Koulujen turvaruoka on uusi ilmiö
Oppilaan on mahdollista saada koulussa niin kutsuttua turvaruokaa, jos hän ei syystä tai toisesta voi syödä tarjolla olevaa koululounasta. Turvaruokaa voivat olla esimerkiksi pelkät pinaattiletut, kalapuikot tai pelkkä makaroni ilman kastiketta. Tarkoitus on, että lapsi saisi syötyä edes jotain. Pääkaupunkiseudun kouluissa jo kymmenet lapset syövät oman turvaruokalistansa mukaan.
Turvaruokavalio voi tulla kyseeseen, jos lapsella on esimerkiksi voimakkaita aistiherkkyyksiä ruoan suutuntumaan tai makuun liittyen, neurokirjon piirteitä tai suurta syömiseen liittyvää ahdistusta. Taustalla saattaa olla myös olla valikoivan syömisen ARFID-syömishäiriödiagnoosi. Turva- tai luottoruoalla pyritään vähentämään lapsen kuormitusta ruokailutilanteessa ja takaamaan ravinnon saanti.
https://www.verkkouutiset.fi/a/vu-selvitys-koulujen-turvaruoka-on-uusi-…
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä on turvaruoan looginen funktio? Miten ylipäätänsä on päädytty tilanteeseen missä lapsi vaatii vain muutamia ruokia?
Ennen yksilön piti sopia yhteiskuntaan, nykyään yhteiskunnan pitää sopeutua erikseen jokaiseen yksilöön. Mitään ei voi enää yksilöltä vaatia, vaan homma on toisnpäin; yksilö vaatii. Jokainen erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne turvaruoat, mitä lapsi pystyy muka ainoastaan syömään, on aina tasoa sipsit, keksit, nakit ja makkarat, nugetit, pitsat, karkit ja jäätelöt. Aistiyliherkkyyskään ei tätä selitä.
Nimenomaan.
Aistiyliherkkä lapsi voi olla herkkä esim. ruuan lämpötilalle. Hän haluaa syödä ruokansa kuumana ja inhoaa jäähtynyttä ruokaa, tai toisinpäin: ruoka ei missään tapauksessa saa olla kuumaa, vaan mielellään haaleaa. Joku voi tykätä vain kylmistä ruuista. Tämä on aistiherkkyyden näkökulmasta loogista.
Samoin, jos joku lapsi syö vain täysin sileitä ruokia, ei saa olla sattumia. Hänelle voisi käydä esim. täysin sileäksi vedetyt smoothiet, vanukkaat, vaahdot, ehkä vellimäinen puuro, täysin sileä jogurtti.
Tai jos lapsi syö vain karkeita ruokia, silloin hän haluaa rouskutella näkkäriä, keksejä, ehkä porkkanaa, rapeaa leipää.
Joillekin herkille ruuan pitää näyttää tietynlaiselta: syö vain esim. vaaleita ruokia, tumma ruoka epäilyttää. Silloin voisi syödä mannapuuroa ja vaaleita viinirypäleitä, mutta ei ruispuuroa tai tummia rypäleitä.
Mutta herkkujen ja einesten kohdalla ei ole mitään vastaavaa logiikkaa. Nehän ovat suutuntumaltaan ja nieltynä aivan eri tuntuisia keskenään, mausta puhumattakaan. Ei siis mene minun järkeeni, että kyse olisi (vain) aistiyliherkkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne turvaruoat, mitä lapsi pystyy muka ainoastaan syömään, on aina tasoa sipsit, keksit, nakit ja makkarat, nugetit, pitsat, karkit ja jäätelöt. Aistiyliherkkyyskään ei tätä selitä.
No kun ei ole.
Mun lapsella ne yhäkin oli pinaattikeitto, kasvissosekeitto ja kesäkeitto.
Lol, muistan teidät molemmat siitä yhdestä turvaruokaketjusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne turvaruoat, mitä lapsi pystyy muka ainoastaan syömään, on aina tasoa sipsit, keksit, nakit ja makkarat, nugetit, pitsat, karkit ja jäätelöt. Aistiyliherkkyyskään ei tätä selitä.
No kun ei ole.
Mun lapsella ne yhäkin oli pinaattikeitto, kasvissosekeitto ja kesäkeitto.
Sinun lapsesi söi keittoja. Ihan loogista hänen taholtaan. Sanoisin, että jos hänen proteiinin saannistaan oli jotenkin huolehdittu, ruokavalio olisi jopa ihan siedettävä.
Minun turvaruokaa on wagyu-liha
Sikanauta 🤢🤢🤢
Wienerleikkeet 🤮🤮🤮🤮
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä on turvaruoan looginen funktio? Miten ylipäätänsä on päädytty tilanteeseen missä lapsi vaatii vain muutamia ruokia?
Kouluruoan funktio on auttaa oppilaita jaksamaan koulupäivä. Laki takaa oikeuden maksuttomaan kouluruokaan kaikille lapsille ruokavaliosta tai allergiasta riippumatta. Vammaisen kanssa ruoka-asiat ei ole neuvoteltavissa. Syömisvaikeudet todetaan lääkärissä. Pakkosyöttäminen on sekä laitonta että kuormittaisi opettajia kun pitäisi pakkosyöttää joka päivä kymmenen erityislasta, siivota oksennukset, ja sitten vielä opettaa nälkäisiä ja epäinhimillisen toiminnan kuormittamia lapsia. Turvaruoka on kaikin puolin paras ratkaisu, koko yhteiskunnalle. Eikä se maksa enempää kuin mitä kouluruoka maksaa muillekin oppilaille, yleensä kyseessä on samat raaka-aineet eritavalla aseteltuna.
Idiootti ilmoittautui eli mene uuniin siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä on turvaruoan looginen funktio? Miten ylipäätänsä on päädytty tilanteeseen missä lapsi vaatii vain muutamia ruokia?
Ennen yksilön piti sopia yhteiskuntaan, nykyään yhteiskunnan pitää sopeutua erikseen jokaiseen yksilöön. Mitään ei voi enää yksilöltä vaatia, vaan homma on toisnpäin; yksilö vaatii. Jokainen erikseen.
Yhyy yhyy! Yhteiskunta menee rikki kun ei uhrata yksilöitä Molokille!
"Höpö höpö. Kauhuruoat vaihdettiin vierustoverin kanssa. Itse söin maksalaatikot maksalaatikkopäivänä, vierustoverini perunat valkokastikkeella valkokastikepäivänä. Huutoahan siitä tuli kun opettajat huomasivat. Mutta niin tehtiin. Joitain oppilaita opettajat pakottivat syömään ja oksentamaan."
Ikävät koulumuistot pakottamisesta liittyvät aina joihin tiettyihin ruokiin. Melkein jokaisella lapsella oli 1-3 ruokaa, jota ei pystynyt koulussa syömään, ja jos sitä oli, sinä päivänä oli joko nälässä tai sitten opettaja pakotti syömään, mikä oli karmeaa. Siitä jäi traumoja totta kai, jos pakotettiin.
Mutta nyt on toisin päin: lapset ei syö kuin 1-3 ruokaa koko kuuden viikon kiertävältä listalta. Siinä on aika monta syömätöntä päivää ja vino pino ruokia, jotka ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Näiden erityislasten annetaan tehdä mitä haluavat. Kukaan muu ei kasvata lapsiaan sen mukaan mitä lapset haluavat, kuin nämä lumihiutaleiden vanhemmat ja ohjaajat. Kyllä se on niin että jos ei ruoka maistu niin sitten on ilman. Siitä oppii sitten että kannattaako siitäkin asiasta sen lumihiutaleen tehdä ongelmaa. Voisi oppia jopa alkeellisille tavoille!
Tulispa se eutanasia jo... sille olis kyllä tilausta!
No tuskin kukaan aikuinenkaan syö mitään sellaista, josta ei pidä. Miksi lapsenkaan täytyisi?
Vierailija kirjoitti:
Vttu olkoon syömättä. Oikeesti.
Biafrassa lapset näkee nälkää jne. Ajankohtaista.
Uutisia ja uutiskuvia maailman lapsista nyt eteen. Maailmalla tapahtuu.
Nälkään vttu Suomessa ei kuole.
Biafrassa lapset näkivät nälkää 60- ja 70-lukujen vaihteessa ja suomalaiset lapset eivät samaan aikaan syöneet koulussa munuaisen palojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä on turvaruoan looginen funktio? Miten ylipäätänsä on päädytty tilanteeseen missä lapsi vaatii vain muutamia ruokia?
Ennen yksilön piti sopia yhteiskuntaan, nykyään yhteiskunnan pitää sopeutua erikseen jokaiseen yksilöön. Mitään ei voi enää yksilöltä vaatia, vaan homma on toisnpäin; yksilö vaatii. Jokainen erikseen.
Ei vaan yksilön ei tarvitse enää sopeutua vaatimuksiin joita ei pysty esim. vammansa takia täyttämään, ja jolla muutenkaan ei ole mitään loogista perustetta. Erityisesti kun siitä eritavalla tekemisestä ei ole kenellekään mitään haittaa, päinvastoin.
Uuni lämpiämään, idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne turvaruoat, mitä lapsi pystyy muka ainoastaan syömään, on aina tasoa sipsit, keksit, nakit ja makkarat, nugetit, pitsat, karkit ja jäätelöt. Aistiyliherkkyyskään ei tätä selitä.
Nimenomaan.
Aistiyliherkkä lapsi voi olla herkkä esim. ruuan lämpötilalle. Hän haluaa syödä ruokansa kuumana ja inhoaa jäähtynyttä ruokaa, tai toisinpäin: ruoka ei missään tapauksessa saa olla kuumaa, vaan mielellään haaleaa. Joku voi tykätä vain kylmistä ruuista. Tämä on aistiherkkyyden näkökulmasta loogista.
Samoin, jos joku lapsi syö vain täysin sileitä ruokia, ei saa olla sattumia. Hänelle voisi käydä esim. täysin sileäksi vedetyt smoothiet, vanukkaat, vaahdot, ehkä vellimäinen puuro, täysin sileä jogurtti.
Tai jos lapsi syö vain karkeita ruokia, silloin hän haluaa rouskutella näkkäriä, keksejä, ehkä porkkanaa, rapeaa
Sinähän olet ihan itse nyt keksinyt nuo herkut. Ei kenenkään turvaruoka koulussa ole sipsit tai karkit.
Minun aistiyliherkkä lapseni pystyy herkuista syömään kolmea eri sipsiä, ja ihan muutamaa eri karkkia ja jäätelöä. Eli ihan yhtä rajoittunut on niiden herkkujen suhteen kuin muunkin ruoan. Mitään eineksiä ei syö, paitsi pinaattilettuja. Ei syö hampurilaisia tai pizzaa.
"No tuskin kukaan aikuinenkaan syö mitään sellaista, josta ei pidä. Miksi lapsenkaan täytyisi?"
Tunnetko montakin tervettä aikuista, joka syö 2-3 ruokaa maailmassa ja kaikista muista systemaattisesti kieltäytyy? On sosiaalisesti vaikea elämä tällaisella aikuisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne turvaruoat, mitä lapsi pystyy muka ainoastaan syömään, on aina tasoa sipsit, keksit, nakit ja makkarat, nugetit, pitsat, karkit ja jäätelöt. Aistiyliherkkyyskään ei tätä selitä.
No kun ei ole.
Mun lapsella ne yhäkin oli pinaattikeitto, kasvissosekeitto ja kesäkeitto.
Sinun lapsesi söi keittoja. Ihan loogista hänen taholtaan. Sanoisin, että jos hänen proteiinin saannistaan oli jotenkin huolehdittu, ruokavalio olisi jopa ihan siedettävä.
Ei, minun lapseni ei syönyt keittoja, hän söi tasan kolmea keittoa koulun ruokalistalta. Kotona joitain muitakin ruokia.
Kerroin tämän esimerkin ihan vain siksi, että tietämättömät ihmiset ymmärtäisivät, ettei turvaruoka todellakaan tarkoita mitään roskaruokaa.
"Sinähän olet ihan itse nyt keksinyt nuo herkut. Ei kenenkään turvaruoka koulussa ole sipsit tai karkit.
Minun aistiyliherkkä lapseni pystyy herkuista syömään kolmea eri sipsiä, ja ihan muutamaa eri karkkia ja jäätelöä. Eli ihan yhtä rajoittunut on niiden herkkujen suhteen kuin muunkin ruoan. Mitään eineksiä ei syö, paitsi pinaattilettuja. Ei syö hampurilaisia tai pizzaa. "
En ole keksinyt, vaan lainasin herkkuja luetelleen viestiä.
Ei tietenkään koulussa saa turvaruuaksi sipsejä tai karkkia. Tiedän senkin, että esim. tähän arfid-häiriöön ja aistiyliherkkyyksiin kuuluu, ettei lapsi niistä herkuistakaan kaikkia huoli, vaan pitää olla jotain tiettyä merkkiä tms.
Mutta se, että turvaruoka koostuu useimpien kohdalla pääasiassa eineksistä, on kyllä totta. Kananugetit kelpaavat todennäköisemmin kuin kanapala ilman friteerausta. Tai kalapuikko todennäköisemmin kuin kalakeitto.
"Ei vaan yksilön ei tarvitse enää sopeutua vaatimuksiin joita ei pysty esim. vammansa takia täyttämään, ja jolla muutenkaan ei ole mitään loogista perustetta. Erityisesti kun siitä eritavalla tekemisestä ei ole kenellekään mitään haittaa, päinvastoin."
Mikä tämä vamma on, joka estää syömästä? Äläkä sano aistiyliherkkyys, koska se on jo aika lailla kumottu tässä keskustelussa. Se ei myöskään ole varsinainen vamma.
Ei ole kenellekään haittaa? No onhan. On haittaa veronmaksajille siten, että turvaruuasta tulee hurjat kustannukset. Kouluruuan kustannukset täytyy pitää matalana, ja turvaruokien yleistyminen nostaa ruuan kokonaiskustannuksia. On myös vaivaa emännille, joiden pitää laittaa turvaruokailijoiden ruuat erikseen. Allergisten ja gluteenittomien kohdalla on jo riittävästi työtä.
Lisäksi voi haitata muita koululaisia, jotka miettivät, miksi heidän täytyy syödä herneproteiinikastiketta, jos kaveri vieressä saa lihapullia.
Vierailija kirjoitti:
"Sinähän olet ihan itse nyt keksinyt nuo herkut. Ei kenenkään turvaruoka koulussa ole sipsit tai karkit.
Minun aistiyliherkkä lapseni pystyy herkuista syömään kolmea eri sipsiä, ja ihan muutamaa eri karkkia ja jäätelöä. Eli ihan yhtä rajoittunut on niiden herkkujen suhteen kuin muunkin ruoan. Mitään eineksiä ei syö, paitsi pinaattilettuja. Ei syö hampurilaisia tai pizzaa. "
En ole keksinyt, vaan lainasin herkkuja luetelleen viestiä.
Ei tietenkään koulussa saa turvaruuaksi sipsejä tai karkkia. Tiedän senkin, että esim. tähän arfid-häiriöön ja aistiyliherkkyyksiin kuuluu, ettei lapsi niistä herkuistakaan kaikkia huoli, vaan pitää olla jotain tiettyä merkkiä tms.
Mutta se, että turvaruoka koostuu useimpien kohdalla pääasiassa eineksistä, on kyllä totta. Kananugetit kelpaavat todennäköisemmin kuin kanapala ilman friteerausta. Tai kalapuikko todennäköisemmin kuin kalakeitto. <
Niin siis lainasit viestiä, missä joku luetteli OMIA ENNAKKOLUULOJAAN asiasta. Ei siis liittynyt oikeasti turvaruoka-asiaan.
Kouluissa kaikki turvaruoat on tietenkin koulun keskuskeittiön listoilta, eli ei voi olla muuta kuin laitoseinestä.
Toki eineksissä on se, että ne ovat joka kerta täsmälleen samanlaisia, toisin kuin puhtaat raaka-aineet. Minun lapseni syö onneksi ihan hyvin hedelmiä ja kasviksia, mutta ainoastaan täysin oikeassa kypsyysasteessa ja laadussa.
Yläasteelaisille se turvaruoka on energiajuomat, munkkipossut yms paistopistetuotteet sitten valitetaan päänsärkyä ja väsymystä 👍
Sehän on jokaisen vanhemman valinta haluaako jälkikasvunsa elävän terveen elämän. Jotkut vanhemmat tosin vihaavat lastaan niin paljon, että mahdollistavat tuon ruokashoppailun. Ihmettelen tosin että mikseivät tehneet suoraan aborttia.
No kun ei ole.
Mun lapsella ne yhäkin oli pinaattikeitto, kasvissosekeitto ja kesäkeitto.