Työssäkäyvät joutuvat hankkimaan kipulääkkeitä kadulta
"Työterveys katuvastaanottona
Nimettömänä jutussa haastateltava henkilö on istunut vankilassa elämänsä aikana yhteensä 5 vuotta ja 8 kuukautta. Nyt tapansa muuttanut vapaudessa aikaansa viettävä haastateltava kertoo toimituksellemme tarinan, kuinka hänestä tuli omien sanojensa mukaan "katutyöterveyslääkäri". Nuorempana aloitin päihteidenkäytön alkoholilla ja kannabiksella, mutta myöhemmin käyttö siirtyi vahvempiin huumeisiin. Lopulta päädyin syvemmälle rikolliseen maailmaan ja aloin itsekin myydä huumeita saadakseni rahaa.
Tuotteeni olivat pääasiassa ulkomailta tulevat bentsodiatsepiinit ja opioidit, haastateltava sanoo. Myydessäni tuotteita törmäsin ilmiöön, missä suurin osa vakioasiakkaistani olivat työssäkäyviä normaaleja ihmisiä. Jokaiselta heiltä löytyi sama tarina: heille ei määrätty tiukkojen sääntöjen takia työterveydestä lääkkeitä, joista olisi ollut heille apua. Minä en ole elämässäni ollut kuin yhdessä työsuhteessa ja sekin oli kesätyö, joten en tiedä, miten työterveys toimii, haastateltava naurahtaa. Haastateltavan mielestä tuntuu erikoiselta, että työterveyden tarkoitus olisi auttaa työntekijää, mutta silti sieltä ei saa apua.
Lehden tietojen mukaan on yleistä, että lääkkeiden määräämisen suhteen ollaan niin varovaisia usein, että potilas ei välttämättä saa ollenkaan apua ja joutuu epätoivoissaan hakemaan apua katukaupasta. "
Kommentit (121)
olis parempi että apteekki ja lääkäri hoitais kun että ulkomaiden myrkkyjä kadulta.
hoidon kieltäminen on musta väärin. fysioterapia, kipupiikit, lievät lääke vaihtoehdot tulis tutkia laajemmin työelämään liittyen.
terapiat jotka olis iltasin ja sinne pääsis työ aikojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
olis parempi että apteekki ja lääkäri hoitais kun että ulkomaiden myrkkyjä kadulta.
hoidon kieltäminen on musta väärin. fysioterapia, kipupiikit, lievät lääke vaihtoehdot tulis tutkia laajemmin työelämään liittyen.
terapiat jotka olis iltasin ja sinne pääsis työ aikojen mukaan.
totta, ja nykyinen käytäntö pelaa suoraan rikollisten pussiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
Tiedän yhden vaikeasta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän, jolle lääkäri ehdottaa hengitysharjoituksia ja kävelyä lääkkeeksi, ja kun ne keinot ei auta, niin pystyy nyt käymään töissä ainoastaan kadulta ostamiensa rauhoittavien avulla.
Niinhän moni luulee, kun on koukkuun joutunut.
"no pitää taas nollata illalla kun niin ahdistaa" Sen vuoksi vain juon, kun muut keinot ei auta ja ympäristö pakottaa tähän.
Tavallaan pakottaa kun vain alkoholia saa ilman reseptiä. Olen juonut ahdistukseen ja se auttaa vain sen aikaa kun on humalassa. Silti se on edes hetkeksi helpotus jatkuvasta ahdistuksesta. Kun ei saa kunnolla nukuttua kun ahdistaa niin jossain vaiheessa tulee raja että otat mitä tahansa mikä helpottaa. Kokeilin hakea apua ahdistukseen. Mielenterveys puolen lääkärin mielestä minulla on vaikea tai keskivaikea masennus johon tarjosi mielialalääkettä. Lopetin siellä käymisen kun eivät halunneet auttaa ongelmassani joka on ahdistuksen puolelle mennyt stressi.
Vierailija kirjoitti:
Miten sitä ennen pärjättiin kun ei ollut lääkkeitä ja lääkäreitä. Onko nykyihminen vain heikko vätys kun valitetaan kaikesta.
Ennen kuoltiin nuorena ja sitä ennen kärsittiin kun kirkko kertoi sen jalostavan ihmistä.
Meillä täytyy olla sitten erityisen hyvä työterveys, kun välilevyn pullistumaan lääkäri määräsi heti Lyricaa ja Panacodia perus Burana+Panadol-yhdistelmän lisäksi. En edes kysynyt erikseen, näki kuinka pahat kivut on, laittoi reseptit ja lähetteen fyssarille sähköhoitoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle sanottiin, että ei täältä mitään rauhoittavia saa. Pyysin ahdistukseen apua.
Voi kun tällaisesta käytöksestä saisi huomautuksen. On tökeröä että heti ensimmäisenä kerrotaan ettet voi saada yksittäistä lääkettä. Mitä pirua siellä saa sanoa jos ei oireitaan? Säästäkö pitää valittaa?!
Täähän se on. Kun potilas vihdoin uskaltautuu lääkärille ja lääkäri kohtelee noin.
Käsitän, että moni on oikeasti vaan hakemassa bentsoja, mikään muu hoitomuoto ei kelpaa.
Mutta heistä kärsii muut. Potilaan pitäis siinä muutenkin huonossa kunnossa, pelkotiloissa ja ahdistuneena vielä jaksaa a) sinnikkäästi jaksaa hakea apua ja b) kaiken päälle itse ottaa selvää byrokratiasta, oikeuksista ja laista ja tehdä ne muistutukset ja kantelut.
Niitä ei tehdä läheskään niin paljon kun aihetta olisi koska potilas ei tiedä eikä jaksa.
Tämmöiset vaan pahentaa sen oikeasti oireilevan tilaa ja vahvistaa pelkoja sekä avuttomuutta.
Meidän pitäis oikeasti muistaa omat oikeutemme ja pitää mekkalaa niistä eikä antaa periksi.
Ja mikä kierointa. Niin ei ne lekurit kuitenkaan mitään muutakaan hoitoa tarjoa. Mahdollisesti tilaa pahentava ssri kouraan ja katsellaan parin kuukauden päästä mikä tilanne. Potilas on voinut keretä tappaa itsensä, kuka ottaa vastuun?
Lääkärin ei tietenkään pidä suoriltaan määrätä sitä mitä potilas tilaa, sen pitäisi kartoittaa tilanne ja ajatella potilaan toimintakykyä, elämän laatua ja potilaan parasta. Tämä ei toteudu ollenkaan.
Ja vaikka niitä bentsoja pyydettäisiinkin, niin lääkäri voi valvoa käyttöä hyvinkin tarkasti seuloilla, se kyllä näkee mitä menee ja kuinka paljon ja katkaista reseptin ja ohjata oikeaan hoitoon, jos on sitä mieltä että ongelma on vaan lääkkeiden käytössä. Jostain syystä ne ei kuitenkaan halua tehdä kunnon kartoitusta ja hoito- ohjelmaa mitä seurataan, teilataan vaan potilas suorilta käsin.
Ei taida olla sotealueilla varaa noin hienoihin hoitomenetelmiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi nivel proteesivalmis, olen saanut siihen Targinicia ja Norspania lääkärin itsensä ehdottamana mutten viitsi käyttää kun lopettamisolot ovat niin kamalat.
Leikkauskivun hoito on järkevää mutta suurin tarve lääkkeelle kestää muutaman päivän ajan ja sitten voi yleensä jatkaa lievällä opiaatilla sekä tulehduskipulääkkeellä. Kerran tuli tekonivelleikkaukseen potilas jolle tk-lääkäri oli aloittanut Oxycontinit ja se on melkein pahinta mitä voi tehdä ennen leikkausta.
Eipä lääkärit määrää enää edes niitä mietoja opiaatteja.
No kun niitä reseptejä kytätään ja tulee sanomista jos niitä määrää epäilyttävän paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen työkykyinen kun vetää rauhoittavia tai opioideja ? Ei niitä mihinkään oikeaan tarpeeseen kadulta tarvitse hakea.
Jos ihminen pysyy työkykyisenä rauhoittavilla tai opioideilla, onhan se kaikin tavoin parempi asia ihmiselle, yritykselle ja yhteiskunnalle.
Ilman lääkkeitä ihminen jää työelämän ulkopuolelle ja hänestä tulee vain kustannus yhteiskunnalle.
Kolmiolääkettä naamaan ja rekan rattiin ei helvata
Riitaisan eron jälkeen (eron syinä mm. väkivalta) en saanut nukuttua, ex häiriköi ja yritti kiusata lasten kautta. Paniikkioireet ajoittuivat ensisijaisesti lasten vaihtotilanteisiin ja ex otti niistä kaiken riemun irti, puolen vuoden panikoinnin jälkeen menin työterveyteen, toivoin mitä tahansa apua ennen kuin oireilu vaikuttaisi työkykyyn.
Sain SSRI-lääkityksen, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä, eikävtyöterveydessä suostuttu minkäänlaiseen lääkevaihdokseen.
Vierailija kirjoitti:
Riitaisan eron jälkeen (eron syinä mm. väkivalta) en saanut nukuttua, ex häiriköi ja yritti kiusata lasten kautta. Paniikkioireet ajoittuivat ensisijaisesti lasten vaihtotilanteisiin ja ex otti niistä kaiken riemun irti, puolen vuoden panikoinnin jälkeen menin työterveyteen, toivoin mitä tahansa apua ennen kuin oireilu vaikuttaisi työkykyyn.
Sain SSRI-lääkityksen, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä, eikävtyöterveydessä suostuttu minkäänlaiseen lääkevaihdokseen.
ei lääkäristä saa enää apua siitä on turha maksaa
Vierailija kirjoitti:
Riitaisan eron jälkeen (eron syinä mm. väkivalta) en saanut nukuttua, ex häiriköi ja yritti kiusata lasten kautta. Paniikkioireet ajoittuivat ensisijaisesti lasten vaihtotilanteisiin ja ex otti niistä kaiken riemun irti, puolen vuoden panikoinnin jälkeen menin työterveyteen, toivoin mitä tahansa apua ennen kuin oireilu vaikuttaisi työkykyyn.
Sain SSRI-lääkityksen, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä, eikävtyöterveydessä suostuttu minkäänlaiseen lääkevaihdokseen.
Tuosta ssri lääkkeestä on paljon pahoja kokemuksia. Tuli luettua niitäkin kun vuosia sitten luin juttuja ketipinorista jota kokeiltiin minulle 10 illan ajan. Suomen lääkärit ovat ihan puoskareita mielialalääkkeiden kanssa.
Näinpä. 95 isälläni pahat kulumaviat selässä. Iän vuoksi luudutusleikkauksis ei tehdä. Vahvat opiodipohjaiset kipulääkkeet toimivat ja saa niillä nukuttua. Niistä ei suostuta kirjoittamaan reseptejäei, kun niihin voi syntyä riippuvuus.
Hei haloo, mitä väliä vaikka tulisikin!
Vierailija kirjoitti:
Näinpä. 95 isälläni pahat kulumaviat selässä. Iän vuoksi luudutusleikkauksis ei tehdä. Vahvat opiodipohjaiset kipulääkkeet toimivat ja saa niillä nukuttua. Niistä ei suostuta kirjoittamaan reseptejäei, kun niihin voi syntyä riippuvuus.
Hei haloo, mitä väliä vaikka tulisikin!
Tuossa iässä on jo ihan sama vaikka tulisi riippuvuus. Ainakin potilaan pitäisi saada itse valita. Nyt se on lääkärin päätös kärsiikö kivuista.
Tämä on typerin systeemi pitkiin aikoihin mikä nyt joka firmalla käytössä. Työterveys ajettu alas ettei siihen periaatteessa kuulu mikään muu kun jos leikkaat sormesi poikki työtehtävässä niin saat mennä.
Aivan järjentöntä 2 systeemin kuormittamista. Koin sen itse juuri kun soitin aikaa työterveyteen, ei enää kuulu heille, soitin julkiselle, takaisinsoitto vaan ihmetteli miksi noin selvä työperäinen ei kuulu työterveyteen että soita sinne uudestaan. Soitin ja sanoi ettei kuulu, soita uudestaan julkiselle 🤯 taas soitin julkiselle jossa fittuiltiin että onpa kummallinen työterveys ja ootko oikeesti työntekijä🙁
Ja hoitajat varastaa potilaiden lääkkeet. Tähän on tultu. Onni olla jäteasemalla tai apteekissa: hävittäväksi lääkkeet saa käyttöön. Kun hoivakodin potilas kuolee, hänen lääkkeensä jäävät hoivakotiin niitä ei anneta perheenjäsenelle-ei edes vitamiineja. Kun äitini joutui yksityiseen hoivakotiin, vein muovikassillisen hänen kaikki lääkkeet sinne- menivät hoitajien kaappiin. Kun äiti kuoli, en saanut takaisin äidin maksamia lääkkeitä. Oli paljon vahvoja kipulääkkeitä lonkkaleikkauksen jäljiltä ym.
Ihan normaali käytäntö. Ei terveyskeskuksien vaihtuvat keltanokat ketään hoida jos buranaa kummempaa tarvitset. Naurattaa kipupotilaana kun virastot kuvittelevat minulla olevan joku hoitosuhde. Ai näissä hyvinvointikuvioissa? Kyllä ovat hyväuskoisia.
Apteekkiin edes burana 600. Tehokkaampi kuin 400.