9 vuotiaan lapsen kiinniotto 59 centin muovipussin takia on järjettömin juttu jonka olen kuullut aikoihin

Vierailija kirjoitti:

Jos tiukoille menisi sekä  tytön että poliisin ja äidin puhelintiedoista löytyisi yritetyt puhelut. Siksi äiti kuitenkin korjannut kertomusta, hänellä oli neuvottelu menossa 

Varmaan tarkoitti alunperin tällä "ei annettu soittaa", että "ei huolehdittu, että lapsi saa soitettua kotiin".

Voihan se olla, ettei äiti ois vielä siinä vaiheessa ollut siinä kokouksessa.

Typerykset! Käsittääkseni hän ei sitä tahallaan tehnyt vaan osaamattomuuttaan. Lapsi, kaikki hommat ei vielä hallussa. Järkyttävää!!!

Aivan tilannetajun puutetta paisuttaa asia  joka ei edes ollut tahallinen. Nämä vartijat helvettiin näistä hommista. Oma ego haisee!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kauppojen nyt pitäisi antaa pikkulasten vain näpistellä? Mikä on ikäraja että voi puuttua? 

Ei saa näpistää eikä varastaa. Mutta lapsi oli 9v! Sillon tulee soittaa paikalle vanhemmat.

Tämäkään vanhempi ei ollut tavoitettavissa. Tuo on kaunis ajatus ja jos näpstyksiä tapahtuu harvakseltaan ja kaikki tuntee kaikki ainakin sillä tasolla, että tuo on se Heikki Heikkisen tyttö, tottakai vaan puhutellaan ja neuvotaan, aikuistakin. Mutta heri kun näpistelyä ja rikkomista, sotkemista on päivittäin, vartijoille kuuluu laaja alue vartioitavaksi, peukuttajat sekoilee jne., on täysin selvää että päähän taputtelulla, pikkunuhtelulla ja kotiin soittamalla toimiminen ei enää riitäkään. 

Uskoisin nykyisen toimintamallin olevan ihan hyvä ja kasvattavakin, siinä myös lasu saadaan tarvittaessa heti mukaan. Todella ikävää, että tämän tytön kohdalla protokolla tuntui liian pahalta, toivottavasti saavat kotona juteltua ilman että asia suurenee yhtään enempää. 

Mistä sä tuon keksit, ettei ollut tavoitettavissa. Häntä ei yritettty edes tavoittaa.

Äiti on itse kertonut ettei vastannut lapsen eikä poliisin puheluihin. Sitten toi poliisit lapsen kotiin, " vajaa tunti kassakuitin kellonajasta" äidin oman kertomuksen mukaan.

Missä muka hän on sanonut näin? Lapsen mukaan hän ei itse edes uskaltanut soittaa äidille, eli ei soittanut. Uutisten mukaan äidille ei ole yritetty soittaa.

Hesarissa sanoo.

Äidin alkuperäinen päivitys.  Täällä on tarinaa muuteltu paljon. Lapsi unohti, äiti puhelinneuvottelussa, ei voinut/halunnut vastata vaikka näki lapselta tulevan puhelun. Ja tuntemattomasta numerosta.  Vajaan tunnin päästä kassakuitista toivat poliisin lapsen.

Hän on poistanut sen kohdan Linkedinistä, kuten myös sen että lapsella oli rahaa mukanaan, joten olisi voinut maksaa. Tämä nyt kuitenkin on ihan turhaa paasausta yksittäisestä tilanteesta eikä vaikuta mihinkään. Sama kun me keskusteltaisiin siitä miksi äiti puhuu pidätyksestä. 

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Vierailija kirjoitti:

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida. 

Mikähän se peruste tässäkin kohtaa olisi ollut? Ja lapsi oli jo kiinni, olisiko se ollut sitten äidille ok? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida. 

"Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida." 

Kyse ei ole siitä, ettei tarvitsisi arvioida,vaan siitä, että selvissä tapauksissa arvioinnin tekemiseen riittää jo puhelimessa saadut tiedot.

Jos jo puhelimessa käy selvästi ilmi, että asiassa ei ole esitutkinnan eikä siten myöskään pakkokeinojen edellytyksiä.

Poliisi varmaan osaa kysyä puhelimessa, mitä ja minkä arvoista omaisuutta anastettu, onko saatu vahingoittumattomana takaisin vai pystyykö tekijä maksamaan ja haluaako hän maksaa, minkä ikäinen tekijä (jollei jo vartija ymmärtänyt sanoa, että kyseessä on lapsi), onko tekotavasta (skannausyrityksen tahaton epäonnistuminen vai väitetty tarkoituksellinen anastus) muutakin näyttöä kuin että lapsella on kassalinjan jälkeen hallussaan maksamaton kassi - ja sitten poliisisin yleisiin toimintaperiaatteisiin kuuluva tehtävien priorisointi sen mukaan, kuinka kiireisiä tehtäviä on meneillään muualla samaan aikaan vai onko tällaisen bagatellin nopeaan selvittämiseen käytettäviässä lähellä oleva partio.

Muovipussi. Täällä väheksytään muovipussia arvottomana.

Kuulun paikkakunnan roskalavaryhmään. Joku lahjoittaa muovikassillisen vaatetta  ja kirjoittaa: ota oma kassi mukaan, kassia en anna.

Olen raaskinut aina rullapussiin pakata valmiiksi , on helppo antaa ovenraosta. Kaupasta en osta kasseja, käytän reppua ja kangaskassia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida. 

"Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida." 

Kyse ei ole siitä, ettei tarvitsisi arvioida,vaan siitä, että selvissä tapauksissa arvioinnin tekemiseen riittää jo puhelimessa saadut tiedot.

Jos jo puhelimessa käy selvästi ilmi, että asiassa ei ole esitutkinnan eikä siten myöskään pakkokeinojen edellytyksiä.

Poliisi varmaan osaa kysyä puhelimessa, mitä ja minkä arvoista omaisuutta anastettu, onko saatu vahingoittumattomana takaisin vai pystyykö tekijä maksamaan ja haluaako hän maksaa, minkä ikäinen tekijä (jollei jo vartija ymmärtänyt sanoa, että kyseessä on lapsi), onko tekotavasta (skannausyrityksen tahaton epäonnistuminen vai väitetty tarkoituksellinen anastus) muutakin näyttöä kuin että lapsella on kassalinjan jälkeen hallussaan maksamaton kassi - ja sitten poliisisin yleisiin toimintaperiaatteisiin kuuluva tehtävien priorisointi sen mukaan, kuinka kiireisiä tehtäviä on meneillään muualla samaan aikaan vai onko tällaisen bagatellin nopeaan selvittämiseen käytettäviässä lähellä oleva partio.

Se vaan, vartijalla ei ole poliisin oikeuksia. Eikä enää ottaa rahaa tuotteesta. Alaikäisen kohdalla poliisi, jolla on oikeus henkilörekistereihin, selvittää vanhemman kanssa asiat ja kaupan vastuuhenkilön kanssa mahdolliset korvaukset 

Kyse ei ole siitä, ettei tarvitsisi arvioida,vaan siitä, että selvissä tapauksissa arvioinnin tekemiseen riittää jo puhelimessa saadut tiedot.

Tämä lisää poliiseiden työtä, vie aikaa, laskee oikeusturvaa ja aiheuttaa eriarvoisuutta. Minkä ongelman se poistaa? I

Tässä vartijat ovat se ongelma. Lapsen oikeuksien sopimuksesta löydätte ohjeet lapsen kohteluun. Lukekaa sieltä. Sitoo Suomea enemmän kuin Lidlin ohjeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida. 

"Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida." 

Kyse ei ole siitä, ettei tarvitsisi arvioida,vaan siitä, että selvissä tapauksissa arvioinnin tekemiseen riittää jo puhelimessa saadut tiedot.

Jos jo puhelimessa käy selvästi ilmi, että asiassa ei ole esitutkinnan eikä siten myöskään pakkokeinojen edellytyksiä.

Poliisi varmaan osaa kysyä puhelimessa, mitä ja minkä arvoista omaisuutta anastettu, onko saatu vahingoittumattomana takaisin vai pystyykö tekijä maksamaan ja haluaako hän maksaa, minkä ikäinen tekijä (jollei jo vartija ymmärtänyt sanoa, että kyseessä on lapsi), onko tekotavasta (skannausyrityksen tahaton epäonnistuminen vai väitetty tarkoituksellinen anastus) muutakin näyttöä kuin että lapsella on kassalinjan jälkeen hallussaan maksamaton kassi - ja sitten poliisisin yleisiin toimintaperiaatteisiin kuuluva tehtävien priorisointi sen mukaan, kuinka kiireisiä tehtäviä on meneillään muualla samaan aikaan vai onko tällaisen bagatellin nopeaan selvittämiseen käytettäviässä lähellä oleva partio.

Se vaan, vartijalla ei ole poliisin oikeuksia. Eikä enää ottaa rahaa tuotteesta. Alaikäisen kohdalla poliisi, jolla on oikeus henkilörekistereihin, selvittää vanhemman kanssa asiat ja kaupan vastuuhenkilön kanssa mahdolliset korvaukset 

"Se vaan, vartijalla ei ole poliisin oikeuksia. Eikä enää ottaa rahaa tuotteesta. Alaikäisen kohdalla poliisi, jolla on oikeus henkilörekistereihin, selvittää vanhemman kanssa asiat ja kaupan vastuuhenkilön kanssa mahdolliset korvaukset" 

Ei se rahan vastaanottaminen vartijalle kuulukaan, vaan kaupan kassalle. Pelkkää pässinpäisyyttä kauppiaalta vängätä, ettei kassa (automaatti- tai ihmis-) tapahtuman jälkeen enää ota maksusuoritusta vastaan muulla tavalla kuin alkuperäiseen summaan nähden järjettömiä kustannuksia aiheuttavan rikosprosessin kautta - velvoiteoikeudessa tällaista kutsuttaisiin velkojan viivästykseksi (mora accipiendi). Korvattavaa vahinkoa ei synny, kun lapsi pystyy maksamaan heti. Jos puhelimessa annetut ensitiedot ovat totuudenmukaisia, poliisi pystyy myös harkitsemaan, onko tapaus sen laatuinen, että henkilörekisterien käyttöön on lailliset edellytykset.

Vierailija kirjoitti:

Typerykset! Käsittääkseni hän ei sitä tahallaan tehnyt vaan osaamattomuuttaan. Lapsi, kaikki hommat ei vielä hallussa. Järkyttävää!!!

Joillakin lapsilla on sen verran hommat hallussa ettei maksamatonta sitten oteta mukaan.  Perusasioita mutta täysi yllätys joillekin osaamattomille. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä vartijat ovat se ongelma. Lapsen oikeuksien sopimuksesta löydätte ohjeet lapsen kohteluun. Lukekaa sieltä. Sitoo Suomea enemmän kuin Lidlin ohjeet.

Ei ne ole Lidlin ohjeet vaan laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Jos haluat vartijoille enemmän valtaa, miksi sanot vartijoita ongelmaksi nyt kun heillä ei sitä niin paljon ole? 

Vierailija kirjoitti:

Tässä vartijat ovat se ongelma. Lapsen oikeuksien sopimuksesta löydätte ohjeet lapsen kohteluun. Lukekaa sieltä. Sitoo Suomea enemmän kuin Lidlin ohjeet.

Ei lapsilla ole mitään vapaata rikoksen teko-oikeutta.  Ne vaan käsitellään siten kuin on laissa määrätty.  Näpistelijöille ei ole erityisohjeita.  Vartija toimi oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida. 

Mikähän se peruste tässäkin kohtaa olisi ollut? Ja lapsi oli jo kiinni, olisiko se ollut sitten äidille ok? 

Havainnot ja muut todisteet ratkaisee, ei selitykset.   Niitähän riittää.  Ei niitä oteta tuosta vain tosissaan vakavissakaan rikoksissa.  Hyvä selittelijä voisi viedä vaikka mitä. 

"Kyse ei ole siitä, ettei tarvitsisi arvioida,vaan siitä, että selvissä tapauksissa arvioinnin tekemiseen riittää jo puhelimessa saadut tiedot.

Tämä lisää poliiseiden työtä, vie aikaa, laskee oikeusturvaa ja aiheuttaa eriarvoisuutta. Minkä ongelman se poistaa? I"

Poliiseiden työtä vähentää se, että SELVÄT tapaukset käsitellään loppuun nopeasti. Oikeusturvaa parantaa se, että yleisen kiinniotto-oikeuden johdosta alkanut vapaudenmenetys päättyy mahdollisimman nopeasti silloin, kun vapaudenmenetyksen pitkittymiselle ei ole laillisia perusteita. Eriarvoisuutta on samanlaisten tapausten kohtelu eri tavalla tai erilaisten tapausten kohtelu samalla tavalla silloin, kun tähän ei ole pätevää syytä - eriarvoisuus siis vähenee, kun 59 sentin vahingosta ei joudu samanlaiseen myllytykseen kuin tahallisesta varkaudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myymälän johdon antamat lainvastaiset toimintaohjeet eivät missään tapauksessa ole vartijalle hyväksyttävä peruste lainvastaiseen toimintaan. Kaikkiin pätee yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan lain tuntemattomuus ei ole rikoksen anteeksiantoperuste.

Pakkokeinolaissa säädetään  kyllä, että vankeusuhkaisten rikosten lisäksi näpistys on yksi niistä puhtaista sakkorikoksista, joihin yleinen kiinniotto-oikeus pätee.

Kuitenkin pakkokeinolain 11 luvun 11b :n mukaan pakkokeinoihin kuuluvaa kiinniottoa saadaan käyttää alle 15-vuotiaaseen vain silloin, kun rikoskin on sellainen, josta esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan toimitetaan esitutkinta siitä huolimatta, että epäilty on alle 15-vuotias.

Esitutkintalain 3 luvun 5 :n mukaan alle 15-vuotiaan epäilty rikos tutkitaan sen selvittämiseksi, onko mukana ollut 15 vuotta täyttäneitä, taikka esim. vahingonkorvauskysymysten selvittämiseksi. Uutistietojen mukaan tässä tapauksessa 9-vuotias oli kaupassa yksin (=ei 15 täyttäneitä "rikoskumppaneita") eikä ollut ehtinyt poistua kaupasta vaan olisi pystynyt maksamaan muovikassin (= ei syntynyt korvattavaa vahinkoa).

Jo pakkokeinolain 1 luvun 2 :ssä säädetään kaikkia pakkokeinoja koskevasta suhteellisuusperiaatteesta: Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Myymälän johto voi antaa vartijoille ohjeet, joiden mukaan kaikista rikoksista tehdään rikosilmoitus. Rikosprosessin kaikkiin toimijoihin pätee kuitenkin se, että harkintavalta siitä, millaisiin toimenpiteisiin poliisi ryhtyy rikosilmoituksen johdosta, kuuluu poliisille eikä rikosilmoituksen tekijälle. Syyttäjän kieltäytyessä nostamasta syytettä asianomistaja voi vastavaasti omalla riskillään nostaa syytteen, mutta lopputuloksen päättää asianomistajan sijasta tuomioistuin: onko kyseessä rikos, riittääkö näyttö, millainen rangaistus tuomitaan vai jätetäänkö teon vähäisyyden tms. vuoksi tuomitsematta.

Asiaa ymmärtäville pitäisi näin ollen olla erikseen sanomattakin selvää, että yleisen kiinnioton tarkoituksena on turvata rikoksesta verekseltään tavatun henkilön saattaminen niiden toimenpiteiden kohteeksi, joihin poliisi katsoo aiheelliseksi ryhtyä asian johdosta. Eli jos on etukäteen selvää, että poliisi ei normaalisti ryhdy asian johdosta mihinkään toimenpiteisiin, myös yleiseltä kiinniotto-oikeudelta puuttuu kyseisessä konkreettisessa tapauksessa se peruste, jota varten yleinen kiinniotto-oikeus on periaatetasolla säädetty.

Jotta asia olisi riittävän selvä niille, jotka osaavat lukea mutta ymmärtävät lukemansa vain asiayhteydestään irrotettuina erillisinä lauseina, yleistä kiinniotto-oikeutta koskevan pakkokeinolain 2 luvun 2 :n 3 momentin nykyinen sanamuoto "Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle" tulisi muuttaa muotoon "Kiinni ottamisesta on välittömästi ilmoitettava poliisille. Kiinni otettu on sen jälkeen luovutettava poliisimiehelle, jollei poliisi sitä ennen määrää häntä vapautettavaksi."

Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida. 

"Mitä se muuttaisi? Aika harvassa tapauksessa poliisi puhelimessa voisi todeta, että ei just tätä tapausta nyt tarvitse arvioida." 

Kyse ei ole siitä, ettei tarvitsisi arvioida,vaan siitä, että selvissä tapauksissa arvioinnin tekemiseen riittää jo puhelimessa saadut tiedot.

Jos jo puhelimessa käy selvästi ilmi, että asiassa ei ole esitutkinnan eikä siten myöskään pakkokeinojen edellytyksiä.

Poliisi varmaan osaa kysyä puhelimessa, mitä ja minkä arvoista omaisuutta anastettu, onko saatu vahingoittumattomana takaisin vai pystyykö tekijä maksamaan ja haluaako hän maksaa, minkä ikäinen tekijä (jollei jo vartija ymmärtänyt sanoa, että kyseessä on lapsi), onko tekotavasta (skannausyrityksen tahaton epäonnistuminen vai väitetty tarkoituksellinen anastus) muutakin näyttöä kuin että lapsella on kassalinjan jälkeen hallussaan maksamaton kassi - ja sitten poliisisin yleisiin toimintaperiaatteisiin kuuluva tehtävien priorisointi sen mukaan, kuinka kiireisiä tehtäviä on meneillään muualla samaan aikaan vai onko tällaisen bagatellin nopeaan selvittämiseen käytettäviässä lähellä oleva partio.

Se vaan, vartijalla ei ole poliisin oikeuksia. Eikä enää ottaa rahaa tuotteesta. Alaikäisen kohdalla poliisi, jolla on oikeus henkilörekistereihin, selvittää vanhemman kanssa asiat ja kaupan vastuuhenkilön kanssa mahdolliset korvaukset 

"Se vaan, vartijalla ei ole poliisin oikeuksia. Eikä enää ottaa rahaa tuotteesta. Alaikäisen kohdalla poliisi, jolla on oikeus henkilörekistereihin, selvittää vanhemman kanssa asiat ja kaupan vastuuhenkilön kanssa mahdolliset korvaukset" 

Ei se rahan vastaanottaminen vartijalle kuulukaan, vaan kaupan kassalle. Pelkkää pässinpäisyyttä kauppiaalta vängätä, ettei kassa (automaatti- tai ihmis-) tapahtuman jälkeen enää ota maksusuoritusta vastaan muulla tavalla kuin alkuperäiseen summaan nähden järjettömiä kustannuksia aiheuttavan rikosprosessin kautta - velvoiteoikeudessa tällaista kutsuttaisiin velkojan viivästykseksi (mora accipiendi). Korvattavaa vahinkoa ei synny, kun lapsi pystyy maksamaan heti. Jos puhelimessa annetut ensitiedot ovat totuudenmukaisia, poliisi pystyy myös harkitsemaan, onko tapaus sen laatuinen, että henkilörekisterien käyttöön on lailliset edellytykset.

Eli jokainen vahingoksi sanottu teko, vaikka se olisi 8 siinä kuussa, kuitataan kassaan maksaen? Mikä kriteeri olisi henkilötietojen kohdalla? Tytön nimi, selvästi suomalainen nimi tai ehkä naapurin lapsen nimi? 

Mikä se ongelma on, jota tällä ratkotaan? 

Vierailija kirjoitti:

"Kyse ei ole siitä, ettei tarvitsisi arvioida,vaan siitä, että selvissä tapauksissa arvioinnin tekemiseen riittää jo puhelimessa saadut tiedot.

Tämä lisää poliiseiden työtä, vie aikaa, laskee oikeusturvaa ja aiheuttaa eriarvoisuutta. Minkä ongelman se poistaa? I"

Poliiseiden työtä vähentää se, että SELVÄT tapaukset käsitellään loppuun nopeasti. Oikeusturvaa parantaa se, että yleisen kiinniotto-oikeuden johdosta alkanut vapaudenmenetys päättyy mahdollisimman nopeasti silloin, kun vapaudenmenetyksen pitkittymiselle ei ole laillisia perusteita. Eriarvoisuutta on samanlaisten tapausten kohtelu eri tavalla tai erilaisten tapausten kohtelu samalla tavalla silloin, kun tähän ei ole pätevää syytä - eriarvoisuus siis vähenee, kun 59 sentin vahingosta ei joudu samanlaiseen myllytykseen kuin tahallisesta varkaudesta. 

Kuka sen määrittää onko se tahallista? Mikä on selvä tapaus? Ei kiinniotto ole vapauden menetys. Ja kuinka kauan vähemmän tähän puheluun ja pohtimiseen menee aikaa?