Lue keskustelun säännöt.
Kuka maksaa talon kulut tässä tilanteessa?
12.03.2026 |
Isäni meni uusiin naimisiin vanhempieni eron jälkeen. Heillä on täysin poissulkeva avioehto. Isä halusi tämän, kun 'ensimmäinenkin vaimo vei erossa kaiken'. Nyt isäni on vanha ja muistisairas ja lähtö hoitokotiin kun paikka löytyy. Uusi vaimo on ilmoittanut, ettei jää taloon sitten enää asumaan, vaan muuttaa lähelle lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Hän on 10 vuotta isääni nuorempi. Talo on yksin isäni nimissä ja jää sitten tyhjilleen. Myyminen tässä taloustilanteessa toivoton ja isän eläke menee käytännössä sitten hoitomaksuihin. Eli isän säästöjä käytetään niin kauan kuin niitä riittää, entäs se jälkeen? Ei mitään tietoa, onko edes mitään säästöjä. Vai onko vaimolla mitään velvollisuutta, kun kuitenkin ovat naimisissa ja molemmat elossa?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, että talo ja sen asioiden hoito kaatuu minulle, vaikka en ole juurikaan ollut isäni kanssa tekemisissä. Asunkin vielä kaukana. Toivottavasti vaimo on laittanut edunvalvonnan hakemisen vireille.
ap
Ei talon kulut ole edunvalvojan kuluja. Vaikka puoliso edunvalvojana toimisikin kulut on edelleen isäsi vastuulla. Jos hänellä ei ole varaa talon kuluja maksaa on hänen etunsa mukaista laittaa talo myyntiin tai vuokralle.
Mutta se edunvalvoja hoitaa sitten talon tyhjennyksen, myynnin tai vuokrauksen tai mitä sitten tekeekin
Periaatteessa joo ellei sitten vuokraa tai myy asuntoa kalusteineen päivineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisikin jännää, että toinen olisi kaikin sopimuksin varmistanut, etten olisi mitenkään oikeutettu hänen omaisuuteensa, mutta yhtäkkiä olisin kuitenkin jotenkin vastuussa tuon omaisuuden aiheuttamista kuluista :D
Avioehto tulee yleensä näkyväksi vasta sitten, kun liitto päättyy. Siihen asti meillä on voimassa avioliittolaki, jossa sanotaan, että kummankin puolison tulee osallistua elatukseen kykyjensä mukaan. Saattaa tuntua oudolta, mutta vaikka mies yksin omistaa yhteisen kodin, niin se ei poista vaimon velvollisuutta osallistua yhteiseen elatukseen. Vastaavasti lesken pitää maksaa omat asumiskulunsa, vaikka asuisi perikunnan omistamassa talossa. Vastaavasti puolison ollessa hoitokodissa asunnossa asuvan on maksettava asumisesta (ei omistamisesta) koituvat kulut.
Jos ap:n tapauksessa vaimo muuttaa muualle ja ilmoittaa luopuvansa yhteisestä kodista, voidaan se myydä tai vuokrata (tietyin edunvalvontaan liittyvin rajoituksin), mutta muuttoonsa asti vaimolla on velvollisuus maksaa asumiskulut, jotka johtuvat hänestä.
"Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukainen velvollisuus elättää toisensa ja osallistua yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan."
Kun toinen asuu hoitokodssa sitä yhteistä taloutta ei ole.
Mihin se katoaisi? Yhteinen talous avioliitossa säilyy, vaikka asutaan eri osoitteissa.
Talous (yhteinen tai erillinen) purkaantuu kun muutetaan erileen.
Kuuluuko aikuiset lapset jotka asuu muualla talouteen?
MIhinköhän lainkohtaan mahdat nyt viitata tuossa talouden purkautumisessa? Avioliittolaki ei sellaista tunne.
Aikuiset lapset eivät ole avioliitossa vanhempiensa kanssa, siksi heillä ei ole velvollisuutta osallistua avioparin yhteiseen elatukseen.
Talo ei ole kennkään koti ei yhteinen eikä erillinen jos ja kun siellä ei kukaa asu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisikin jännää, että toinen olisi kaikin sopimuksin varmistanut, etten olisi mitenkään oikeutettu hänen omaisuuteensa, mutta yhtäkkiä olisin kuitenkin jotenkin vastuussa tuon omaisuuden aiheuttamista kuluista :D
Avioehto tulee yleensä näkyväksi vasta sitten, kun liitto päättyy. Siihen asti meillä on voimassa avioliittolaki, jossa sanotaan, että kummankin puolison tulee osallistua elatukseen kykyjensä mukaan. Saattaa tuntua oudolta, mutta vaikka mies yksin omistaa yhteisen kodin, niin se ei poista vaimon velvollisuutta osallistua yhteiseen elatukseen. Vastaavasti lesken pitää maksaa omat asumiskulunsa, vaikka asuisi perikunnan omistamassa talossa. Vastaavasti puolison ollessa hoitokodissa asunnossa asuvan on maksettava asumisesta (ei omistamisesta) koituvat kulut.
Jos ap:n tapauksessa vaimo muuttaa muualle ja ilmoittaa luopuvansa yhteisestä kodista, voidaan se myydä tai vuokrata (tietyin edunvalvontaan liittyvin rajoituksin), mutta muuttoonsa asti vaimolla on velvollisuus maksaa asumiskulut, jotka johtuvat hänestä.
"Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukainen velvollisuus elättää toisensa ja osallistua yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan."
Kun toinen asuu hoitokodssa sitä yhteistä taloutta ei ole.
Kelan mukaan erillään asuminen on ero, vain jos asuu erillään nimenomaan parisuhteen päättymisen vuoksi, eikä ole yhteistä taloutta.
Eli yhteinen talous jatkuu, vaikka vaimo muuttaa pois talosta. Ellei sitten halua myös parisuhteen päättyvän. Eri osoite ei ole automaattisesti siis asumusero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisikin jännää, että toinen olisi kaikin sopimuksin varmistanut, etten olisi mitenkään oikeutettu hänen omaisuuteensa, mutta yhtäkkiä olisin kuitenkin jotenkin vastuussa tuon omaisuuden aiheuttamista kuluista :D
Avioehto tulee yleensä näkyväksi vasta sitten, kun liitto päättyy. Siihen asti meillä on voimassa avioliittolaki, jossa sanotaan, että kummankin puolison tulee osallistua elatukseen kykyjensä mukaan. Saattaa tuntua oudolta, mutta vaikka mies yksin omistaa yhteisen kodin, niin se ei poista vaimon velvollisuutta osallistua yhteiseen elatukseen. Vastaavasti lesken pitää maksaa omat asumiskulunsa, vaikka asuisi perikunnan omistamassa talossa. Vastaavasti puolison ollessa hoitokodissa asunnossa asuvan on maksettava asumisesta (ei omistamisesta) koituvat kulut.
Jos ap:n tapauksessa vaimo muuttaa muualle ja ilmoittaa luopuvansa yhteisestä kodista, voidaan se myydä tai vuokrata (tietyin edunvalvontaan liittyvin rajoituksin), mutta muuttoonsa asti vaimolla on velvollisuus maksaa asumiskulut, jotka johtuvat hänestä.
"Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukainen velvollisuus elättää toisensa ja osallistua yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan."
Kun toinen asuu hoitokodssa sitä yhteistä taloutta ei ole.
Kelan mukaan erillään asuminen on ero, vain jos asuu erillään nimenomaan parisuhteen päättymisen vuoksi, eikä ole yhteistä taloutta.
Eli yhteinen talous jatkuu, vaikka vaimo muuttaa pois talosta. Ellei sitten halua myös parisuhteen päättyvän. Eri osoite ei ole automaattisesti siis asumusero.
Avioliitolla ei ole talouden kanssa mitään tekemistä. Talous voi olla saman katon alla tai eri osoitteissa. Jos se on eriosoitteissa ei yhteistä taloutta ole.
Toki aviopuolisot voi "asusa" myös erillään vaikka heillä virallinen osoite olisikin samassa osoitteessa. Tai päinvastoin punkata samassa osoiteessa vaikka vorallisesti asuvat eti osoitteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisikin jännää, että toinen olisi kaikin sopimuksin varmistanut, etten olisi mitenkään oikeutettu hänen omaisuuteensa, mutta yhtäkkiä olisin kuitenkin jotenkin vastuussa tuon omaisuuden aiheuttamista kuluista :D
Avioehto tulee yleensä näkyväksi vasta sitten, kun liitto päättyy. Siihen asti meillä on voimassa avioliittolaki, jossa sanotaan, että kummankin puolison tulee osallistua elatukseen kykyjensä mukaan. Saattaa tuntua oudolta, mutta vaikka mies yksin omistaa yhteisen kodin, niin se ei poista vaimon velvollisuutta osallistua yhteiseen elatukseen. Vastaavasti lesken pitää maksaa omat asumiskulunsa, vaikka asuisi perikunnan omistamassa talossa. Vastaavasti puolison ollessa hoitokodissa asunnossa asuvan on maksettava asumisesta (ei omistamisesta) koituvat kulut.
Jos ap:n tapauksessa vaimo muuttaa muualle ja ilmoittaa luopuvansa yhteisestä kodista, voidaan se myydä tai vuokrata (tietyin edunvalvontaan liittyvin rajoituksin), mutta muuttoonsa asti vaimolla on velvollisuus maksaa asumiskulut, jotka johtuvat hänestä.
"Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukainen velvollisuus elättää toisensa ja osallistua yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan."
Kun toinen asuu hoitokodssa sitä yhteistä taloutta ei ole.
Kelan mukaan erillään asuminen on ero, vain jos asuu erillään nimenomaan parisuhteen päättymisen vuoksi, eikä ole yhteistä taloutta.
Eli yhteinen talous jatkuu, vaikka vaimo muuttaa pois talosta. Ellei sitten halua myös parisuhteen päättyvän. Eri osoite ei ole automaattisesti siis asumusero.
Avioliitolla ei ole talouden kanssa mitään tekemistä. Talous voi olla saman katon alla tai eri osoitteissa. Jos se on eriosoitteissa ei yhteistä taloutta ole.
Toki aviopuolisot voi "asusa" myös erillään vaikka heillä virallinen osoite olisikin samassa osoitteessa. Tai päinvastoin punkata samassa osoiteessa vaikka vorallisesti asuvat eti osoitteissa.
Avioliitossa on elatusvelvollisuus. Hoitopaikan maksutkin lasketaan yhteisten tulojen mukaan. Silloin ollaan saamaa taloutta, vaikka eri osoitteessa asutaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisikin jännää, että toinen olisi kaikin sopimuksin varmistanut, etten olisi mitenkään oikeutettu hänen omaisuuteensa, mutta yhtäkkiä olisin kuitenkin jotenkin vastuussa tuon omaisuuden aiheuttamista kuluista :D
Avioehto tulee yleensä näkyväksi vasta sitten, kun liitto päättyy. Siihen asti meillä on voimassa avioliittolaki, jossa sanotaan, että kummankin puolison tulee osallistua elatukseen kykyjensä mukaan. Saattaa tuntua oudolta, mutta vaikka mies yksin omistaa yhteisen kodin, niin se ei poista vaimon velvollisuutta osallistua yhteiseen elatukseen. Vastaavasti lesken pitää maksaa omat asumiskulunsa, vaikka asuisi perikunnan omistamassa talossa. Vastaavasti puolison ollessa hoitokodissa asunnossa asuvan on maksettava asumisesta (ei omistamisesta) koituvat kulut.
Jos ap:n tapauksessa vaimo muuttaa muualle ja ilmoittaa luopuvansa yhteisestä kodista, voidaan se myydä tai vuokrata (tietyin edunvalvontaan liittyvin rajoituksin), mutta muuttoonsa asti vaimolla on velvollisuus maksaa asumiskulut, jotka johtuvat hänestä.
"Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukainen velvollisuus elättää toisensa ja osallistua yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan."
Kun toinen asuu hoitokodssa sitä yhteistä taloutta ei ole.
Kelan mukaan erillään asuminen on ero, vain jos asuu erillään nimenomaan parisuhteen päättymisen vuoksi, eikä ole yhteistä taloutta.
Eli yhteinen talous jatkuu, vaikka vaimo muuttaa pois talosta. Ellei sitten halua myös parisuhteen päättyvän. Eri osoite ei ole automaattisesti siis asumusero.
Avioliitolla ei ole talouden kanssa mitään tekemistä. Talous voi olla saman katon alla tai eri osoitteissa. Jos se on eriosoitteissa ei yhteistä taloutta ole.
Toki aviopuolisot voi "asusa" myös erillään vaikka heillä virallinen osoite olisikin samassa osoitteessa. Tai päinvastoin punkata samassa osoiteessa vaikka vorallisesti asuvat eti osoitteissa.
Avioliitossa on elatusvelvollisuus. Hoitopaikan maksutkin lasketaan yhteisten tulojen mukaan. Silloin ollaan saamaa taloutta, vaikka eri osoitteessa asutaankin.
Et kyllä millään saa kuluja talosta jossa ei kukaan asu elatusvelvollisuuden piiriin. Hoitokulujakin voisi olla kyllä hireän vaikea sellaiseksi saada. Toisaalta jps puoliso päättääkin jäädä asumaan taloon puoliso joka on hoitokodissa on elatusvelvollinen asumiskuluista ja esim. ruokakuluista ja se myös huomioitaisiin hoitomaksuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Joo, toki asumisensa kulut jos siinä asuu. Mutta nythän vaimo on muuttamassa muualle, eli ei enää sitten asu tuolla.
Ja siltikö hän olisi vastuussa talon kuluista, vaikkei omista siitä tikkuakaan? Eikö tuossa alkaisi syntyä jo jotain omistusoikeuteen verrattavaa, kysyy minun oikeudentajuni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisikin jännää, että toinen olisi kaikin sopimuksin varmistanut, etten olisi mitenkään oikeutettu hänen omaisuuteensa, mutta yhtäkkiä olisin kuitenkin jotenkin vastuussa tuon omaisuuden aiheuttamista kuluista :D
Avioehto tulee yleensä näkyväksi vasta sitten, kun liitto päättyy. Siihen asti meillä on voimassa avioliittolaki, jossa sanotaan, että kummankin puolison tulee osallistua elatukseen kykyjensä mukaan. Saattaa tuntua oudolta, mutta vaikka mies yksin omistaa yhteisen kodin, niin se ei poista vaimon velvollisuutta osallistua yhteiseen elatukseen. Vastaavasti lesken pitää maksaa omat asumiskulunsa, vaikka asuisi perikunnan omistamassa talossa. Vastaavasti puolison ollessa hoitokodissa asunnossa asuvan on maksettava asumisesta (ei omistamisesta) koituvat kulut.
Jos ap:n tapauksessa vaimo muuttaa muualle ja ilmoittaa luopuvansa yhteisestä kodista, voidaan se myydä tai vuokrata (tietyin edunvalvontaan liittyvin rajoituksin), mutta muuttoonsa asti vaimolla on velvollisuus maksaa asumiskulut, jotka johtuvat hänestä.
"Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukainen velvollisuus elättää toisensa ja osallistua yhteiseen talouteen kykyjensä mukaan."
Kun toinen asuu hoitokodssa sitä yhteistä taloutta ei ole.
Kelan mukaan erillään asuminen on ero, vain jos asuu erillään nimenomaan parisuhteen päättymisen vuoksi, eikä ole yhteistä taloutta.
Eli yhteinen talous jatkuu, vaikka vaimo muuttaa pois talosta. Ellei sitten halua myös parisuhteen päättyvän. Eri osoite ei ole automaattisesti siis asumusero.
Avioliitolla ei ole talouden kanssa mitään tekemistä. Talous voi olla saman katon alla tai eri osoitteissa. Jos se on eriosoitteissa ei yhteistä taloutta ole.
Toki aviopuolisot voi "asusa" myös erillään vaikka heillä virallinen osoite olisikin samassa osoitteessa. Tai päinvastoin punkata samassa osoiteessa vaikka vorallisesti asuvat eti osoitteissa.
Avioliitossa on elatusvelvollisuus. Hoitopaikan maksutkin lasketaan yhteisten tulojen mukaan. Silloin ollaan saamaa taloutta, vaikka eri osoitteessa asutaankin.
Et kyllä millään saa kuluja talosta jossa ei kukaan asu elatusvelvollisuuden piiriin. Hoitokulujakin voisi olla kyllä hireän vaikea sellaiseksi saada. Toisaalta jps puoliso päättääkin jäädä asumaan taloon puoliso joka on hoitokodissa on elatusvelvollinen asumiskuluista ja esim. ruokakuluista ja se myös huomioitaisiin hoitomaksuissa.
Mitä ihmettä horiset?? Mitään asumiskuluja tai ruokakuluja ei huomioida, tietenkään. Vaan hoitomaksu määräystyy yhteenlaskettujen tulojen mukaan. Jos isompituoilen puoliso joutuu hoitokotiin, hänen maksunsa on siis alempi kuin olisi jos hän asuisi yksin. Tuloja jää siis yli, joilla voi maksaa talon kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Äitini oli naimisissa eivät asuneet yhdessä. Kumpikin vastasi omien asuntojen menoista, kun mies kuoli niin miehen veli hoiti äitini miehen talon, äitiäni ei kiinnostanut joku Kainuun perämailla oleva talo muutenkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Äitini oli naimisissa eivät asuneet yhdessä. Kumpikin vastasi omien asuntojen menoista, kun mies kuoli niin miehen veli hoiti äitini miehen talon, äitiäni ei kiinnostanut joku Kainuun perämailla oleva talo muutenkaan
Mikä pointti oli olla kuitenkin naimisissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Äitini oli naimisissa eivät asuneet yhdessä. Kumpikin vastasi omien asuntojen menoista, kun mies kuoli niin miehen veli hoiti äitini miehen talon, äitiäni ei kiinnostanut joku Kainuun perämailla oleva talo muutenkaan
Mitään velvollisuutta sillä veljelläkään ei olisi taloa hoitaa. Hän tekee sen ihan vapaaehtoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Äitini oli naimisissa eivät asuneet yhdessä. Kumpikin vastasi omien asuntojen menoista, kun mies kuoli niin miehen veli hoiti äitini miehen talon, äitiäni ei kiinnostanut joku Kainuun perämailla oleva talo muutenkaan
Mikä pointti oli olla kuitenkin naimisissa?
Sehän on ihan heifän oma asiansa eikä kuulu muille.
Onko teillä tehty edunvalvonta jollekin lapsista, silloin on helpompi hoitaa isänne asioita. Mun äiti pääsi palvelukotiin ja lääkärin diagnoosilla siskoni sai edunvalvonnan, helpotti paljon asioita. Äidillä on kerrostalossa osake, kulut menee tililtään suoraveloituksena. Kysymykseesi luulisin ettei vaimolla ole muuton jälkeen velvollisuuksia maksaa talon maksuja, vasta kun isäsi kuolee omaisuudet lasketaan yhteen. Te lapset peritte isänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Joo, toki asumisensa kulut jos siinä asuu. Mutta nythän vaimo on muuttamassa muualle, eli ei enää sitten asu tuolla.
Ja siltikö hän olisi vastuussa talon kuluista, vaikkei omista siitä tikkuakaan? Eikö tuossa alkaisi syntyä jo jotain omistusoikeuteen verrattavaa, kysyy minun oikeudentajuni?
Vaimon tulee hakea eroa ja ositusta, jotta hän pääsee eroon puolisosta ja tämän omaisuudesta. Valitettavasti se vaikuttaa leskeneläkkeeseen (jos siihen on mahdollisuus). Vaikka avioliitossa omaisuus olisi vain toisen nimissä ja vaikka tämä toinen olisi hoivakodissa, niin sen omaisuuden tuotto vaikuttaa puolison elämään vähintäänkin laskennallisesti.
Niin kauan kun ap:n isä on elossa ja aviossa, eivät lapset voi ryhtyä tekemään isän omaisuudelle yhtään mitään ilman isän aikanaan tekemään edunvalvontavaltuutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Joo, toki asumisensa kulut jos siinä asuu. Mutta nythän vaimo on muuttamassa muualle, eli ei enää sitten asu tuolla.
Ja siltikö hän olisi vastuussa talon kuluista, vaikkei omista siitä tikkuakaan? Eikö tuossa alkaisi syntyä jo jotain omistusoikeuteen verrattavaa, kysyy minun oikeudentajuni?
Vaimon tulee hakea eroa ja ositusta, jotta hän pääsee eroon puolisosta ja tämän omaisuudesta. Valitettavasti se vaikuttaa leskeneläkkeeseen (jos siihen on mahdollisuus). Vaikka avioliitossa omaisuus olisi vain toisen nimissä ja vaikka tämä toinen olisi hoivakodissa, niin sen omaisuuden tuotto vaikuttaa puolison elämään vähintäänkin laskennallisesti.
Niin kauan kun ap:n isä on elossa ja aviossa, eivät lapset voi ryhtyä tekemään isän omaisuudelle yhtään mitään ilman isän aikanaan tekemään edunvalvontavaltuutusta.
Eli:
Tosissaanko tilanne tuossa kuviossa on se, että vaimo on vastuussa asunnon kuluista (vaikkei asunnossa edes asuisi), muttei kuitenkaan samaan aikaan mitään oikeuksia asumisoikeuksia lukuunottamatta? Eli olisi maksuvastuussa asunnon kuluista vaikka asuisi itse jo muualla, mutta asunnon myydessä ei tästä huolimatta ole oikeutettu euron euroonkaan myyntituotostaan?
Sinetöi kyllä päätökseni olla menemättä koskaan naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Joo, toki asumisensa kulut jos siinä asuu. Mutta nythän vaimo on muuttamassa muualle, eli ei enää sitten asu tuolla.
Ja siltikö hän olisi vastuussa talon kuluista, vaikkei omista siitä tikkuakaan? Eikö tuossa alkaisi syntyä jo jotain omistusoikeuteen verrattavaa, kysyy minun oikeudentajuni?
Vaimon tulee hakea eroa ja ositusta, jotta hän pääsee eroon puolisosta ja tämän omaisuudesta. Valitettavasti se vaikuttaa leskeneläkkeeseen (jos siihen on mahdollisuus). Vaikka avioliitossa omaisuus olisi vain toisen nimissä ja vaikka tämä toinen olisi hoivakodissa, niin sen omaisuuden tuotto vaikuttaa puolison elämään vähintäänkin laskennallisesti.
Niin kauan kun ap:n isä on elossa ja aviossa, eivät lapset voi ryhtyä tekemään isän omaisuudelle yhtään mitään ilman isän aikanaan tekemään edunvalvontavaltuutusta.
Eli:
Tosissaanko tilanne tuossa kuviossa on se, että vaimo on vastuussa asunnon kuluista (vaikkei asunnossa edes asuisi), muttei kuitenkaan samaan aikaan mitään oikeuksia asumisoikeuksia lukuunottamatta? Eli olisi maksuvastuussa asunnon kuluista vaikka asuisi itse jo muualla, mutta asunnon myydessä ei tästä huolimatta ole oikeutettu euron euroonkaan myyntituotostaan?
Sinetöi kyllä päätökseni olla menemättä koskaan naimisiin.
Ei ole vastuussa mutta ei sinua kyllä kukaan naimisiin edes pakota joten pysy aivan rauhassa päätöksessäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että tämä oli provo jonka tarkoitus oli usuttaa mammalahko tuon nuoremman naisen kimppuun, joka dumppaa miehen lasten ja hoitokodin vastuulle.
Jos mietin itseäni tuohon tilanteeseen, niin näkisin asian niin, että toinen on halunnutkin pitää minut erossa omaisuudestaan ja asioistaan. Kun taloa ei olisi minun nimissäni nurkkaakaan, tehty kaikki sopimukset varmistamaan minut ulos kaikista omistuksista jne.
Niin kyllä minulla ne vastuutkin olisi sitten aika vähäisiä.
Nimenomaan. Kun sopimus on tehty se on tehty. Ei ole vaimon vastuulla ollenkaan.
Avioehto astuu voimaan vasta erossa. Kuolemakin on ero.
Siis: tosissaanko jos olisin naimisissa, tehty täysin poissulkevat avioehdot ja toinen halunnut pitää asunnon vain omissa nimissään, niin olisin yhtäkkiä jotenkin vastuussa tuon asunnon kuluista?
Kuulostaa sen verran hyvältä diililtä, että vältän jatkossakin naimisiinmenoa.
Et mitenkään yhtäkkiä, vaan koko ajan, kun siellä asut. Avioliiton aikana avioehto ei vaikuta millään tavalla omistuksiin, tilanne on ihan sama kuin ilman avioehtoa eli mikä on mun, on mun. Omistaja on vastuussa omasta omaisuudestaan, mutta asukas vastaa asumisensa aiheuttamista kuluista. Valitettavasti avioliitossa toisen päätyessä hoitokotiin on puoliso vastuussa siitä, että yhteiseen asuntoon kohdistuvat velvollisuudet hoidetaan, vaikka ei itse omista sitä asuntoa. Jos asutaan vuokralla ja vuokrasopimus on vain toisen nimissä, ei puoliso voi vedota siihen, että en ole tehnyt sopimusta, vuokra on silti maksettava tai tulee häätö.
Joo, toki asumisensa kulut jos siinä asuu. Mutta nythän vaimo on muuttamassa muualle, eli ei enää sitten asu tuolla.
Ja siltikö hän olisi vastuussa talon kuluista, vaikkei omista siitä tikkuakaan? Eikö tuossa alkaisi syntyä jo jotain omistusoikeuteen verrattavaa, kysyy minun oikeudentajuni?
Vaimon tulee hakea eroa ja ositusta, jotta hän pääsee eroon puolisosta ja tämän omaisuudesta. Valitettavasti se vaikuttaa leskeneläkkeeseen (jos siihen on mahdollisuus). Vaikka avioliitossa omaisuus olisi vain toisen nimissä ja vaikka tämä toinen olisi hoivakodissa, niin sen omaisuuden tuotto vaikuttaa puolison elämään vähintäänkin laskennallisesti.
Niin kauan kun ap:n isä on elossa ja aviossa, eivät lapset voi ryhtyä tekemään isän omaisuudelle yhtään mitään ilman isän aikanaan tekemään edunvalvontavaltuutusta.
Edunvalvoja isälle määrätä ilman valtuutustakin jos hän ei kykene itse asioitaan hoitamaan.
Mutta se edunvalvoja hoitaa sitten talon tyhjennyksen, myynnin tai vuokrauksen tai mitä sitten tekeekin