Miten teidän iäkkäät vanhemmat, esimerkiksi omakotitalossa asuvat, ovat pärjänneet sitten kun toinen kuoli?
Osasiko/pystyikö leskeksi jäänyt hoitamaan asiat itsenäisesti?
Kommentit (100)
Ikääntyvälle joku rintamamiestalo on ihan viimeinen paikka asua. Kunto voi heiketä nopeastikin, pesutilat on aina väärässä kerroksessa, pihatyöt ja siivous hankalia. Viisainta olisi luopua näistä hyvissä ajoin ja vaihtaa helpompaan asumismuotoon. Erityisesti silloin, jos ei ole saatavilla sukulaisapua tai varaa maksaa ulkopuolisille.
Eivät pärjänneet edes silloin kun asuivat kaksin. Aina oli oltava auttamassa. Kun toinen kuoli oli vähemmän autettavaa. Silti samat asiat kuten laskut, veroilmoitukset, pankkiasiat, kaupassakäymiset, siivoamiset, pyykkihuolto, pihan hoito, lääkärissä käynnit, apteekissa käynnit ja lukematon määrä muita ongelmia. Tehkää kaikki edunvalvonta-asiat ajoissa, niin on sitten helpompi hoitaa asioita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella iäkkäällä parilla on todella perinteiset roolitä, ongelmia tulee jos ei yhtään varauduta siihen kun toinen lähtee ensin.
Kyllä ja monesti nimenomaan niin päin, ettei se mies tiedä edes missä astioita säilytetään. Nainen yleensä osaa kaiken pakollisen. Harvemmin ne vanhat ja sairaat miehet tekee niitä "perinteisiä miesten hommia", vaan ne on joko ulkoistettu tai lopetettu kokonaan.
Tää on muuten totta. Mies lopettaa hiljalleen pihatyöt yms. mutta vaimo jatkaa sisätöiden tekemistä yksin. Kun anoppi oli muutaman viikon sairaalassa, appi ei millään oppinut esimerkiksi pyykinpesukoneen käyttöä (tai ei halunnut oppia).
Kukapa haluaisi jos siihe ei ole mitään pakkoa.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.
Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
No ei ole puoliso kuollut, vaan on expuoliso
Hyvin tässä olen pärjännyt, yksin ostin ison kiinteistön 15 v sitten ja yksin asun.
Ensi vuonna alkuvuodesta 70 vuotias
Vierailija kirjoitti:
Äiti pärjäsi hyvin isän kuoleman jälkeen. Eli siitä vielä 18 vuotta ja kuoli 62-vuotiaana. Asuin koko ajan kanssaan.
Hhmm....
Mites sinä oikein pärjäät?
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
Onko heidän pakko hallita?
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
Niin se kyllä on :). Toisaalta isä jatkoi kokopäivätöissä lähes 89-vuotiaaksi asti eli lopetti vasta silloin, kun näkö heikkeni ja joutui luopumaan ajokortistaan. Ja työssään tarvitsi jatkuvasti tietokonetta. Isä on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja aina ollut vähän sellainen ratkaisukeskeinen "Pelle Peloton". Jos jotain vempainta ei ole missään kaupoissa myytävänä, isä tekee sellaisen sitten itse.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
Niin se kyllä on :). Toisaalta isä jatkoi kokopäivätöissä lähes 89-vuotiaaksi asti eli lopetti vasta silloin, kun näkö heikkeni ja joutui luopumaan ajokortistaan. Ja työssään tarvitsi jatkuvasti tietokonetta. Isä on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja aina ollut vähän sellainen ratkaisukeskeinen "Pelle Peloton". Jos jotain vempainta ei ole missään kaupoissa myytävänä, isä tekee sellaisen sitten itse.
Okei, se selittää. Mun appivanhemmat olivat tavallisia duunareita, eivät työelämässä koskaan tarvinneet tietokoneita, eläkkeellekin jäivät jo 60-62-vuotiaina. Toisaalta asennekin vähän sellainen että kaikki uudet jutut pelottaa, pöytäpuhelinkin pitää olla edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
Onko heidän pakko hallita?
Vaikeuttaa omatoimisuutta aika tavalla ja rasittaa jälkipolvea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
Onko heidän pakko hallita?
Vaikeuttaa omatoimisuutta aika tavalla ja rasittaa jälkipolvea
Usein on helpompi rasittaa jälkipolvea tai jotakin toista kuin keksiä ratkaisu siihen miten se omatoimisuus säilyy mahdollisimman pitkään. Liiankin helposti turvaudutaan siihen että ei mun tarvitse kun asiat ei suju samalla tavalla kuin ennrn tai/ja tehtävän voi delegoida muille. Palvelemisen ja auttamisen raja on yllättäävänkin selvä vaikka se hämärtyy kun asiaa ei tarvitse tai halua ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
Niin se kyllä on :). Toisaalta isä jatkoi kokopäivätöissä lähes 89-vuotiaaksi asti eli lopetti vasta silloin, kun näkö heikkeni ja joutui luopumaan ajokortistaan. Ja työssään tarvitsi jatkuvasti tietokonetta. Isä on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja aina ollut vähän sellainen ratkaisukeskeinen "Pelle Peloton". Jos jotain vempainta ei ole missään kaupoissa myytävänä, isä tekee sellaisen sitten itse.
Okei, se selittää. Mun appivanhemmat olivat tavallisia duunareita, eivät työelämässä koskaan tarvinneet tietokoneita, eläkkeellekin jäivät jo 60-62-vuotiaina. Toisaalta asennekin vähän sellainen että kaikki uudet jutut pelottaa, pöytäpuhelinkin pitää olla edelleen.
Mulla on jokin isän "Pelle Peloton -geeni", koska mä olen tuossa ratkaisukeskeisydessä aika samanlainen kuin isänikin. Ja viimeiset neljännesvuosisata olin it-ala töissäkin. Toivon, että mulla itsellänikin ajan myötä pää toimii, vaikka kroppa hajoaakin. Jos käy kuten äidillä, että pää hajoaa ja kroppa toimii, niin se olisi sitten jo aika huono juttu. Mutta ei se aina tosiaan ole kiinni koulutuksestakaan. Mun 70 v siskoni, jolla on myös tekniikan alan akateeeminen loppututkinto, ei saa edes telkkariaan toimimaan. Ja siis pää toimii ihan hyvin, mutta ei vaan ole kiinnostunut selvittämään, miten kanavat saa näkymään. Sen sijaan yks siskoni ikäinen tuttu, joka koko työuransa teki rakennuksilla ihan niitä perusduuneja, kiinnostui tietokoneen käytöstä jo työikäisenä ja hoitaa kaikki hommat sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät asuneet omakotitalossa vaan 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa. Itseasiassa asunto on kolmessa tasossa, mutta kuitenkin. Isä on nyt 96v ja äiti kuoli 2 vuotta sitten. Äidillä oli viimeiset vuodet muistisairaus, joten isä teki siellä niin kotihommat kuin laskujen maksut yms. Koska isällä on polvissa paha nivelrikko, sain isän suostuteltua jo kesällä 2023 hankkimaan ulkopuolisen siivouspalvelun. Käyvät joka toinen viikko. Ostoksensa isä on tilannut kotiinkuljetuksella jo tammikuusta 2019 alkaen, koska edellisenä kesänä hän joutui luopumaan autolla ajamisesta. Isän näkö on melko huono, mutta kävin silloin 2019 laittamassa isälle ison näytön tietokoneeseen ja säädin fonttikoon niin isoksi, että näkee hoitaa asioita. Isä siis joutui hoitamaan kaikki asiat jo muutaman vuoden ennenkuin jäi leskeksi.
Taloyhtiössä asumisessa on se hyvä puoli, että omien pienten rivaripihojen hoitaminen ei paljoa vaadi. Viime vuosina firma, joka hoitaa ne siivoukset, myös keväisin ja syksyisin haravoi asuntoon kuuluvat pihat. Rappusiin isä hankki jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Kotihoitoa ei vielä tarvitse vaan riittää nuo siivoukset sekä kauppojen, apteekkien jne kotiinkuljetukset. Laittaa itse vielä jonkin verran ruokaa, mutta tilaa kaupasta aika usein jotain eineksiä. Alueella on yksi ravintola, josta voi tilata ruokaa ihan vaan soittamalla puhelimella sinne. Joskus isä siis tilaa aterian sieltä. Postilaatikko on sen verran kaukana, että sinne ei pääse enää edes rollaattorin kanssa kävelemään. Minä ja siskoni asutaan samassa taloyhtiössä ja jompi kumpi meistä käy hakemassa isän postit. Äidin kuoleman jälkeen isä perui kaikki lehtitilaukset, joten ei tule enää kovin paljoa postia. Riittää hyvin, että joku hakee postit kerran viikossa. Samoin on sovittu, että jos isän etupihalla on roskapusseja eikä ole se päivä, kun siivousfirma tulee, minä tai mun sisko siitä ohikulkiessa napataan roskapussit ja viedään taloyhtiön jäteastiaan.
Pääsääntöisesti isä siis pärjää ihan hyvin. Jos isä olisi kuollut ennen äitiä, niin äiti ei olisi pärjännyt ilman huomattavaa määrää ulkopuolista apua yhtään mitenkään viimeisinä elinvuosinaan. Olisi tarvinnut jonkun asumaan 24/7 kanssaan tai hoivakotipaikan.Sun isä on kyllä reipas ikäisekseen. Mun 10 v nuoremmat appivanhemmat eivät hallitse mitään tietokonejuttuja. Nuo kauppatilauksetkin pitää jonkun muun hoitaa, pankkiasiat myös.
Onko heidän pakko hallita?
Vaikeuttaa omatoimisuutta aika tavalla ja rasittaa jälkipolvea
Ei minunkaan yli 90-vuotias äitini osaa käyttää tietokonetta eikä älypuhelinta. Tähän asti se ei ole rasittanut meitä lapsia muuten kuin että joskus katson äidille juna-aikatauluja netistä. Hän on toistaiseksi osannut hoitaa kaiken muun muuten. Isä on kuollut jo yli 20 vuotta sitten.
Huonostihan tuo pärjäsi, vaikkei ollut iäkäs. Ei ollut tottunut vastuuseen vaan isän huolehtimiseen. Ruokaa osasi laittaa, muttei miesten työt ja ajattelu onnistunut. Kun kasvoin, yritin auttaa paperitöissä, muttei se oikein sujunut sekään. Haukkui auttajat yms.
Pankki oli vielä lähellä eli ei tarvinnut nettiä käyttää.
Jälkeenpäin olen ajatellut Lewyn kpltautia ym. Nykyään tunnettuja vanhustauteja. Oli harhoja ja huonoa käytöstä, joka paheni, kun hän muutti rivariin viime vuosikseen. Koneita jotenkin käytti, muttei putsannut esim. tiskarin sihtiä. Ajokorttia ei koskaan ollut.
En tiedä miten pärjäilee, ei olla tekemisissä. Kaipa sillä viiden tonnin eläkkeellä saa ostettua apua, jos sellaista tarvitsee.
Äiti jäi leskeksi kuuskymppisenä, ei siis ollut ihan vanhus vielä. Samalla jäi isoon omakotitaloon yksin. Isä oli aina hoitanut aivan kaikki talon asiat. Äitin oli vaan pakko opetella kaikki jutut; öljyn tilaamiset, ruohon ja pensaiden leikkaamiset. Lämmityksen säädöt ym. Tilas vinttiin lisää villaeristettä ja rännien putsaajan. Kävi ostamassa uuden ruohonleikkurin ja kodinkoneita edellisten hajotessa. Kyllä se äitiä hirvitti, mutta ei sitä taloa olisi myytyäkään saanut mitenkään nopsaan ja omasta kodista, pitkäaikaisesta sellaisesta, lähteminen nopeella aikataululla olisi ollut henkisesti tosi raskasta. 10v asui yksin talossa, vaikka oli aina pelännyt pimeetä, yksin oloa, inhonnut pihan hoitoa jne. Sit pisti myyntiin ja muutti kerrostaloon.
Ihmiset ikääntyvät niin eri tahtiin. Oma mummoni eli rintamamiestalossaan 100-vuotiaaksi, ja sen jälkeen 7 vuotta rivitalossa. Vasta viimeiset puoli vuotta petipotilaana ennen kuolemaansa. Sen olen läheisiäni seuratessa huomannut, että ihmiset vanhenevat todella eritahtisesti. Naapurin 75-v. ukkeli käy vielä metsätöissä ja rämpii hankalia maastoja saappaissaan. Joku kaupunkilaisrouva samassa iässä voi olla hyvinkin hauras ja pärjätä paremmin esteettömässä kaupunkiasunnossaan.
Pitäkää ihmiset kunnostanne huolta, älkääkä antako painon liikaa kertyä. Se vaikuttaa niveliin, sydänterveyteen ja tasapainoon, liikkumiseen.
Älysivät muuttaa kerrostaloon kun isän kunto huononi
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo ja vanhuus on järkyttävä yhtälö. Ellei ole rahaa ostaa palveluita. Pihan auraamisesta lähtien.
Naapurit auttavat usein ilmaiseksi iäkkäitä naapureitaan.
Jos luet uutisia niin kovasti epävarmaksi on kulku nykyään mennyt. Toinen juttu se että minne sen kirjeen viet. Meillä lähin 4 km:n päässä.