Kaipaako kukaan exää?
Kommentit (57)
En kaipaa. Joskus eron alkuaikoina kaipasin, että minulla olisi se lasten toinen vanhempi, jonka kanssa puhua lapsista ja saada vertaistukea, mutta ei hänestä ollut siihen oikein edes avioliiton aikana. Nyt olen vähän kuullut, että on kyllä keskustellut lasten kanssa tavastani olla vanhempi. Mikä sinänsä on naurettavaa, koska meistä minä olen se, joka edelleen hoidan ja neuvon jo nuoria aikuisia. Rakastettuna en ole häntä kaivannut lainkaan. Petti ja kohteli huonosti, joten ei kiinnosta. Ystävänäkään en ole kaivannut kaiken sen jälkeen miten hän eron hoiti osaltaan.
Voisiko joku valaista miksi monet puhuvat tapailumiehistä eksinä?
Vierailija kirjoitti:
En voi, koska kuollut. Joi itsensä hengiltä,,kun jätin sen.
Kivat sulle, oot vastuussa jänen kuolemasta??
Kaipaan joskus ohikiitävästi lähinnä sitä, mitä olisi voinut olla. En sitä, mitä oli. Miehen rikkinäinen lapsuus aiheutti/aiheuttaa ongelmia loppuun asti. Jätti vuosikymmenien jälkeen itse tavalla, josta ei voi kunniamainintaa saada. Ero oli kamala, mutta olen nyt kiitollinen, että lähti. Näen hänet ennen kaikkea heikkona, en pahana, vaikka jotkut teot olivat pahoja. Eron jälkeen hänellä alkoi jyrkkä alamäki. Alkoholi lääkkeenä oli syy ja seuraus. Hän on nyt sen vuoksi kuolemansairas. Väleissä ollaan oltu koko ajan. Se on ollut itselleni tärkeää, meillä on kuitenkin yhteiset jo aikuiset lapset, jotka ovat parasta, mitä siitä liitosta seurasi. Itselläni on nyt hyvä miesystävä, jonka kanssa on rakastettu ja turvallinen olo.
Tämähän on paha kysymys. Kaipaan sitä ihmistä, joka hän olisi voinut olla, jos hän ei olisi ex. Toisaalta taas en yhtään kaipaa sitä ihmistä, minkä takia hän on ex. Tämä on tietenkin ristiriitaista, mutta myös erittäin selvää, koska jokaisessa ihmisessä on paljon eri puolia.
Kaikkineen olen nyt onnellinen yksin.
En todellakaan, mutta näen hänestä painajaisia vielä 15 vuoden jälkeen.
Mun exä kaipaa mua kuuden vuoden jälkeen vaikka on jo kihloissa toisaalla. Hän petti ja jätti, nyt on somen perusteella uudessa onnellisessa suhteessa, mutta pitää yhteyttä minuun tavalla tai toisella oikeastaan viikottain.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Vierailija kirjoitti:
4v virallisesta erosta. Olen lakannut kaipaamasta.
Viime syksynä olin ensi kertaa kunnolla vihainen eron syistä. Sen jälkeen oli viimeinen liennytyskausi, mutta nyt käsitän ja hyväksyn syyt lopullisesti.
Olen helpottunut.
4 eroa, hui saata..a. mikä sussa on vikana?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku valaista miksi monet puhuvat tapailumiehistä eksinä?
Koska ei olla enää yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Mun exä kaipaa mua kuuden vuoden jälkeen vaikka on jo kihloissa toisaalla. Hän petti ja jätti, nyt on somen perusteella uudessa onnellisessa suhteessa, mutta pitää yhteyttä minuun tavalla tai toisella oikeastaan viikottain.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Miksi sun pitäisi ajatella siitä yhtään mitään?
Anna olla vaan.
Hei. Ei minulla hänen kanssaan hauskaa ole. Lakkaa vaan uneksimasta ja nauti niistä lapsista.
Sinulle kävi hyvin, mutta et tiedä sitä.
Vierailija kirjoitti:
En, oli alkoholisoitunut väkivaltainen pettäjä
Mulla yksi myös, mutta silti joskus kaipaan 🙄
Joudun joskus vielä näkemään häntä oikeudessa ja pelottaa tosi paljon mitä kaikkea se tulee repimään auki.
Ei tarvitse kaivata, koska palasimme yhteen. Kannatti 😊
Vierailija kirjoitti:
Mun exä kaipaa mua kuuden vuoden jälkeen vaikka on jo kihloissa toisaalla. Hän petti ja jätti, nyt on somen perusteella uudessa onnellisessa suhteessa, mutta pitää yhteyttä minuun tavalla tai toisella oikeastaan viikottain.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Miksi ootte somekavereita vai käytkö vaan stalkkaamassa häntä? Miksi vastailet?
Oon itse päässyt noista tilanteista kun oon laittanut viestit sille nykyiselle naiselle.
En kaipaa. En rakasta. Enkä vihaa. Hän on hyvin ulkopuolinen minulle. Oli yhteinen elämä ja - lapset. Hän valitsi toisen. Ei entiseen voi jäädä roikkumaan. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Pitää paikkansa, että aika parantaa haavat.
Mulle on aivan sama onko hän minuun yhteydessä vai ei- itselle ei mitään merkitystä. Huomaan vaan että edelleen halua jauhaa samoista asioita ja kysellä kuulumisia, sekä välillä vihjailee rivien välistä. Otan enemmän huumorilla ja ihmettelen kyllä, miksi on nykyisensä kanssa kun selvästi ajatukset ovat toisaalla. Ei kai se minun asia ole hänen asioitaan selvittää, jos se minua ei millään tavalla häiritse tai rasita? Jos menee jostain syystä hankalaksi että hänen nykyisensä alkaa minua syyllistämään esim jostain, niin vetäisen arviolta kuusisataa ehän aloittamaa viestinvaihtoa esille- ei siinä sen kummempaa.
Sain elää hänen kanssaan kauniin rakkaus tarinan, joka loppui, kun hän aloitti uudestaan juomisen. Päihdepersoonaa en kaipaa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun exä kaipaa mua kuuden vuoden jälkeen vaikka on jo kihloissa toisaalla. Hän petti ja jätti, nyt on somen perusteella uudessa onnellisessa suhteessa, mutta pitää yhteyttä minuun tavalla tai toisella oikeastaan viikottain.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Miksi roikut hänessä?
Ei voi kaivata sellaista, jota ei oo 😎