Miten teidän iäkkäät vanhemmat, esimerkiksi omakotitalossa asuvat, ovat pärjänneet sitten kun toinen kuoli?

https://www.karjalainen.fi/paakirjoitus-mielipide/9279932#Echobox=17728…;

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakko siellä omakotitalossa on pärjätä?

Ei olekaan mikään pakko mutta moni haluaa jäädä kotiinsa. 

Koti voi olla muuallakin kuin omakotitalossa.

Tietenkin voi, mutta mitä vanhempana sieltä muuttaa pois sitä työläämpää se on. Suurin osa ei enää jaksa tyhjentää asuntoa 80-vuotiaana. 

Kukas sen asunnon sitten tyhjentää? Jos perilliset miksi he eivät voisi tyhjentää asuntoa myös sitten kun vanhus muuttaa pois eikä vadta tämän kuileman jälkeen.

Elossa olevan ihmisen kämpän tyhjentäminen on huomattavasti hankalampaa kuin vasta kuoleman jälkeen. Äiti onneksi itse tyhjensi omakotitaloa n. 75-vuotiaana. Siellä oli papereita ja tavaroita jo 50...60 -luvulta lähtien. 

Mikä siinä on vaikeaa jos se elossa oleva haluaa muuttaa asuntoo jossa hän pärjää paremmin?

Jos taas ei sopeudu siihen että on vanha ja tietyt asiat on vaikeampia niin tuskin sitä oikein missään pärjää.

Talo täynnä "aarteita" ja papereita, joista kukaan muu ei ota enää selvää kuin vanhus itse, jos enää hänkään. Äiti oli tyhjentänyt ensin omakotitaloa, kun me vuorostaan tyhjennettiin kaksiota, niin vaatteita oli edelleen ihan hillitön määrä. Myös kellarin häkkivarasto täynnä. Iso osa tavaroista meni joko roskiin tai kierrätykseen. 

Niinhän ne menee mutta tavarasta on osattava luopua.

Itselläni on kokemusta sekä että tyhjentää vanhemman/appivanhemman talo ennen kuolemaa ja vasta sen jälkeen. Jotenkin tuosta ensimmäisestä jäi parempi mieli. Appivanhempi sai itse osallistua ja osittain hallita sitä miten se tehtiin ja mitä talolle tapahtui.

Vierailija kirjoitti:

Äiti jäi 62-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle syövän kanssa ja kuoli muutaman vuoden päästä. Asui kerrostalossa, ei siis edes omakotitalossa. Ihan mahdotonta oli meno, uupumus ja vahvat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet vaikuttivat kaikkeen, muisti, käden taidot, vireystila, tunteet, ymmärrys. En viitsi edes kertoa mitä kaikkea kamalaa tapahtui, oli traumaattista meille kaikille.

Lopputulema: ei pärjännyt. Ei vaikka sai apua meiltä omaisilta jatkuvasti sekä kotisairaanhoito kävi kolme kertaa päivässä, ruoka tuli tilattuna ja lämmitettynä ovelle, oli tukihenkilö, joka auttoi usean kerran kuussa ja lisäksi äiti vietti joka viikko yhden päivän saattokodin päivätoiminnassa. Usean kerran jouduimme viemään saattokotiin viikoksi pariksi vuodeosastolle.

Otan osaa. Tuli vahvasti mieleen oma ahdistus vanhan äitini kammottavasta hoivakotiajasta. Luulin, että oli suuri onni kun sieltä äidille paikan lopulta saimme, mutta hirveää laiminlyöntiä ja sydämetöntä touhua oli.

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakko siellä omakotitalossa on pärjätä?

En alkanut painostaa äitiäni muuttamaan pois omakotitaloista kun jäi leskeksi. Hänellä oli Alzheimer ja pärjäsi hyvin tutuissa oloissa. Olisi saattanut mennä niin sekaisin uudessa paikassa, eksynyt ympäristössä ym. Pysyi myös puuhakkaana, kun oli pihahommia ja tutut naapurit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äitini kuoli, isäni tarvitsi aluksi paljon apua minulta oppiakseen ns. perinteiset naisten työt.  Opetin siis isää laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkiä. Ei esim. tiennyt, miten hellan lapsilukon saa pois päältä ja missä pyykinpesuaine on. Suurin hankaluus oli isän opetella maksamaan laskuja tietokoneella. Äiti oli aina hoitanut tietokonehommat.

Miksi pitää opetella maksamaan laskut tietokoneella, kun ne voi hoitaa helposti muutenkin?

Miten?

Maksupalvelukuorissa tietenkin. Säännöllisesti toistuvat laskut kannattaa toki laittaa menemään suoraan e-laskuina.

Ja tämäkö muka on helppo? Mummoni kanssa noita kuoria täytettiin ja vietiin pankkiin.

Helpompi isän oli opetella se tietokone,  kuin että minun olisi pitänyt ajella aina satoja kilometrejä viemään kuoria. Taksia isäni ei käytä. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti pärjäsi hyvin isän kuoleman jälkeen. Eli siitä vielä 18 vuotta ja kuoli 62-vuotiaana. Asuin koko ajan kanssaan.

Äitisi ei ollut iäkäs. Leskeksi nuori ja kuollessaan vielä työikäinen. 

Vuonna 1995 taisi tuon ikäisenä olla mahdollisuus jäädä jo eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äitini kuoli, isäni tarvitsi aluksi paljon apua minulta oppiakseen ns. perinteiset naisten työt.  Opetin siis isää laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkiä. Ei esim. tiennyt, miten hellan lapsilukon saa pois päältä ja missä pyykinpesuaine on. Suurin hankaluus oli isän opetella maksamaan laskuja tietokoneella. Äiti oli aina hoitanut tietokonehommat.

Miksi pitää opetella maksamaan laskut tietokoneella, kun ne voi hoitaa helposti muutenkin?

Tarkoitatko suoraveloitusta. Kaikkia toistuviakin laskuja ei saa suoraveloitukseen. Meillä tällaisia tietokoneella maksettavia ovat mm. jätelaskut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakko siellä omakotitalossa on pärjätä?

Ei olekaan mikään pakko mutta moni haluaa jäädä kotiinsa. 

Koti voi olla muuallakin kuin omakotitalossa.

No ei se joku vieras kerrostalo yhtäkkiä kodilta tunnu jos siellä vanhassa on asunut vuosikymmeniä, kenties lapsesta asti. 

Sehän riippuu ihan ihmisestä ja siitä miten sopeutuu muutoksiin. Minusta ei ole ollenkaan toivottava vaihtoehto että ihminen on niin muutosvastarintainen että ainoastaan lapsuuden koti voi tuntua kodita.

Minä ainakin olen muutosvastarintainen. 66 vuotta eli koko elämäni olen asunut samassa talossa ja samalla tontilla. Toivottavasti kuolen myös.

Vierailija kirjoitti:

Pelottaa kyllä tuleva vanhempien osalta. Ihan sama kumpi menee ensin niin toinen tulee olemaan pulassa, kun äidiltä ei onnistu traktoroinnit ja muu vaikka toimekas onkin ja isä taas ei osaa kokata ja luultavasti hoitaa muutenkaan taloutta kun äiti huushollia pyörittänyt.

Minäkin pelkäsin, kun äiti kuoli, mutta hyvin isä alkoi hoitaa huushollia. Äiti ei vaan antanut hoitaa ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äitini kuoli, isäni tarvitsi aluksi paljon apua minulta oppiakseen ns. perinteiset naisten työt.  Opetin siis isää laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkiä. Ei esim. tiennyt, miten hellan lapsilukon saa pois päältä ja missä pyykinpesuaine on. Suurin hankaluus oli isän opetella maksamaan laskuja tietokoneella. Äiti oli aina hoitanut tietokonehommat.

Miksi pitää opetella maksamaan laskut tietokoneella, kun ne voi hoitaa helposti muutenkin?

Miten?

Maksupalvelukuorissa tietenkin. Säännöllisesti toistuvat laskut kannattaa toki laittaa menemään suoraan e-laskuina.

Ei ole kovin helppoa tuo maksupalvelukuoren käyttö ja eikö se ole kallistakin? Ja mitenkä se sinne pankkiin saadaan vietyä?

Aika heikosti pärjäsi, vaikka oli rivitalo. Vanhukset aika heikosti arvioivat oman toimintakykynsä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äitini kuoli, isäni tarvitsi aluksi paljon apua minulta oppiakseen ns. perinteiset naisten työt.  Opetin siis isää laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkiä. Ei esim. tiennyt, miten hellan lapsilukon saa pois päältä ja missä pyykinpesuaine on. Suurin hankaluus oli isän opetella maksamaan laskuja tietokoneella. Äiti oli aina hoitanut tietokonehommat.

Miksi pitää opetella maksamaan laskut tietokoneella, kun ne voi hoitaa helposti muutenkin?

Miten?

Maksupalvelukuorissa tietenkin. Säännöllisesti toistuvat laskut kannattaa toki laittaa menemään suoraan e-laskuina.

Ei ole kovin helppoa tuo maksupalvelukuoren käyttö ja eikö se ole kallistakin? Ja mitenkä se sinne pankkiin saadaan vietyä?

Posti kuljettaa kyseiset kuoret.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakko siellä omakotitalossa on pärjätä?

Ei olekaan mikään pakko mutta moni haluaa jäädä kotiinsa. 

Koti voi olla muuallakin kuin omakotitalossa.

No ei se joku vieras kerrostalo yhtäkkiä kodilta tunnu jos siellä vanhassa on asunut vuosikymmeniä, kenties lapsesta asti. 

Sehän riippuu ihan ihmisestä ja siitä miten sopeutuu muutoksiin. Minusta ei ole ollenkaan toivottava vaihtoehto että ihminen on niin muutosvastarintainen että ainoastaan lapsuuden koti voi tuntua kodita.

Minä ainakin olen muutosvastarintainen. 66 vuotta eli koko elämäni olen asunut samassa talossa ja samalla tontilla. Toivottavasti kuolen myös.

Eihän siinä mitään jos loppuun asti pärjää siellä.

Kuka sen määrittää pärjääkö hyvin, kohtuullisesti vai huonosti?

Meillä mies osaa kyllä käyttää tietokonetta. Vain excelin käytössä tarvitsee apuani. Mutta uunia, induktioliettä ja pyykinpesukonetta hän ei osaa vielä käyttää. Astianpesukone on niin helppo, että halutessaan osaisi sen päälle laittaa. Tosin astiat olisi koneessa sikinsokin.

Täytyy alkaa opettamaan näitä laitteita käyttämään, sillä lähtö voi tulla koska vaan.

N65

Aika heikosti pärjää, jos laskut jää maksamatta. 

Toki tämä alkaa yksinäisen vanhuksen tapauksessa olla lähinnä järjestelmän ongelma. 

Jos on omaisia, niin heidän ongelmia. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies osaa kyllä käyttää tietokonetta. Vain excelin käytössä tarvitsee apuani. Mutta uunia, induktioliettä ja pyykinpesukonetta hän ei osaa vielä käyttää. Astianpesukone on niin helppo, että halutessaan osaisi sen päälle laittaa. Tosin astiat olisi koneessa sikinsokin.

Täytyy alkaa opettamaan näitä laitteita käyttämään, sillä lähtö voi tulla koska vaan.

N65

Miksi astiat ei saisi olla koneessa sikin sokin?

Vierailija kirjoitti:

Aika heikosti pärjää, jos laskut jää maksamatta. 

 

Toki tämä alkaa yksinäisen vanhuksen tapauksessa olla lähinnä järjestelmän ongelma. 

 

Jos on omaisia, niin heidän ongelmia. 

Miten se on omaisten ongelma jos henkilö ei osaa, ymmärrä tai halua maksaa laskuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun äitini kuoli, isäni tarvitsi aluksi paljon apua minulta oppiakseen ns. perinteiset naisten työt.  Opetin siis isää laittamaan ruokaa ja pesemään pyykkiä. Ei esim. tiennyt, miten hellan lapsilukon saa pois päältä ja missä pyykinpesuaine on. Suurin hankaluus oli isän opetella maksamaan laskuja tietokoneella. Äiti oli aina hoitanut tietokonehommat.

Miksi pitää opetella maksamaan laskut tietokoneella, kun ne voi hoitaa helposti muutenkin?

Miten?

Maksupalvelukuorissa tietenkin. Säännöllisesti toistuvat laskut kannattaa toki laittaa menemään suoraan e-laskuina.

Ei ole kovin helppoa tuo maksupalvelukuoren käyttö ja eikö se ole kallistakin? Ja mitenkä se sinne pankkiin saadaan vietyä?

Ei niitä tarvitse pankkiin viedä, vaan lähimpään postilaatikkoon. Kun kaikki säännölliset laskut menevät automaattisesti e-laskuina, tulee tyypilliselle vanhukselle kuukauden aikana korkeintaan pari tällaista maksupalvelukuoreen laitettavaa maksua. Nordeassa niistä menee maksua 3,50 €/kpl. Halvemmaksi se tulee kuin nettiyhteys.

Äitini pärjää paritalossa hyvin. Naapurin mies tekee lumityöt. Siivooja käy kerran kuussa. Ajokorttikin on vielä ja auto.