Tabu: Kaikki eivät ole hyviä jossain

Kuitenkin yksi tekijä on kaikille rajallinen ja se on aika. Vaikka olisi kuinka lahjakas multitalentti, hänkään ei voi valita kaikkea koriinsa. Joku toinen ei-niin-lahjakas taas tulee taitavammaksi multitalenttia siinä mitä tekee paljon, tai ainakin taitavammaksi mitä keskivertoihmiset

Kautta aikojen on ollut erilaisia ihmisiä eri kyvykkyystasoilla. Peruskoulun harha, että kun opettaa tarpeeksi hyvin ja paljon, kaikki oppii kaiken, on täyttä paskaa! Osa oppilaista on jo ekaluokalta asti heikkoja lähes kaikissa lukuaineissa eikä se parane ysiluokan loppuun mennessä vaikka tuettaisiin kuinka. Hän osaa ehkä olla taitava vaikka kävelemisessä mutta siinä se. Näin on ollut aina ja on oleva. Ennen vanhaan näille oli apukoulut ja aputyömiehen paikka ojankaivuussa ja raksoilla. Nyt ei enää ole! Ongelma onkin, kun työtä ei löydy tälle väestönosalle ja he syrjäytyvät, ellei sitten ole sopivia suhteita. 

Lahjakkuudessa ja älykkyydessä on selvä geneettinen perusta mutta se ei tarkoita, etteikö kannata ja pidä tehdä lujasti töitä ja myös niiden, jotka ei ole huippuja oikein missään. Esim. lukutaidosta ollaan koulussa ja muutenkin huolissaan mutta hyväksi lukijaksi ei tulla muuten kuin lukemalla paljon erityyppisiä tekstejä. Siihen ei kertakaikkiaan ole mitään oikotietä, ei äänikirjat eikä muut. 

"laudaturin papereilla"? Siis MONENKO laudaturin papereilla? Ei laudaturin papereilla pääse vielä minnekään, pitää olla oikeasti hyvä.

Jotkut ovat sitten varmaankin hyviä opiskelussakun on ne 6 ällää ja maisterin tai DI:n paperit taskussa. Mutta tosi huonoja soveltamaan näitä taitoja käytännössä.

Matematiikan taidoista huolimatta koodaaminen ei suju, puuttuu joku koodaamisessa tarvittava loogisen ajattelun osa-alue,.

Tai sitten ovat huippu papereista huolimatta niin epävarmoja, että kokoajan pitää opastaa ja vakuutella, että kyllä sinä osaat. Vuodesta toiseen. Itseluottamus täysi nolla. Onko heidät jotenkin lapsena alistettu ja pakotettu opiskelemaan vai mistä tuodsa on kyse? 

Eikä heillä näytä siviilielämässäkään hyvin menevän, jatkuva sarja vääriä valintoja ja epäonnistumisia.

Kyllä jokainen on jossain asiassa hyvä ja parempi kuin joku toinen. Ammatin valinnassa olisi tärkeä löytää sellainen ammatti ja ala missä itse viihtyy ja missä pystyy hyödyntämään omat kyvyt ja omat hyvät ominaisuudet. Sen päättäminen mitä haluaa tehdä isona tulee nykyään nuorille liian aikaisin ja osa nuorista pyrkii sinne mihin kaveritkin menevät ja se on huono valinta. Jos saisin päättää, niin jokainen nuori kävisi peruskoulun päätteeksi kymppiluokan jonka pääpaino olisi tutustuminen eri koulutusaloihin ja ammatteihin sekä nuorten avujen, taipumuksien ja kykyjen testaaminen ja tämän lisäksi valmennettaisiin nuoria oppilaitosten pääsykokeisiin ja annettaisiin myös mahdollisuus parantaa peruskoulun arvosanoja eri opintoaineissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikeahan se on hyväksyä, että hävisit palkkatasossa jollekin putkimiehelle, vaikka paljon pätevämpi oletkin. No markkinatalous hoitaa tämänkin.

Joka alalla huiput tienaavat, mutta ei keskivertoputkimies sitä viittä tonnia tienaa.

"Kyllä jokainen on jossain asiassa hyvä ja parempi kuin joku toinen. Ammatin valinnassa olisi tärkeä löytää sellainen ammatti ja ala missä itse viihtyy ja missä pystyy hyödyntämään omat kyvyt ja omat hyvät ominaisuudet. Sen päättäminen mitä haluaa tehdä isona tulee nykyään nuorille liian aikaisin ja osa nuorista pyrkii sinne mihin kaveritkin menevät ja se on huono valinta. Jos saisin päättää, niin jokainen nuori kävisi peruskoulun päätteeksi kymppiluokan jonka pääpaino olisi tutustuminen eri koulutusaloihin ja ammatteihin sekä nuorten avujen, taipumuksien ja kykyjen testaaminen ja tämän lisäksi valmennettaisiin nuoria oppilaitosten pääsykokeisiin ja annettaisiin myös mahdollisuus parantaa peruskoulun arvosanoja eri opintoaineissa."

Miten niin tulee nykyään liian aikaisin? Peruskoulu ja sitä ennen keskikoulu on aina päätetty 15-16-vuotiaana, kansalaiskoulu saattoi päättyä jopa vuotta nuorempana, jos pääsi jo kahdeksannen luokan jälkeen ammattikouluun.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin aikoinaan Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa ja huomasin, etteivät ne 6 laudaturia painaneet mitään, mikä oli maksimisuoritus noihin aikoihin. Osa 6 laudaturin ylioppilaista joutuivat jättämään leikin kesken. Erityisesti fysiikan peruskurssit osoittautuvat liian hankalaksi monille läpipäästä. Moni ei tiedä tätä, mutta laudaturit eivät kerro mitään oleellista ihmisen tunnollisuudesta pidemmällä aikavälillä eikä tiedollisesta päättelykyvystä juurikaan mitään.

Tämähän se on. Oikeasti peruskoulun ja lukion matematiikasta pääsee kuka tahansa läpi, kun vaan jaksaa laskea ja kerrata. Siellä yliopistossa niille entisille 'priimuksille' voi oikeasti alkaa se laskupää vain loppumaan, kun pitäisi oikeasti jo ymmärtääkin jotain muutakin kuin laskujärjestys.

Samoin fysiikka yliopistossa on ihan erilaista verrattuna lukioon. Oma poikani, joka luki insinööriksi AMK:ssa ja oli sitä ennen ihan 'tyhmä' ammattikoulun kävijä yllättyi, että kuinka pihalla ja samalla tasolla luokkatoverit, jotka tulivat lukiosta ovat AMK:n matematiikassa ja fysiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin aikoinaan Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa ja huomasin, etteivät ne 6 laudaturia painaneet mitään, mikä oli maksimisuoritus noihin aikoihin. Osa 6 laudaturin ylioppilaista joutuivat jättämään leikin kesken. Erityisesti fysiikan peruskurssit osoittautuvat liian hankalaksi monille läpipäästä. Moni ei tiedä tätä, mutta laudaturit eivät kerro mitään oleellista ihmisen tunnollisuudesta pidemmällä aikavälillä eikä tiedollisesta päättelykyvystä juurikaan mitään.

Tämähän se on. Oikeasti peruskoulun ja lukion matematiikasta pääsee kuka tahansa läpi, kun vaan jaksaa laskea ja kerrata. Siellä yliopistossa niille entisille 'priimuksille' voi oikeasti alkaa se laskupää vain loppumaan, kun pitäisi oikeasti jo ymmärtääkin jotain muutakin kuin laskujärjestys.

Samoin fysiikka yliopistossa on ihan erilaista verrattuna lukioon. Oma poikani, joka luki insinööriksi AMK:ssa ja oli sitä ennen ihan 'tyhmä' ammattikoulun kävijä yllättyi, että kuinka pihalla ja samalla tasolla luokkatoverit, jotka tulivat lukiosta ovat AMK:n matematiikassa ja fysiikassa.

Tässä kannattaa huomioida, että AMKiin päätyy lukion huonoimmat eli yleensä juuri ne, joilla oli haasteita matikassa ja fysiikassa. Mafya osaavat suuntaavat teknilliseen yliopistoon ja muille akateemisille aloille.

eri

"Miten niin tulee nykyään liian aikaisin? Peruskoulu ja sitä ennen keskikoulu on aina päätetty 15-16-vuotiaana, kansalaiskoulu saattoi päättyä jopa vuotta nuorempana, jos pääsi jo kahdeksannen luokan jälkeen ammattikouluun."

Maailma on muuttunut niistä ajoista, kun käytiin keskikoulua tai kansalaiskoulua. Silloin töihin pääsyyn ei tarvittu välttämättä minkäänlaista ammatillista tutkintoa, vaan riitti, että oppivelvollisuus oli suoritettu.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, jotka ajattelevat, että pitäisi olla matemaattisesti tai kielellisesti lahjakas ! Nuo ovat vain yksiä yliarvostettuja lahjakkuuden alueita. On niin paljon muitakin. Olisi hyvä löytää oma alueensa mitä haluaa tehdä ja missä on hyvä. 

Itselläni on matemaattinen lahjakkuus, mutta siitä on ollut itselle enemmän haittaa kuin hyötyä ainakin toistaiseksi. 

Miten siitä on haittaa? Tienaat liikaa? Matemaattinen osaaminen korreloi voimakkaasti aikuisuuden tulotason kanssa. Olen matemaattiselta osaamiselta ehkä juuri sen kärkiporukan takana ja silti pääsen osaamisellani käärimään ihan kivat fyffet.

Tarvitaanhan sellaisiakin, jotka eivät turhaudu tavan töistä, joita eniten on.

Jo se, että toiset saa lapsena päähän kohdistuneita iskuja voi aiheuttaa ties mitä lahjattomuutta ja muita ongelmia kun taas kolhuitta selvinneet voi saada siitä etua.

Tietysti sekin jos lapsena on jotain kehittäviä harrastuksia, hänelle kerrotaan asioita, neuvotaan, jne. vs toiset joiden on parasta olla vaan hiljaa ja huomaamattomasti omissa oloissaan jossain nurkassa, lelutkin patterin välissä ja pipo kireällä...

Jos osaamisilla ja lahjakkuuksilla on jotakin väliä, miksi sitten tiedän lukuisia ihmisiä, jotka ovat kevyemmällä koulutuksella sekä vähemmällä osaamisella ja kokemuksella töissä, ja itse olen työtön.

Kaikessa muussa olen huono mutta yhdessä asiassa olen hyvä, mokaan joka asiassa. 

"Miten niin tulee nykyään liian aikaisin? Peruskoulu ja sitä ennen keskikoulu on aina päätetty 15-16-vuotiaana, kansalaiskoulu saattoi päättyä jopa vuotta nuorempana, jos pääsi jo kahdeksannen luokan jälkeen ammattikouluun."

Keskikoulussa saattoi olla samalla luokalla hyvinkin eri-ikäisiä oppilaita. Siellä jäi helposti luokalle ja osa siirtyikin sinne vasta kansakoulun viidennen tai kuudennen luokan jälkeen, joten moni oli sen päättymisvaiheessa jo vanhempi kuin 16-vuotias.