Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten löytää ystäviä aikuisena?

Vierailija
04.03.2026 |

Olen huomannut päätyneeni tilanteeseen, jossa minulla ei ole yhtään ystävää tai edes kaveria. Olen perheellinen ja kuvittelin, että esimerkiksi lasten harrastuksista tai koulukavereiden vanhemmista syntyisi jotain kaverisuhteita, mutta tuntuu, että kaikilla on jo omat ystäväpiirit ja suhteet ovat jääneet hyvin pintapuolisiksi. Sama työkavereista, vaikka töissä on tultu kivasti juttuun, niin mitään sen parempaa kaveruutta ei ole löytynyt. Opiskeluajoilta jäi pari tuttua, joiden kanssa nähdään noin kerran vuodessa syömässä, mutta silloinkin lähinnä keskustelu pyörii kunkin työelämässä, eikä kukaan tunnu olevan kiinnostunut muusta.

 

Kaipaisin ihan hirveästi ystäviä tai edes kavereita, joiden kanssa voisi joskus vaikka istua iltaa, käydä lenkillä, vaihtaa kuulumisia ja ylipäätään jakaa asioita, sillain kun nyt ystävät tekee. Mutta en tiedä mistä tällaisia ihmisiä, joihin voisi tutustua pitäisi sitten etsiä, kun esimerkiksi töiden, opiskelujen tai lasten kautta ei ole löytynyt. En ole mikään yltiösosiaalinen, päin vastoin, ehkä ennemmin jopa hieman ujo ja nykyään varmaan myös sosiaalisesti vähän kömpelö, kun minulla ei kerrassaan ole mitään sosiaalista elämää, joka ei varmaan auta asiaa. 

 

Mutta nyt toivoisin vinkkejä teiltä, jotka olette löytäneet kavereita tai ystäviä aikuisiällä, miten ja mistä!

Kommentit (62)

Vierailija
61/62 |
12.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en varsinaisesti etsi ystäviä, mutta tutustun helposti ihmisiin. Työssäni työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, joten ihmisiä on tullut ja mennyt. Mutta näin viidenkympin korvilla olen todennut että ystävissä on vähän sama kuin kumppaneissa, että parhaat on tässä iässä jo varattuja. Olen ihan tyytyväinen nykytilanteeseeni hyvän päivän tuttujen kanssa, mutta en torjuisi ystävystymistäkään, jos sellainen perfect match sattuisi kohdalle. 

 

Olen taas tututustunut paremmin yhteen ihmiseen, ja mitä paremmin tutustun, sitä enemmän löydän hänestä ärsyttäviä piirteitä. Miten paljon te siedätte ystävän 'epätäydellisyyttä'? Eikä siis mitään aina myöhässä -tyyppisiä kevyitä ärsyttäviä asioita, vaan sellaisia, että se ihminen persoonallisuuspiirteineen ja tapoineen alkaa tuntua kuormittavalta. En tietenkään pidä itseäni täydellisenä, mutta (tämän ikäisenä) rima on silti korkealla muille ihmisille. 

Vierailija
62/62 |
12.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itseäni on harmittanut juuri tuo yksipuolinen yhteydenotto. Yksi aikanaan hyvä ystävä jäi juuri sen takia pois elämästä, kun itse en enää yhteyttä ottanut. Tiesin toki, että ystäväni oli ehkä "laiskempi" yhteydenpidossa, mutta kyllä se pitemmän päälle harmitti olla se aktiivisempi osapuoli. Kun lopulta päätin, etten ole enää se joka yhteyttä ylläpitää, jäi ystävyyskin. Tässä tapauksessa olen toisaalta iloinen, ettei ystävyyttä tarvitse tekohengittää. Jos oikeasti ystävät kokevat olevan toisilleen tärkeitä, on yhteydenpito tällöin molemminpuolista. Tällaista ystävyyttä etenkin aikuisuudessa arvostaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla