Yle: Kolme lääkäriä totesi itsetuhoisen Leenan työkyvyttömäksi Kelan mielestä soveltuva rekkakuskin työhön
Tässä jutussa kerrotaan rekkakuskina työskennelleestä Leenasta, jonka kolme eri lääkäriä arvioi työkyvyttömäksi vakavien psyykkisten oireiden vuoksi. Hän kärsi uupumuksesta, unettomuudesta, masennuksesta, muistihäiriöistä ja itsetuhoisista ajatuksista. Lääkärien mukaan hän ei ollut siinä kunnossa, että voisi turvallisesti ajaa raskasta yhdistelmäajoneuvoa. Silti Kela hylkäsi hänen sairauspäivärahahakemuksensa useaan kertaan ja katsoi hänet työkykyiseksi. Jutun keskeinen ristiriita on siinä, että lääketieteellinen arvio ja Kelan juridinen arvio menivät pahasti eri suuntiin.
Juttu nostaa esiin myös laajemman ongelman: vaikka itsetuhoisuus on vakava asia, sitä ei Leenan mukaan käytännössä huomioitu Kelan päätöksissä samalla painolla kuin olisi voinut odottaa. Kelan mukaan työkyvyttömyys on sairauspäivärahan kannalta juridinen käsite, eikä pelkkä lääkärin arvio vielä ratkaise asiaa. Lopulta jutusta jää kuva järjestelmästä, jossa ihminen voi olla lääkärien mielestä liian sairas vaaralliseen työhön, mutta silti liian terve saadakseen tukea.
Tämä on juuri sellaista byrokratiaa, joka saa tavallisen ihmisen uskon koko järjestelmään murenemaan. Kolme lääkäriä sanoo, että ihminen ei ole työkunnossa, mutta paperikone sanoo toista. Ja vielä puhutaan rekkakuskista, joka ajaa kymmeniä tonneja painavaa yhdistelmää muiden seassa. Jos ihminen on itsetuhoinen, uneton ja muisti pätkii, niin miten ihmeessä joku voi katsoa sen olevan riittävän hyvässä kunnossa ratin taakse? Tässä kohtaa ei enää puhuta pelkästä etuudesta vaan ihan siitä, onko koko systeemi kadottanut järjen.
Pahinta on se, että tällaisissa tapauksissa vastuu tuntuu haihtuvan ilmaan. Lääkärit varoittavat, ihminen itse kertoo olevansa rikki, mutta lopputulos on silti se, että apua ei heru kunnolla, koska jossain raksitaan väärä ruutu oikeasta lomakkeesta. Sitten ihmetellään, miksi ihmiset kokevat olevansa yksin ja miksi viranomaisiin ei enää luoteta. Kuinka monta vastaavaa tapausta pitää tulla vastaan ennen kuin myönnetään, että järjestelmä kohtelee osaa ihmisistä kuin riskiä paperilla eikä ihmistä oikeassa elämässä?
Kommentit (85)
Mikä toi "mammojen juorukerho" on?
Vierailija kirjoitti:
Kelan sairauspäivärahahakemuksissa tärkein kohta on se, missä selitetään, millä tavalla heikentynyt terveydentila haittaa työn tekoa tai työssäkäyntiä. Mitä konkreettisempia esimerkkejä sinne saa kirjoitettua, sen parempi.
Tällä hetkellä Kela hylkää kaikki muut sairaspäivärahahakemukset, paitsi jos hakija on tyyliin jo saattohoidossa.
Omalla kohdalla liikuntakyky on rajoittunut lähes vain kotona olemiseen. Juuri ja juuri pystyn tekemään pakolliset kotihommat. Puhuakaan en pysty pitkään, johtuen lihasväsyvyydestä, joka vaikuttaa myös kasvo/ puhetta sääteleviin lihaksiin. Myös astma vaikeuttaa puhumista. Lisäksi moninaisia kipuja rangassa, ylhäältä alas asti. Pitkään istuminen on vaikeaa.
Sairaspäiväraha hylättiin. TE-virkailija kertoi, että vastaavia hylkyjä tulee nykyisin liukuhihnalta, ihan fyysisten sairauksien kohdalla.
Itse haen siivoojaksi. Nukun vessassa 2 h per työvuoro. Siivoan mitä ehdin.
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi tehdä jotain muuta työtä jos rekan ajo on liian vaikeaa? Kaupan kassalle tai hesaria jakamaan. On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin heittäytyä täyspäiväiseksi elätiksi
Kaupan osa-aikatyöhön haki 200.
Ei nää "itsetuhoiset" koskaan itselleen mitään tee. Kunhan haluavat elää muiden rahoilla ja maata sohvalla. Tulispa eutanasia Suomeen, niin nähtäisiin mihin näistä on. Alkaisi työt maistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan sairauspäivärahahakemuksissa tärkein kohta on se, missä selitetään, millä tavalla heikentynyt terveydentila haittaa työn tekoa tai työssäkäyntiä. Mitä konkreettisempia esimerkkejä sinne saa kirjoitettua, sen parempi.
Tällä hetkellä Kela hylkää kaikki muut sairaspäivärahahakemukset, paitsi jos hakija on tyyliin jo saattohoidossa.
Omalla kohdalla liikuntakyky on rajoittunut lähes vain kotona olemiseen. Juuri ja juuri pystyn tekemään pakolliset kotihommat. Puhuakaan en pysty pitkään, johtuen lihasväsyvyydestä, joka vaikuttaa myös kasvo/ puhetta sääteleviin lihaksiin. Myös astma vaikeuttaa puhumista. Lisäksi moninaisia kipuja rangassa, ylhäältä alas asti. Pitkään istuminen on vaikeaa.
Sairaspäiväraha hylättiin. TE-virkailija kertoi, että vastaavia hylkyjä tulee nykyisin liukuhihnalta, ihan fyysisten sairauksien kohdalla.
Miksi olet elossa?
Vierailija kirjoitti:
Itsetuhoinen ihminen kelpaisi ajamaan rekkaa liikenteen sekaan? Kiitos persut. Suomi on tuhottu.
Jaa että persujen vika tämäkin. :D
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi tehdä jotain muuta työtä jos rekan ajo on liian vaikeaa? Kaupan kassalle tai hesaria jakamaan. On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin heittäytyä täyspäiväiseksi elätiksi
No tämä just. Siihen tuo Kelan arvio myös perustuu. Ihminen voi myös kouluttautua kevyempään ammattiin, jos nykyinen ala ei sovellu. Kuntoutustuella saa opiskella.
Mutta tuo henkilö ei pääse kuntotustuelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi tehdä jotain muuta työtä jos rekan ajo on liian vaikeaa? Kaupan kassalle tai hesaria jakamaan. On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin heittäytyä täyspäiväiseksi elätiksi
Kaupan osa-aikatyöhön haki 200.
Ja kuka oikeasti palkkaisi ap:n kuvaileman henkilön töihin, kun on terveitä ja innokkaita hakijoitakin?
Varmaan on todettu, että voi tehdä muuta työtä, jos ei ole täysin työkyvytön. Sitähän voidaan todeta olemaan työkyvytön tekemään omaa työtään, mutta pahimpien oireiden helpottaessa tai väistyttyä varmasti voi olla kykenevä tekemään muuta työtä.
Esimerkiksi, jos ihminellä on joku fyysinen vamma tai sairaus ei tarkoita, ettei mitään työtä voisi koskaan tehdä tai, että se vamma tai sairaus olisi aina joku loppuelämän haaste. Paljon on myös itsestä kiinni.
Minä olen elävä esimerkki entisestä itsetuhoisesta ihmisestä, joka olen kyllä pystynyt lyhyehköjä työkyvyttömyysjaksoja lukuunottamatta tekemään töitä.
Pahin varmaan olisi ollut jäädä vellomaan sinne ahdistukseen ja vaikeaan masennukseen loppuiäksi nuorena aikuisena ja syrjäytyä yhteiskunnasta.
Mielestäni se on jopa karhunpalvelus, jos hanskat voi heittää tiskiin heti, kun sairastuu tai on vaikeaa.
Täytyy sanoa näin itse aiemmin vaikeaa masennusta, voimakasta ahdistusta, paniikkihäiriötä, ajoittaista sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja dissosiaatihäiriötä kärsineenä sanoa, että ne yksinkertaiset arjen asiat, kuten mene ulos kävelylle, siivoa vähän tai vie edes roskat, käy suihkussa ja kaupassa, ala harrastaa jotakin, ovat ihan oikeasti niitä keinoja, millä sieltä omasta synkkyyskuplasta voi päästä eroon ja lähteä toipumisen tielle.
Ensimmäiset kerrat ovat vaikeita, joskus jopa mahdottoman tuntuisia, seuraava kerta ehkä vähän helpompi, joskus tulee takapakkia, mutta jatkaa vaan ja vuosiahan se voi viedä, en sitä sano.
Kukaan ei ketään sieltä kotoa tule pelastamaan, jos ei itse niksahda siellä pääkopassa se asia, että ne avaimet siihen tervehtymiseen on kuitenkin loppuviimeksi omissa käsissä. Lääkkeet auttaa jonkin verran, keskusteluapu myös. Psykoterapia ehkä siinä vaiheessa, kun ei ole mikään akuutti tilanne päällä.
Mutta toki jokainen valitsee sitten itse sen, mitä tekee tai jättää tekemättä lopulta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa näin itse aiemmin vaikeaa masennusta, voimakasta ahdistusta, paniikkihäiriötä, ajoittaista sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja dissosiaatihäiriötä kärsineenä sanoa, että ne yksinkertaiset arjen asiat, kuten mene ulos kävelylle, siivoa vähän tai vie edes roskat, käy suihkussa ja kaupassa, ala harrastaa jotakin, ovat ihan oikeasti niitä keinoja, millä sieltä omasta synkkyyskuplasta voi päästä eroon ja lähteä toipumisen tielle.
Ensimmäiset kerrat ovat vaikeita, joskus jopa mahdottoman tuntuisia, seuraava kerta ehkä vähän helpompi, joskus tulee takapakkia, mutta jatkaa vaan ja vuosiahan se voi viedä, en sitä sano.
Kukaan ei ketään sieltä kotoa tule pelastamaan, jos ei itse niksahda siellä pääkopassa se asia, että ne avaimet siihen tervehtymiseen on kuitenkin loppuviimeksi omissa käsissä. Lääkkeet auttaa jonkin verran, keskusteluapu myös. Psykoterapia ehkä siinä vaiheessa, kun ei ole mikään akuutti tilanne päällä.
Mutta toki jokainen valitsee sitten itse sen, mitä tekee tai jättää tekemättä lopulta kuitenkin.
Kyseinen henkilö kärsii uupumuksesta, unettomuudesta, masennuksesta, muistihäiriöistä ja itsetuhoisista ajatuksista.
Minkä homman sä hänelle keksisit ja miten saisit jonkun vieläpä palkkaamaan noin sairaan henkilön ja maksamaan palkkaa?
Oikeasti noin sairas ihminen kuuluu sairaslomalle, jotta voi tervehtyä ja palata sitten työelämään.
"Varmaan on todettu, että voi tehdä muuta työtä, jos ei ole täysin työkyvytön. Sitähän voidaan todeta olemaan työkyvytön tekemään omaa työtään, mutta pahimpien oireiden helpottaessa tai väistyttyä varmasti voi olla kykenevä tekemään muuta työtä.
Esimerkiksi, jos ihminellä on joku fyysinen vamma tai sairaus ei tarkoita, ettei mitään työtä voisi koskaan tehdä tai, että se vamma tai sairaus olisi aina joku loppuelämän haaste. Paljon on myös itsestä kiinni.
Minä olen elävä esimerkki entisestä itsetuhoisesta ihmisestä, joka olen kyllä pystynyt lyhyehköjä työkyvyttömyysjaksoja lukuunottamatta tekemään töitä.
Pahin varmaan olisi ollut jäädä vellomaan sinne ahdistukseen ja vaikeaan masennukseen loppuiäksi nuorena aikuisena ja syrjäytyä yhteiskunnasta.
Mielestäni se on jopa karhunpalvelus, jos hanskat voi heittää tiskiin heti, kun sairastuu tai on vaikeaa. "
Kyseinen henkilö kärsii uupumuksesta, unettomuudesta, masennuksesta, muistihäiriöistä ja itsetuhoisista ajatuksista.
Minkä homman sä hänelle keksisit ja miten saisit jonkun vieläpä palkkaamaan noin sairaan henkilön ja maksamaan palkkaa?
Oikeasti noin sairas ihminen kuuluu sairaslomalle, jotta voi tervehtyä ja palata sitten työelämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi tehdä jotain muuta työtä jos rekan ajo on liian vaikeaa? Kaupan kassalle tai hesaria jakamaan. On paljon muitakin vaihtoehtoja kuin heittäytyä täyspäiväiseksi elätiksi
Uutta koulutustahan ja ammttia tämä henkilö itse tulevisuudelta toivookin...
Mutta mahtaakohan päästä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen, kun kerran mitään vikaa ei alunperinkään heidän mielestään ole..?
Sairauspäivärahan ja ammatilllisen kuntoutuksen hakemukset käsitellään täysin eri lakien perusteella
No oisko tossa se ajatus taustalla, että kyseinen rekkakuski voi tehdä jotain muuta työtä kuitenkin.
Esim. keräilytyö varastolla, jonkun päältä ajettavan pikkukärryn kanssa tai jopa jalan. Logistiikka-alaa sekin.
Tajuan kelan ja vakuutuslääkärien kritisoinnin, mutta voisiko siiinäkin käyttää päätään eikä vain huutaa, että KELA HALUAA UNIVAJEISIA REKKAKUSKEJA MAHDOLLISIMMAN ISOJEN AJONEUVOYHDISTELMIEN RATTIIN ÄÄÄÄÄÄ, kun sellaisesta ei todennäköisesti ollenkaan ole kyse.
Kun niitä töitä on maailmassa muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan on todettu, että voi tehdä muuta työtä, jos ei ole täysin työkyvytön. Sitähän voidaan todeta olemaan työkyvytön tekemään omaa työtään, mutta pahimpien oireiden helpottaessa tai väistyttyä varmasti voi olla kykenevä tekemään muuta työtä.
Esimerkiksi, jos ihminellä on joku fyysinen vamma tai sairaus ei tarkoita, ettei mitään työtä voisi koskaan tehdä tai, että se vamma tai sairaus olisi aina joku loppuelämän haaste. Paljon on myös itsestä kiinni.
Minä olen elävä esimerkki entisestä itsetuhoisesta ihmisestä, joka olen kyllä pystynyt lyhyehköjä työkyvyttömyysjaksoja lukuunottamatta tekemään töitä.
Pahin varmaan olisi ollut jäädä vellomaan sinne ahdistukseen ja vaikeaan masennukseen loppuiäksi nuorena aikuisena ja syrjäytyä yhteiskunnasta.
Mielestäni se on jopa karhunpalvelus, jos hanskat voi heittää tiskiin heti, kun sairastuu tai on vaikeaa.
Tässä puhuttiin sairauspäivärahahakemuksen hylkäämisestä, koska on tällä hetkellä työkyvytön. Ei eläkkeestä.
Tätä tapausta on hyvin vaikeaa kommentoida. Sairauspäivärahakemustahan harvoin hylätään, vaikka sitä usein joutuukin hakemaan useassa jaksossa. En tiedä, onko kerrottu, minkä alan lääkäreitä lausunnon laatijat ovat.
Jos elämä on noin lohdutonta ja arvotonta, niin ihmettelen että miksi hän vieläkin pitää itsensä hengissä... ei kannata väkisin elellä surkeaa elämäänsä kun ei ole aikomustakaan olla normaali ihminen.
katsokaa tubesta äärirajoilla ohjelma. 2 kertaa auto onnettomuuten joutunut,ei oma syy ,on riidassa vakuutusyhtiön kanssa ei pääse eläkkeelle ,vaikka vakava aivovamma. ohjelmassa myös
jonkun professori honkasen facebook kirjoituksia ,jossa tämä vakuutus yhtiön edustaja haukkuu auto onnettomuuden uhreja ja esim.kaulatukea käyttäviä sairaita. tämä on aivan sairas valtio.
tänne voidaan ottaa temu vakuutus ja temu kela. rahaa säästyy,voi olla parempi kuin suomalainen kela.