Muita, jotka eivät kaipaa puolisoa elämäänsä?
En voi kuvitella itseäni parisuhteeseen. Ahdistun ajatuksestakin. Haluan olla illat itsekseni (kissan kanssa). Ystäviä on ja aikuiset lapset. Heille jaan aikaani, mutta että ottaisin miehen elämääni?! Ei tule kauppoja.
Kommentit (82)
Lapsia/ lapsenlapsia... silti
eronneiden hehkutusta???!!!
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt, oonko mä samanlainen. Oon 30v., ja kaksi kouluikäistä lasta jo. Taas olen ajatunut parisuhteeseen ja miehen painostuksesta asutaan yhdessä. Jos ehdotan, että kokeiltais erilleen muuttoa, mies suuttuu, alkaa huutaa ja lopulta mököttää. Rakastan toisaalta miestä ja haluan pitää hänet meidän elämässä, mutta ero on käynyt viime aikoina mielessä. En kestä asua kenenkään miehen kanssa yhdessä. Viihdyn yksikseni ja mulla on paljon kavereita ja harrastuksia :) tykkään touhuta omien projektien parissa ja leffatkin katson mieluiten yksikseni. Tykkään kyl tosi paljon seksistä ja se on kivempaa toisen kaa kun soolona, ja mitkään fb, fwb tms. ei oo mun juttu. Kinkkinen tilanne.
Säälin lapsiasi suuresti! Etkö ole koskaan ajatellut heitä kun olet kulkenut suhteesta toiseen ja tuonut ukkoja heidän kotiinsa 😭. Tuokin möykkäävä ukko!
Vierailija kirjoitti:
Minä. Ajatuskin on hyvin ahdistava ja on ihan älytöntä, miten vahvasti sitä "kuuluu" haluta. Minulla on paljon läheisiä ystäviä, isot lapset, vapaus ja tarpeeksi omaa aikaa. Tämä on ihan täydellistä näin.
Hienoa kun on tyytyväinen mutta monet valittavat yksinäisyyttä kun ei enää iäkkäänä löydy tai saa ketään kumppania. Aikuisilla lapsilla on omat perheet ja menonsa eikä ne kuitenkaan korvaa elämänkumppania vaikka yhteyksiä pidetäänkin. Ei ole ketään ketä odottaa kotiin ja tympeää tehdä ruokaa vain itselle.
Jotkut ovat vain sellaisia etteivät tule samassa huushollissa toimeen kenenkään kanssa ja viihtyvät paremmin yksikseen.
Vierailija kirjoitti:
Miten te yksin asuvat hoidatte seksuaalisuuteen liittyvät asiat? Ettekö kaipaa seksiä ollenkaan? Vai käsi käy tiheään? Vaihdevuodet vei kaikki halut? FWB? Yhden illan juttuja?
Näistä ei juuri kukaan puhu, hehkutetaan vaan miten on ihanaa olla itsenäinen ja asua yksin.
Kaikki eivät määrittele elämänsä laatua seksin ja parisuhteiden määrällä. Itselle mielihyvää tuo luonto, taide, historia ja moni erilainen harrastus. PS ostin tälle kesälle laadukkaan järjestelmäkameran ja aloittelijan kiipeylyvälineet, tulee hauska kesä ihan yksikseen. M33
Vierailija kirjoitti:
En ole kaivannut koskaan ja olen hyvinkin sinnikkäästi torjunut kumppaniksi pyrkiviä. Sitten se oikea vaan löytyi ja yhdessä asutaan. Jos ei olisi löytynyt niin olisi sekin elämä ollut hyvää, ehdottomasti parempaa kuin olla huonossa suhteessa, saatika väkivaltaisessa. Koska suhdehan voi olla ihan kamala ilman että toinen on huono ihminen. On vain liian eri toiveet, ei ymmärrystä, ei todellista hyväksyntää niin mikään ei toimi.
Me asumme yhdessä hyvin askeettisissa oloissa, mutta meillä on omat makuuhuoneet eri päissä taloa eikä kumpikaan yritä rajoittaa toisen harrastuksia tai tyyliä tai mitä näitä nyt on. Toista ei pakoteta tiettyyn rooliin tai tiettyihin aktiviteetteihin, molemmilla oli aiemmin tästä kokemusta että oli pakko sukuloida tai kumppani vaikka kritisoi ulkonäköä tai koko ajan piti kyhnätä sohvalla ja sitten samaan aikaan samaan sänkyyn nukkumaan joka ilta vaikka unenlaatu kärsisi. Joillekin sopii, minulle ei.
Erittäin hyvä ~
ellei täydellinen.
You read my mind,
Anonymous x.
🌿🎶🎵x
Vierailija kirjoitti:
Nainen saa aina seksiä ja parisuhteen. Epäreilua
Usein siinä naisen parisuhteessa osapuolena on mies, vai kuinka?
Vain nainen voi valita, mies joutuu tyytymään kohtaloonsa. Näin se vaan on.
Paitsi että mielelläni
köllötän mieheni kainalossa
illasta seuraavaan aamuun. ~x~
Joku 60+ ikäinen katkero joka on jo lapset tehnyt....
Miksi porsit aikoinaan, kun et kerran miestä kaipaa
Minä - toisin kuin aloittaja, minulla ei ole lapsia. Eikä ole ikinä ollut mitään parisuhdetta. Kumpaakaan en ole elämääni kaivannut koskaan, ja olen nyt jo 49-vuotias. En ole halunnut edes lemmikkejä, tai viherkasveja. En vain ole mikään hoivaava luonne. Elän tyytyväisenä yksin. Kavereita minulla on paljon, ja parikymmentä vuotta sitten olin koko ajan menossa, mutta huomaan muuttuvani aina vain introvertimmaksi kun ikää tulee.
Minulla ei ikinä ole ollut ihastuksiakaan. Yläasteella, kun luokan muut tytöt puhuivat ihastuksistaan, jouduin valehtelemaan (valitsin "kohteeksi" sen pojan, johon suurin osa muista oli ihastunut) jotta sovin porukkaan. Vanhemmat ja muu ympäristö varmaan kuvitteli vuosien ajan, että tykkään tytöistä, mutta eivät naisetkaan kiinnosta. Viisi vuotta sitten törmäsin termiin "aromanttinen" tai "aromantikko", ja tajusin, että olen aivan normaali. Onneksi en ole koskaan pakottanut itseäni treffeille tai seurustelemaan. Aikoinaan kokeilin seksiä eri miesten kanssa yhdenyönsuhteiden merkeissä. Muutama oli ihan kiva kokemus, loput meh (onneksi kaikki valitsemani kumppanit olivat mukavia eivätkä painostaneet mihinkään). Totesin 30 vuotta täytettyäni, että vibraattori riittää täyttämään nuo tarpeet, ja on riittänyt silloin harvoin, kun on ruvennut haluttamaan.
Mitäpä tässä, elän hyvää ja itselleni merkityksellistä, mukavaa elämää. En edelleenkään tajua, miksi niin moni hinkuaa parisuhdetta, mutta oletan, että enemmistö edelleenkin on valmis luopumaan omasta rauhastaan jotta saisi kumppanin.
N49
Vierailija kirjoitti:
Vain nainen voi valita, mies joutuu tyytymään kohtaloonsa. Näin se vaan on.
Eli kun mies haluaa olla yksin, mutta joku nainen haluaa hänet, mies on pakotettu ottamaan nainen?
Melkoista...
Minusta on hienoa että parisuhdekelvottomat naiset eivät lähde tuonne sekoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Elätti elää vain torakoiden kanssa, siinä on parisuhdetta kerrakseen.
Onko fetissisi torakat vai miksi halusit nimenomaan ne suhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olisin halunnut parisuhteen, tarjolla oli vain sellaisia miehiä jotka olisivat olleet taakka ja rasite. Yksin olen ja vanhenen.
Pelkäänpä pahoin että tämä on myös minun tulevaisuus. En halua miestä joka vaan kuppaa mut kuiviin, olisin halunnut parisuhteen
Oliko tämä ketju niille, jotka eivät halua, vai niille jotka pelkäävät jäävänsä ilman?
🥶Ehkäpä voi kummatkin vastailla. Vähän niinku, ett miltä tuntuu.
Otsikko on, että onko muita jotka EIVÄT KAIPAA. Miksi näihin ketjuihin tulee aina jotain pariutujaihmisiä valittamaan siitä, miten kaipaavat, mutta miehet/naiset ovat perseestä? Ettekö ymmärrä, että tässä puhutaan ihan eri asioista ja erilaisista ihmisistä?
No siis, aloittajakin on pariutujaihminen, jolla lisäksi on lapset aiemmasta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elätti elää vain torakoiden kanssa, siinä on parisuhdetta kerrakseen.
Onko fetissisi torakat vai miksi halusit nimenomaan ne suhteeseen?
Varmaan fetissi, koska Suomessa torakat ovat todella harvinaisia. Ehkä hän voisi ostaa sellaisen madagaskarin sihisevätorakan lemmikiksi, eläinkaupoista saa? On kuulemma helppo lemmikki, ei pure eikä pistä, eikä osaa lentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olisin halunnut parisuhteen, tarjolla oli vain sellaisia miehiä jotka olisivat olleet taakka ja rasite. Yksin olen ja vanhenen.
Pelkäänpä pahoin että tämä on myös minun tulevaisuus. En halua miestä joka vaan kuppaa mut kuiviin, olisin halunnut parisuhteen
Oliko tämä ketju niille, jotka eivät halua, vai niille jotka pelkäävät jäävänsä ilman?
🥶Ehkäpä voi kummatkin vastailla. Vähän niinku, ett miltä tuntuu.
Otsikko on, että onko muita jotka EIVÄT KAIPAA. Miksi näihin ketjuihin tulee aina jotain pariutujaihmisiä valittamaan siitä, miten kaipaavat, mutta miehet/naiset ovat perseestä? Ettekö ymmärrä, että tässä puhutaan ihan eri asioista ja erilaisista ihmisistä?
No siis, aloittajakin on pariutujaihminen, jolla lisäksi on lapset aiemmasta suhteesta.
Tämä. Se on jo saanut miehen rahat ja talon erossa, lapset on tehty. Mies on täyttänyt hänen tarpeensa ja nyt ap julistaa kuinka hän on voimakas ja itsenäinen.
Kaipaan seuraa viikonlopuiksi ja varsinkin lomille.
Mutta ei kukaan halua sellaista liittoa, missä ei eletä symbioosissa.
Vierailija kirjoitti:
Arabimies rakastajana riittää. Vakituista suhdetta en enää kaipaa.
Osaa näköjään vuohikin kirjottaa. 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olisin halunnut parisuhteen, tarjolla oli vain sellaisia miehiä jotka olisivat olleet taakka ja rasite. Yksin olen ja vanhenen.
Pelkäänpä pahoin että tämä on myös minun tulevaisuus. En halua miestä joka vaan kuppaa mut kuiviin, olisin halunnut parisuhteen
Oliko tämä ketju niille, jotka eivät halua, vai niille jotka pelkäävät jäävänsä ilman?
🥶Ehkäpä voi kummatkin vastailla. Vähän niinku, ett miltä tuntuu.
Otsikko on, että onko muita jotka EIVÄT KAIPAA. Miksi näihin ketjuihin tulee aina jotain pariutujaihmisiä valittamaan siitä, miten kaipaavat, mutta miehet/naiset ovat perseestä? Ettekö ymmärrä, että tässä puhutaan ihan eri asioista ja erilaisista ihmisistä?
No siis, aloittajakin on pariutujaihminen, jolla lisäksi on lapset aiemmasta suhteesta.
Tämä. Se on jo saanut miehen rahat ja talon erossa, lapset on tehty. Mies on täyttänyt hänen tarpeensa ja nyt ap julistaa kuinka hän on voimakas ja itsenäinen.
Melkoisia kuvitelmia sinulla. Taidat olla niitä, jotka eivät ole vapaaehtoisesti ilman parisuhdetta, kun kuulostat hieman katkeralta?
En kaipaa seksiä ollenkaan. Täysin yliarvostettua, sotkuista ja vaivalloista.