Lue keskustelun säännöt.
Mitä sanoisitte, olenko vahva vai vain erityisen pelokas ja suojeleva itseäni kohtaan? Onko usko vain illuusio, jonka avulla ihminen yrittää
08.03.2026 |
Pysyä järjissään? Kiitos jos jaksatte keskustella aiheesta.
Olen tottunut pärjäämään yksin ja elän hyvin yksin.
Lähtökohdat olivat niin, että elin alkoholisoituneen todella luonnehäiriöisen vanhemman kanssa, jossa kotiolot oli turvattomat. Miehiä, alkoholia, huumeita. Yksi miehistä paljastui myöhemmin väkivaltaiseksi ja seksuaalirikolliseksi joka käytti hyväkseen perheeni heikompia. Vanhempani ei suojellut meitä. Myös toinen vanhempani oli alkoholisti ja sittemin kuoli, teki ns hitaan itsemurhan. Olivat eronneet kun olin pieni, ymmärrän hyvin ja onneksi niin.
Lapsena oli seksuaalista hyväksikäyttöä minua kohtaan, ei mitään suurta ja säännöllistä muistaakseni mutta läheinen sukulainen tuli pahasti yli lapsen kehon rajojen. En ole oikein siitä lähtien pystynyt arvostamaan kehoani ja itseäni vasta kuin nyt aikuisena. Olen kärsinyt syömishäiriöistä, lapsena käyttäydyin oudon seksuaalisesti välillä ja teininä olin todella altis hyväksikäytölle jota tapahtui vanhojen miesten osalta. Käytin paljon päihteitä joka oli tapahtumien keskiössä. En ole elänyt elämääni oikeastaan niin, että olisin elänyt sitä kehittyen omaksi itsekseni vaan selviytyen, koen niin. Töitä tein paljon kun vähän tuli järkeä päähän ja aloin aikuistumaan mutta paloin usein loppuun, useita masennuksia käynyt läpi, tuhlasin kaikki rahani aina ja muutenkin elin tulevaisuudestani välittämättä.
Jatkan.
Kommentit (4)
Kaikesta huolimatta tahdon ihmisille hyvää, miksi en tahtoisikaan? Olen iloinen ihminen esimerkiksi työelämässä ja ihmiset pitävät minusta. He luottavat ja nojautuvat minuun, varmaan siksi koska olen inhimillisen oloinen. Minun on vaikea välillä luottaa itseeni tai omaan tekemiseen, en näe itseäni kovin taitavana tai ainakaan pysty epävarmuuden vuoksi ilmaisemaan itseäni tai taitojani niin hyvin kun tahtoisin. Se harmittaa mutta sentään yritän pärjätä. Keskittymiskyky ja muisti on kärsinyt näistä vaikeista vuosista ja joudun olemaan varovainen sen kanssa etten uuvu enää. Tunnen usein kiitollisuutta siitä että olen saanut eheytyä ja että elän vaikka koti-ikävä jonnekin selittämättömään usein vaivaa. Se voi olla myös sitä, että kaipaisin rakkautta elämääni, sitä että minun ei tarvitse olla aina vahva vaan saisin olla myös hellyyttä ja turvaa osakseni. Onneksi pystyn itse pitämään itseni turvassa ja rakastettuna tietyllä tavalla mutta kyllä sitä kaipaisi välillä syvää aitoa yhteytä toiseen. Mutta nyt kuljen vielä toistaiseksi itsekseni, on niin paljon vielä jäljellä perusteellisia asioita, joita rakennan tässä asia kerrallaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämäni jatkui aika pitkään epävakaana, turvattomana ja taloudellisesti hallitsemattomana. Valitsin kumppaneiksi väkivaltaisia alkoholisteja ja alkoholisoiduin itsekin. Menetin hallinnan kaiken suhteen mm. luottotiedot. Olin aivan sen partaalla etten jatka elämääni kun en pystynyt sieltä nousemaan. Olin hakenut apua useita kertoja ja sitä sain mutta en kyennyt vain muuttumaan. Kunnes sitten heräsinkin. Kärsimys oli niin suurta, että kuin olisin vain vaihtanut elämässäni ihan eri taajuuteen. Jätin kaiken mitä silloisessa elämässäni oli, "kaverit", työn josta en pitänyt, lähipiirin jossa oli mielensairautta ja päihteitä, kodin ja tavarat koska halusin päästää irti kaikesta siihen astisesta, päihteistä ja asioista jotka eivät ole hyväksi. Se oli pakottava tunne.
Tuosta on aikaa toista vuotta, voin hyvin, käyn töissä. Elän yksin, rakennan elämääni. Joskus on todella rankkaa olla vahva ja yksin mutta olen vahva. Olen saanut itsetuntoni takaisin. Kuitenkin ainostaan jaksan sen avulla, että uskon, että minua kannatellaan. Uskon, että minua johdatellaan. En ole mikään kirjauskovainen vaan sisälläni on vain tunne siitä, että asioilla on lopulta tarkoituksensa ja minä voin valita mitä teen, menenkö tietä pitkin joka on minua varten luotu vai elänkö itseäni vastaan. Jos en uskoisi, tuskin jaksaisin. Se on kyllä kantava voima. Ap