtyminen syvemmälle on hidasta, ja maaperä toimiikin tehokkaana eristeenä ja lämpövarastona.
Maaperän lämpeneminen voidaan jakaa kolmeen tasoon:
Päivittäinen vaihtelu: Auringonpaiste ja ilman lämpötilan muutokset vaikuttavat tyypillisesti vain 2050 senttimetrin syvyyteen saakka. Pintakerros lämpenee päivällä ja jäähtyy yöllä, mutta syvemmällä lämpötila pysyy tasaisempana.
Vuodenaikaisvaihtelu: Kesän lämpö ja talven kylmyys ulottuvat huomattavasti syvemmälle, yleensä noin 1015 metrin syvyyteen. Tässä syvyydessä maaperän lämpötila vastaa suunnilleen vuoden keskilämpötilaa, ja vuodenaikojen vaikutus on enää vähäistä.
Maalämmön hyödyntäminen: Noin 1520 metrin alapuolella auringon ja ilman vaikutus lakkaa kokonaan. Tästä syvemmälle mentäessä lämpötila alkaa nousta maapallon sisäisen lämmön (geoterminen energia) ansiosta, tyypillisesti noin 23 astetta jokaista sataa metriä kohden.
Vierailija kirjoitti:
Perustamiskustannukset ovat korkeat ja energia on halpaa joten ei maksa takaisin. Kannattaa mieluummin hankkia ilmalämpöpumppu. En ole laskenut tarkkaan, mutta näissä ilmanvaihto hommissa tahtoo olla niin. Joskus tosin suunnittelin tuollaista mökille.
No siis ilppihän ei liity ilmanVAIHTOON millään tavalla, sillä ilp kierrättää huoneessa jo olemassa olevaa ilmaa. Ei se ota mitään raitisilmaa ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ulkosaunassa käytännössä tuollainen.
Kiinnostaisi kuulla, millainen kokemus sinulla on sen toiminnasta ulkosaunan perusteella
Tosi hyvä. Putki on lähellä laavakerroksia, joten kiuasta ei tarvitse erikseen lämmittää.
Vierailija kirjoitti:
kuinka syvälle aurinko ja ilma lämmittää maaperää
Auringon säteily ja ilman lämpötila vaikuttavat maaperän lämpötilaan eri tavoin riippuen aikajänteestä. Lämmön siirtyminen syvemmälle on hidasta, ja maaperä toimiikin tehokkaana eristeenä ja lämpövarastona.
Maaperän lämpeneminen voidaan jakaa kolmeen tasoon:
Päivittäinen vaihtelu: Auringonpaiste ja ilman lämpötilan muutokset vaikuttavat tyypillisesti vain 2050 senttimetrin syvyyteen saakka. Pintakerros lämpenee päivällä ja jäähtyy yöllä, mutta syvemmällä lämpötila pysyy tasaisempana.
Vuodenaikaisvaihtelu: Kesän lämpö ja talven kylmyys ulottuvat huomattavasti syvemmälle, yleensä noin 1015 metrin syvyyteen. Tässä syvyydessä maaperän lämpötila vastaa suunnilleen vuoden keskilämpötilaa, ja vuodenaikojen vaikutus on enää vähäistä.
Maalämmön hyödyntäminen: Noin 1520 metrin alapuolella auringon ja ilman vaikutus lakkaa kokonaan. Tästä syvemmälle mentäessä lämpötila alkaa nousta maapallon sisäisen lämmön (geoterminen energia) ansiosta, tyypillisesti noin 23 astetta jokaista sataa metriä kohden.
Siis 20-50 senttimetrin
10-15 metrin
15-20 metrin
(sama)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ulkosaunassa käytännössä tuollainen.
Kiinnostaisi kuulla, millainen kokemus sinulla on sen toiminnasta ulkosaunan perusteella
Tosi hyvä. Putki on lähellä laavakerroksia, joten kiuasta ei tarvitse erikseen lämmittää.
Tämä!
Sen minä vielä sanon tähän että, vaikka kuinka on Pelle Peloton ja uskoo keksineensä jotain mikä ratkaisee lämmityspulmat niin kannattaa matematiikalla ratkaista asia, ennen käytännön toteutusta.
Eräskin keräsi perustusten alle kiviröykkiöita ja niitä sitten auringonlämmöllä lämmitteli ja plus miinus nolla oli homma.
MIkähän tuossa systeemissä on etuna, että sitä joissakin paikoissa käytetään?
Miksi tulisi tyhjiö? Tuo systeemihän työntää korvausilmaa asuntoon. Ulkoilman loppuessa olisi tukku mutiakin ongelmia.