Luontohavainnot 2026

Pihassani on iso tammi ja se kukkii parhaillaan, ja houkuttelee kovasti kimalaisia ja muita pölyttäjiä. Puussa on nyt tuoreen vehreä värikin ja kuuluu kova pörriäisten surina. Myöhemmin vihreä väri haalistuu ja putoavista terhoista itää runsaasti pikkutaimia. Harmi vaan, että syksyisin putoavat kovahkot lehdet eivät meinaa mitenkään maatua.

Kimalainen oli tippunut vesisaaviin, jossa kellui siitepölyä ja se oli ihan siitepölyn peitossa. Nostin kimalaisen suuren lehden avulla vedestä pois, heti se alkoi oikoa jalkojaan, mutta ei tykännyt, kun kaadoin vesipullosta sen päälle puhdasta vettä huuhdellakseni siitepölyä pois. Jäi vielä siitepölyä turkkiin ja jalkoihin. Siirsin kimalaisen syreenipuskan juurelle, jossa se alkoi kiivetä voikukan lehteä pitkin. Laitoin sen lähelle syreeninkukkia ja se alkoi niitä tutkia. Toivoin, että se löysi mettä ja riskaantuisi hurjan kokemuksen jälkeen.

Minä jäin miettimään, että mitähän kimalainen mahtoi miettiä kaikesta, mitä oli tapahtunut. Mietin sitäkin, kuinka tärkeä on pienen kimalaisen elämä ja tunsin siinä itseni hyvin pieneksi.

Vierailija kirjoitti:

Kimalainen oli tippunut vesisaaviin, jossa kellui siitepölyä ja se oli ihan siitepölyn peitossa. Nostin kimalaisen suuren lehden avulla vedestä pois, heti se alkoi oikoa jalkojaan, mutta ei tykännyt, kun kaadoin vesipullosta sen päälle puhdasta vettä huuhdellakseni siitepölyä pois. Jäi vielä siitepölyä turkkiin ja jalkoihin. Siirsin kimalaisen syreenipuskan juurelle, jossa se alkoi kiivetä voikukan lehteä pitkin. Laitoin sen lähelle syreeninkukkia ja se alkoi niitä tutkia. Toivoin, että se löysi mettä ja riskaantuisi hurjan kokemuksen jälkeen.

Minä jäin miettimään, että mitähän kimalainen mahtoi miettiä kaikesta, mitä oli tapahtunut. Mietin sitäkin, kuinka tärkeä on pienen kimalaisen elämä ja tunsin siinä itseni hyvin pieneksi.

💖💐🐝

Aamusuuttumus! Aamulenkillä havaitsin huumaavaan tuoreen heinän tuoksun ja aavistin jo pahinta. Kyllä, syrjäinen vuosia viljelemätön pelto on niitetty alas. Nyt siellä on tuhoutuneita pesiä ja pahimmillaan katkenneita linnunkauloja. Kun palasin kylälle, kuului niittokoneen louskutus sielläkin. Eikö voisi odottaa edes hiukan eli että lintujen pesintä ohi, varsinkin kun kyseiset pellot eivät ole viljelykäytössä. Kaunis aamu meni pilalle suuren harmituksen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

18.4.2026 Norppa nähty, sauna pumpun asennuksen yhteydessä.

Oi että, tuon kun näkisi, siis sen norpan, vesipumppuja on tullut nähdyksi. Liikun paljon Saimaalla, mutta norppapongaus pyöreä nolla. 

Kannattaa liikkua Pihlajavedellä, siellä tuo havainto tehty. 

Viimekesän näin norpan varmaan 15 eri kertaa, ja olen enempi viikonloppu mökkeilijä. Tosin kesä-heinä-elokuussa pyrin olemaan mahdollisimman paljon mökillä.

Viimeisin havainto oli kun lokakuussa otin katiskan talveksi pois ja putsasin sitä akkuporakoneella rannassa -> tuli norppa kattomaan mikä meniniki :-)

Lähimmillään norppa on ollut noin 4 metrin päässä laiturista.

Taivalkoskella oli tänään pikainen ukkoskuuro ja pari kertaa jyrisi ja sitten ei kuulunut mitään. Ukkosta lupasi säätiedotus, mutta eipä sitä pitkään kestänyt.

Kiva kun on paikkakunta mukana osassa. Helsingissä mietin että jokohan männyn kukinta olisi ohi? Pessyt parvekkeen jo moneen kertaan ja aina vaan aivan keltainen. Ja toinen luontohavanto, tänään lämpötila +24. Viileämpi on mukava kesä sää minulle.

Leppälintu yllätti taas, kun oli taas ahkeroinut pesänsä yhden vuorokauden aikana saunan tuuletusräppänän syvennykseen.  Paikka oli eilen vielä tyhjä, mutta nyt jo valmiin näköinen, höyheniäkin pehmusteena.  Nopeaa ja tehokasta toimintaa. Nyt ei voi sitten avata luukkua ja häiritä asukkia. Pari kertaa leppälintu teki pesänsä kukka-amppeliinkin, kun olin poissa pari viikkoa.  Varmaan piti turvallisena paikkana.

Mikähän siinä onkaan, kun tuo seinäkellon raksutus alkaa tylsiinnyttää ja kohta varmaan unettaakin. Tummat pilvet pimentävät kesäistä metsää ja sade ropisee, kun nuokun nojatuolissa. Voisinpa jäädä tähän.

Haarapääskyt asustelevat piharakennuksen ylisillä, vakio asukkaita jo yli kymmenen vuoden takaa. Nyt hautovat munia ja viimevuotiset poikaset ajavat toisiaan takaa pihapiirissä. Ovat kyllä iloisia veijareita, oikeasti leikkivät ja nauttivat elämästä. Haarapääskyt eivät myöskään pelkää ihmisiä, lentelevät(oikeammin liitelevät) aivan vieressä. Joka aamu avaan piharakennuksen etu- ja takaovet(toki yksi ovilehti päivin-öin auki jotta pääsevät kulkemaan) ja iltaisin pistän kiinni. Heille tämä on päivän kohokohta, jos ovat taivaalla ja näkevät minun tulevan, lennähtävät äkkiä sisälle ja istuvat orrelle metrin pään yläpuolella katsomaan(ja tirskumaan) kun ovet aamulla aukeavat ja illalla sulkeutuvat. Keväällä kun tulevat muuttomatkalta lentävät heti aivan lähelle tervehtimään ja syksyllä lähtiessään käyvät moneen kertaan jättämässä hyvästejä. Mielestäni eläinmaailman upeimpia otuksia.

Näin rupikonnan ja muutamia sammakoita Tampereella, kun kävelin sateella metsäpolkua. Ovat rauhoitettuja.