Koulujen turvaruoka on uusi ilmiö

Vierailija kirjoitti:

Sehän on jokaisen vanhemman valinta haluaako jälkikasvunsa elävän terveen elämän. Jotkut vanhemmat tosin vihaavat lastaan niin paljon, että mahdollistavat tuon ruokashoppailun. Ihmettelen tosin että mikseivät tehneet suoraan aborttia.

Mistä tulee tää halu nolata itseään puhumalla asioista, joista ei tiedä mitään? 

Vierailija kirjoitti:

Sehän on jokaisen vanhemman valinta haluaako jälkikasvunsa elävän terveen elämän. Jotkut vanhemmat tosin vihaavat lastaan niin paljon, että mahdollistavat tuon ruokashoppailun. Ihmettelen tosin että mikseivät tehneet suoraan aborttia.

Lähes kaikki hyvin toimeentulevat aikuiset harrastavat ruokashoppailua ja elävät keskimäärin pidemmän elämän kuin köyhät, jotka syövät mitä leipäjonossa tarjotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vttu olkoon syömättä.  Oikeesti.

 

Biafrassa lapset näkee nälkää jne. Ajankohtaista.

 

Uutisia ja uutiskuvia maailman lapsista nyt eteen. Maailmalla tapahtuu.

 

Nälkään vttu Suomessa ei kuole.

 

Biafrassa lapset näkivät nälkää 60- ja 70-lukujen vaihteessa ja suomalaiset lapset eivät samaan aikaan syöneet koulussa munuaisen palojaan.

Olisiko heitä auttanut jos olis yökkinyt ja oksentanut?

Vierailija kirjoitti:

"Ei vaan yksilön ei tarvitse enää sopeutua vaatimuksiin joita ei pysty esim. vammansa takia täyttämään, ja jolla muutenkaan ei ole mitään loogista perustetta. Erityisesti kun siitä eritavalla tekemisestä ei ole kenellekään mitään haittaa, päinvastoin."

Mikä tämä vamma on, joka estää syömästä? Äläkä sano aistiyliherkkyys, koska se on jo aika lailla kumottu tässä keskustelussa. Se ei myöskään ole varsinainen vamma. 

Ei ole kenellekään haittaa? No onhan. On haittaa veronmaksajille siten, että turvaruuasta tulee hurjat kustannukset. Kouluruuan kustannukset täytyy pitää matalana, ja turvaruokien yleistyminen nostaa ruuan kokonaiskustannuksia. On myös vaivaa emännille, joiden pitää laittaa turvaruokailijoiden ruuat erikseen. Allergisten ja gluteenittomien kohdalla on jo riittävästi työtä. 

Lisäksi voi haitata muita koululaisia, jotka miettivät, miksi heidän täytyy syödä herneproteiinikastiketta, jos kaveri vie

Tietenkään tässä keskustelussa ei ole kumottu sitä, että näissä asioissa on kyse enimmäkseen aistiyliherkkyyksistä! Aivan absurdi väite 

. 

Hurjat kustannukset? Älä nyt viitsi. 0,5 % lapsista saa eri ruokaa laitoskeittiön valikoimasta, kuin muut lapset sinä päivänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni tänne kommentoinut ei selvästi ymmärrä tästä asiasta mitään.

Voi kuule kun ne ymmärretään, sitä vaan ei ymmärretä että oikeasti yhteiskunta joutuu taipumaan nirsojen edessä. Jos ei syö kouluruokaa niin sitten on syömättä, allergisille on omat ruoat kun oikeasti voivat kuolla jos syövät, joka on ihan eri asia kuin se ettei penska syö muuta kuin kalapuikkoja 

Kyse ei ole nirsoudesta. Hyvä yrittää väittää ymmärtävänsä, ja samassa virkkeessä paljastaa, ettei ymmärrä asiaa ollenkaan 😃. 

No jos turvaruokailija pystyy syömään kesäkeittoa, niin ei ole kyse makuaistista tai ruoan tekstuurista, ettei voisi syödä esim. keitettyä perunaa. Sitähän moni muukin syö silloin, kun on perunan lisäksi jotain kastiketta, mikä ei maistu.

"Turvaruokailun yleistyessä kasvavat myös kustannukset. Jyväskylän kaupungin ruokapalveluiden mukaan turvaruoka maksaa kaksinkertaisesti perusruokaan nähden. Vantaa ja Espoo kertovat käyttävänsä kouluateriaan keskimäärin noin 2,5 euroa per oppilas.

Manninen yllättyy tiedosta, että turvaruokailijoiden määrä lisääntyy nyt Espoossa, kun varhaiskasvatuksesta siirtyy turvaruokaa syöviä kouluihin.

Turvaruoan tulisi olla vain hyvin lyhytaikainen ratkaisu, eikä sitä tule nähdä ensisijaisena keinona syömisen pulmatilanteiden ratkaisemiseen. Tällaisissa tilanteissa päätökset tehdään yleensä moniammatillisesti, ravitsemusterapeutin ja tarvittaessa myös koulupsykologin kanssa, hän sanoo.

Esimerkiksi Ruokakasvatusyhdistys Ruukku on todennut, että turvaruoka on kallis ja työläs tukitoimi, joka suunnitellaan määräajaksi muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan." 

Tässä suora lainaus aloittajan linkkaamasta Verkkouutisten artikkelista. Siinä viitataan kasvaviin kustannuksiin. En ole itse sitä keksinyt. Tämä sille, joka väitti, että on turhaa valittaa, jos 0,5 % syö turvaruokaa. Turvaruuan tilaajien määrä kasvaa koko ajan, joten ei mene kauaa, kun puhutaan paljon isommista prosenttiosuuksista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni tänne kommentoinut ei selvästi ymmärrä tästä asiasta mitään.

Voi kuule kun ne ymmärretään, sitä vaan ei ymmärretä että oikeasti yhteiskunta joutuu taipumaan nirsojen edessä. Jos ei syö kouluruokaa niin sitten on syömättä, allergisille on omat ruoat kun oikeasti voivat kuolla jos syövät, joka on ihan eri asia kuin se ettei penska syö muuta kuin kalapuikkoja 

Kyse ei ole nirsoudesta. Hyvä yrittää väittää ymmärtävänsä, ja samassa virkkeessä paljastaa, ettei ymmärrä asiaa ollenkaan 😃. 

 

No jos turvaruokailija pystyy syömään kesäkeittoa, niin ei ole kyse makuaistista tai ruoan tekstuurista, ettei voisi syödä esim. keitettyä perunaa. Sitähän moni muukin syö silloin, kun on perunan lisäksi

Tietenkin on kyse tekstuurista ja makuaistista. Keitetty peruna liemessä keitossa on tällaiselle lapselle täysin eri tekstuuri kuin keitetty peruna kuivana. 

"No jos turvaruokailija pystyy syömään kesäkeittoa, niin ei ole kyse makuaistista tai ruoan tekstuurista, ettei voisi syödä esim. keitettyä perunaa. Sitähän moni muukin syö silloin, kun on perunan lisäksi jotain kastiketta, mikä ei maistu."

Näin juuri. Kyseisellä turvaruokailijalla on mieltymys kesäkeittoon ja hänen mielestään on eri asia syödä tismalleen samanlaista perunaa samalla lailla pilkottuna esim. kalakeitossa. Joten kyse on mausta, hän ei siis pidä kalakeiton liemestä, joka pilaa perunan maun. Tekstuuri on tismalleen sama molemmissa keitoissa. 

Nämä mieltymykset on täysin mielivaltaisia, ja ne saattavat yhtäkkiä vaihtua, esim. aiemmin maistunut ruoka ei enää yhtäkkiä maistukaan. 

Ei joka päivä ole kenenkään lempiruokaa. Suurin osa selviytyy kuitenkin tilanteesta poimimalla ruuasta jotain osia, joita pystyy syömään, tai tyytymällä sillä kertaa salaattiin ja näkkäriin, keittopäivänä näkkäriin ja vaikkapa maitoon. Turvaruokailija ei tällaista joustoa jostain syystä kykene tekemään. 

Lasten kanssa lähdetään liian herkästi tämän neurokirjon tai yliherkkyyden taakse ruokailun haasteissa. Käytännössä kaikki lapset käyvät jossain vaiheessa jonkinlaisen nirsoiluvaiheen läpi, toiset enemmän ja toiset vähemmän, ja tällöin voi yhtäkkiä olla kova vääntö siitä, ettei voi enää syödä sellaisia ruokia, mitä on aikaisemmin syönyt ongelmitta. Joillain tämä vaihe voi mennä ohi tosi nopeasti, joillain se voi kestää useamman vuodenkin. Pahinta, mitä vanhempi voi tässä tilanteessa tehdä on alkaa etsiä ja tarjota koko ajan erilaisia vaihtoehtoja, että kunhan nyt lapsiparka söisi jotakin. Kyllä ne lapset syövät kun nälkä tulee, eikä normaali terve lapsi kuole siitä jos joku ruoka jää väliin kokonaan kun "ei pysty syömään". 

Monesti jos lapsen tai esiteinin kanssa lähtee karsimaan ruokia kunnes löytyy "turvaruuat", niin ne turvaruuat ovat juuri niitä lasten herkkuja kuten nugetteja, kalapuikkoja ja suklaata. Eli ei mitään terveellistä. Sitten kun niihin on kerran jumahtanut, siitä on perhanan moinen taistelu opetella takaisin laajentamaan makupalettia.

"Tässä suora lainaus aloittajan linkkaamasta Verkkouutisten artikkelista. Siinä viitataan kasvaviin kustannuksiin. En ole itse sitä keksinyt. Tämä sille, joka väitti, että on turhaa valittaa, jos 0,5 % syö turvaruokaa. Turvaruuan tilaajien määrä kasvaa koko ajan, joten ei mene kauaa, kun puhutaan paljon isommista prosenttiosuuksista. "

Ihan mitättömiä lukuja kokonaisuudessa. Tyypillistä median kohunhakua mitättömistä asioista. Näistä kirjoitellaan, koska tuohtumus myy. 

Vierailija kirjoitti:

Lasten kanssa lähdetään liian herkästi tämän neurokirjon tai yliherkkyyden taakse ruokailun haasteissa. Käytännössä kaikki lapset käyvät jossain vaiheessa jonkinlaisen nirsoiluvaiheen läpi, toiset enemmän ja toiset vähemmän, ja tällöin voi yhtäkkiä olla kova vääntö siitä, ettei voi enää syödä sellaisia ruokia, mitä on aikaisemmin syönyt ongelmitta. Joillain tämä vaihe voi mennä ohi tosi nopeasti, joillain se voi kestää useamman vuodenkin. Pahinta, mitä vanhempi voi tässä tilanteessa tehdä on alkaa etsiä ja tarjota koko ajan erilaisia vaihtoehtoja, että kunhan nyt lapsiparka söisi jotakin. Kyllä ne lapset syövät kun nälkä tulee, eikä normaali terve lapsi kuole siitä jos joku ruoka jää väliin kokonaan kun "ei pysty syömään". 

 

Monesti jos lapsen tai esiteinin kanssa lähtee karsimaan ruokia kunnes löytyy "turvaruuat", niin ne turvaruuat ovat juuri niitä lasten herkkuja kuten nugetteja, kalapuikkoja ja sukl

Tismalleen näin. On hirveän vaikeaa laajentaa sellaisen ruokavaliota, joka on jo tottunut siihen, että saa syödä aina pelkästään lempiruokiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti ne turvaruoat, mitä lapsi pystyy muka ainoastaan syömään, on aina tasoa sipsit, keksit, nakit ja makkarat, nugetit, pitsat, karkit ja jäätelöt. Aistiyliherkkyyskään ei tätä selitä.

No kun ei ole. 

Mun lapsella ne yhäkin oli pinaattikeitto, kasvissosekeitto ja kesäkeitto. 

Sinun lapsesi söi keittoja. Ihan loogista hänen taholtaan. Sanoisin, että jos hänen proteiinin saannistaan oli jotenkin huolehdittu, ruokavalio olisi jopa ihan siedettävä. 

Ei, minun lapseni ei syönyt keittoja, hän söi tasan kolmea keittoa koulun ruokalistalta. Kotona joitain muitakin ruokia. 

 

Kerroin tämän esimerkin ihan vain siksi, että tietämättömät ihmiset ymmärtäisivät, ettei turvaruoka todellakaan ta

Miksi näitä "joitain muitakin ruokia" ei sitten voinut syödä koulussa? Arvatenkaan ei löytynyt koulun ruokalistalta, eli olivat sitten jotain roskaruokaa; ranskanperunoita, pizzaa tms...

"Miksi näitä "joitain muitakin ruokia" ei sitten voinut syödä koulussa? Arvatenkaan ei löytynyt koulun ruokalistalta, eli olivat sitten jotain roskaruokaa; ranskanperunoita, pizzaa tms..."

Koska koulun ruokalistalta ei löytynyt minun valmistamia kotiruokia, yllättäen. Eikä tuoretta parsakaalia keitettynä (pakastetussa eri rakenne). 

Mitään roskaruokaahan tuo lapsi ei syönyt. Ylä-asteikäisenä oppi vihdoin syömään pizzaa. 

Te jotka väitätte että ennen ei ollut tällaista- olette väärässä. Mä kävin koulut 1990-2002 ja mulla on useampi ruoka joita en voinut syödä. En kerro tässä syytä mutta ei siis allergia. Sain aina eri ruokaa niinä päivinä eikä se ollut mikään ongelma kenellekään. Enkä ollut ainut tällainen oppilas.

Monilla on myös kamalia kokemuksia siitä että pakotettiin syömään vaikka hernekeittoa kunnes oksensi pitkin koulun pöytiä. Sekö on parempi vaihtoehto kuin antaa oppilaalle jotain jota pystyy syömään? Etenkin jos kyse on oikeasta neurologisesta tai vastaavasta ongelmasta.