Tabu murtui: Yli sata naista kertoi Ylelle synnytysvaurioistaan uutisoinnin jälkeen

Vierailija kirjoitti:

###########

 

 

 

 

 

venäjän vauvavastaista propagandaa 

 

 

 

 

 

 

#############

Ja sitten ihmetellään kun naiset silvotaan, mutiloidaan, r aiskataan ja vauvat sosialisoidaan, äitiys rikotaan, sitä halveksutaan ja terrorisoidaan, ja kun naiset nostavat tästä älämölön niin miehet mitätöivät naisten mielipiteet ryssävihana. Ihme kun et nalkutukseksi sanonut

Miehet ovat saastaaaaaaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No, tietyiltä aloilta ei miestä valita."

 

 

Silti palomiehet ovat kaikista halutuimpia parisuhdemarkkinoilla. Heti kun palomies eroaa, niin uusi nainen on jo kainalossa!

 

Mihin lentäjäkääkärit unohtui?

Tai laatikkoleuat 😅

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että näistä puhutaan, mutta silti läheskään kaikki ei näitä saa. Olen synnyttänyt neljä kertaa alateitse ja kerran sektiolla, ensimmäisessä tehtiin eppari ja sen lisäksi ei repeämiä tullut. Kolmessa muussa ei mitää repeämiä, yhden pinnallisen tikin olen saanut lopuissa. En vähättele muiden kokemaa, ihan perhepiirissä ja ystävien joukossa on todella vaikeita repeämiä saaneita. En silti haluaisi tulevia äitejä pelotella, kaikki voi mennä tosi hyvinkin. Itselläni sektio tehtiin hankalan asentovirheen vuoksi (vauva oli poikittain), perätilavauva olisi annettu kokeilla synnyttää alakautta. Omalla kohdallani sektiosta toipuminen oli pitkä ja tuntui raskaalta kun käytännössä muista lapsista kaikki kivut jäi synnytyssaliin. Sektion jälkeen särkylääkkeitä piti syödä muutama viikko aivan säännöllisesti, alatiesynnytykset jälkeen en yhtään särkylääkettä tarvinnut. 

Jos joku laskettelee vaikean rinteen vammoitta ja toinen loukkaantuu pahasti, ei vammoista puhuttaessa pidä ottaa huomioon niitä, joiden lasku on sujunut hyvin.

Koko ajan pitää päästä kertomaan omasta synnytyskokemuksesta, vaikka ongelmana ovat juurikin synnytysvauriot. Olkaa hiljaa, muuten viette huomion tärkeästä aiheesta.

Eipä noita repeämiä aina voi leikkaamalla korjata vaan tilanne voi jopa huonontua. Osa oireista voi olla iän myötä tulevaa rappeutumista kun lapset tehdään keski-iässä. 

Jos lapset tekisi parikymppisenä niin synnytyksestä toipuminen olisi ongelmatonta. Minkä takia tästä asiasta ei puhuta ollenkaan. Se on vähän sama asia kuin vanhaa autoa ei korjata enää uuden auton veroiseksi jos tällainen kielikuva sallitaan. 

Eri kysymys on pitäisikö olla subjektiivinen oikeus keisarileikkaukseen synnytyshaittojen välttämiseksi. 

Kummallista miten synnytysvaurioista puhutaan Suomessa niin paljon mutta maailmalla asia ei nouse uutisaiheeksi oikein missään. Mikä tekee suomalaisista synnyttäjistä niin vaurioherkän kun ei raskaus ja synnytyksen kulku ero kovin paljon oli nainen sitten kotoisin mistä tahansa. Ei ole tullut vastaan yhtään juttua länsimaista tai kehitysmaista joissa synnytyskokemukset olisivat estäneet lapsien hankkimista uudestaan. 

Jokaisen lapsia harkitsevan naisen pitäisi asioida edes kerran naisten tautien poliklinikalla potilaana ja miettiä sitten onko niitä lapsia sittenkään viisasta hankkia ja jos on, niin onko minulla varaa hoitaa ne privaatissa. Minulta löydettiin valtavan kokoinen kysta, joka kieltäydyttiin leikkaamasta, koska vatsan alueen leikkaus on iso ja vasta sitten, kun lapsiluku on täysi, niin poistetaan kaikki lisääntymiselimet. Olin juuri täyttänyt 30 ja lapseton. En ole koskaan onnistunut tulemaan raskaaksi yrityksistä huolimatta. Potilastietoihin kirjoitettiin, että kieltäydyin leikkauksesta. Onneksi käynnit on äänitetty. Kysta kiertyi munanjohtimen ympärille ja vuoti vatsaonteloon. Kysta sisälsi pari litraa vanhaa verta. Päivystysleikattiin ja olin pitkään huonossa kunnossa. Enää ei tarvitse äitiydestä haaveilla. Kirurgi haukkui minut vastuuttomaksi, kun olen kieltäytynyt hoidosta ja miksi asiaa ei ole hoidettu. Totesin vaan, että mitä jos kuunnellaan vähän nauhoja niin tiedetään, kuinka homma oikeasti meni. Sen lisäksi, että potilastietoihin on kirjoitettu vääriä tietoja, niin sinne on myös jätetty kirjaamatta asioita.

Vierailija kirjoitti:

Myöskään siitä ei puhuta kuinka henkisesti ja psyykkisesti kuormittavaa se synnytys/raskaus on äidille, paljon kipuja, erittäin paljon valvomista, jatkuvaa vauvan syöttämistä  yms joka yleensä jää naisen kontolle kun mies luikkii karkuun ja leikkii kuuromykkää  (ei kaikki mutta suurinosa )

Jotenkin kuvitellaan että se synnytys vaan aina menee ja kaikki on hyvin. Itseäni ahdistaa aina kun kuulen jonkun saaneen lapsen. Jotenkin näen vain sen tuskan mitä siitä äidille seuraa. Miten siitä voi edes onnitella äitiä joka on kenties saanut elämänsä traumat ja kivut? Toki on niitä joilla ei ole terveyshaittoja ainakaan eivät myönnä..

Tässä taannoin joku nainen kirjoitti erään lehden yleisönosastolla, että hänelle oli aikoinaan oma äitinsä sanonut, että tähän maahan ei kannata synnyttää lapsia. Tämä maa ei arvosta äitejä. 

Vierailija kirjoitti:

Taas suomiakat uhriutumassa.

Ja tämmöisille ukoille sitten pitäisi naisten raskautua? 

Onneksi nämä incelit pitävät itse huolen ettei naista löydy eikä lapsia heille synny.

Vierailija kirjoitti:

Mulla jäi ehdottomasti lapsiluku yhteen. En unohda ikinä sitä tunnetta kun luulin oikeasti halkeavani pusertaessani lasta ulos. Kyllähän sen osasi aavistaa että karmeaa tulee olemaan, mutta kyllä se oli vielä karmeampi tunne ihan oikeasti koettuna. Ihmettelen syvästi miksi niin moni ryhtyy vastaavaan useamman kerran. Vieläpä kun ottaa huomioon pysyvien vaurioiden riskin, itse selvisin onneksi ilman pysyviä vaurioita. Mun mielestä kaikki synnytykseen liittyvä on kamalaa. Myös se surullisen kuuluisa eka paskantamisreissu synnytyksen jälkeen. Hyi hitto. Ja vauva-aika, ei hyvää päivää... Onneksi on jo isompi lapsi, jonka kanssa on jo tuhatkertaisesti mukavampaa.

Kurjaa että olet joutunut kokemaan moista  

Itsellä on 5 lasta ja kaikki synnytyksen menivät hienosti ja palauduin hyvin. Viides lapsi oli koliikkivauva ja siihen loppui lasten tuli. Olin tosin muutenkin ajatellut että viides on viimeinen. 

Vierailija kirjoitti:

Kummallista miten synnytysvaurioista puhutaan Suomessa niin paljon mutta maailmalla asia ei nouse uutisaiheeksi oikein missään. Mikä tekee suomalaisista synnyttäjistä niin vaurioherkän kun ei raskaus ja synnytyksen kulku ero kovin paljon oli nainen sitten kotoisin mistä tahansa. Ei ole tullut vastaan yhtään juttua länsimaista tai kehitysmaista joissa synnytyskokemukset olisivat estäneet lapsien hankkimista uudestaan. 

 
Aika paljon löytyy vaurioituneita muualtakin. Estynyt kulttuuri rahoittaa asioista puhumista mutta kyllä näistä puhutaan varsinkin suljetuissa Facebook ryhmissä.

Vierailija kirjoitti:

Kiva kuulla kuinka naiset kärsii. Eli maailmassa on vielä oikeutta!

En ole ritariluonne mutta en myöskään halua naisille tällaisia kärsimyksiä. Mieheltä. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä noita repeämiä aina voi leikkaamalla korjata vaan tilanne voi jopa huonontua. Osa oireista voi olla iän myötä tulevaa rappeutumista kun lapset tehdään keski-iässä. 

Jos lapset tekisi parikymppisenä niin synnytyksestä toipuminen olisi ongelmatonta. Minkä takia tästä asiasta ei puhuta ollenkaan. Se on vähän sama asia kuin vanhaa autoa ei korjata enää uuden auton veroiseksi jos tällainen kielikuva sallitaan. 

Eri kysymys on pitäisikö olla subjektiivinen oikeus keisarileikkaukseen synnytyshaittojen välttämiseksi. 

Ei pitäisi, mutta voitaisiin alkaa kohdistamaan silpomisia miesten sukuelimiin vaihteeksi. Otetaan siemenet ulos väkivalloin skalpelleilla kaikista sellaisista, joiden kanssa halutaan paritella, mutta jotka eivät siihen suostu. Näinhän tehdään naisillekin, jos vauva ei tule ulos (tässä sairaalaympäristössä) niin se revitään väkisin vaikka naista silpomalla

Keisarinleikkaus on edelleen teurastajan metodiikkaa, ei liity millään tavalla lisääntymiseen, synnyttämiseen tai äitiyteen. Kannattaisi tsekata hieman omaakin pääkoppaa varsinkin jos naisena kuvittelee, että vatsan ja kohdun silpominen on hyvä ja tavoiteltava asia - eikä varsinkaan yleistää tällaista normikäytänteeksi, jolloin se saattaa johtaa täyspäistenkin naisten silpomisiin

Vierailija kirjoitti:

Kummallista miten synnytysvaurioista puhutaan Suomessa niin paljon mutta maailmalla asia ei nouse uutisaiheeksi oikein missään. Mikä tekee suomalaisista synnyttäjistä niin vaurioherkän kun ei raskaus ja synnytyksen kulku ero kovin paljon oli nainen sitten kotoisin mistä tahansa. Ei ole tullut vastaan yhtään juttua länsimaista tai kehitysmaista joissa synnytyskokemukset olisivat estäneet lapsien hankkimista uudestaan. 

Varmaan se että muualla maailmassa ei ole niin paljon synnytysväkivaltaa ja niitä vaurioita hoidetaan? Suomi on misogyninen ja toisaalta feministinen maa, täällä tehdään naisille paljon silmitöntä pahaa ja osa naisista taas on erittäin ärhäkkää ruotsalaista feministiperimää, jotka kyllä nostavat asiasta älämölön

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna syntyvät tyttövauvat joutuvat armeijaan.

Voi ajatella myös pääsemisenä. Kyllä armeija oli kivempi kokemus kuin raskaus ja synnytys.

Mulle tuli laskeuma, josta kukaan ei edes sanonut mitään. Ihmettelin vaan mikä siellä alapäässä painaa ja roikkuu. Itse sit tajusin että on laskeuma, jonka gyne myöhemmin vahvisti. 

Peräpukamat ja ulostusvaivat jäi nekin synnytyksestä ikuiseksi vaivaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen lapsia harkitsevan naisen pitäisi asioida edes kerran naisten tautien poliklinikalla potilaana ja miettiä sitten onko niitä lapsia sittenkään viisasta hankkia ja jos on, niin onko minulla varaa hoitaa ne privaatissa. Minulta löydettiin valtavan kokoinen kysta, joka kieltäydyttiin leikkaamasta, koska vatsan alueen leikkaus on iso ja vasta sitten, kun lapsiluku on täysi, niin poistetaan kaikki lisääntymiselimet. Olin juuri täyttänyt 30 ja lapseton. En ole koskaan onnistunut tulemaan raskaaksi yrityksistä huolimatta. Potilastietoihin kirjoitettiin, että kieltäydyin leikkauksesta. Onneksi käynnit on äänitetty. Kysta kiertyi munanjohtimen ympärille ja vuoti vatsaonteloon. Kysta sisälsi pari litraa vanhaa verta. Päivystysleikattiin ja olin pitkään huonossa kunnossa. Enää ei tarvitse äitiydestä haaveilla. Kirurgi haukkui minut vastuuttomaksi, kun olen kieltäytynyt hoidosta ja miksi asiaa ei ole hoidettu. Totesin vaan, että mitä jos kuunnellaan vähän

Joo tuo on myös aivan ihme ongelma. Minulle kirjoitettiin että poistuin sairaalasta "ilman lupaa" vaikka oma hoitoni oltiin keskeytetty jo useita päiviä sitten, ja ihan kuin olisin siis ollut siellä joku vanki, joka tarvitsee luvan kävellä ulos. Puhumattakaan muista ongelmista, esim. laskutuksesta, jossa sairaala törttöili ja jonka selvitin, mutta yrittivät silti periä. Täysin katastrofaalista toimintaa sairaalan sisällä ihan alusta loppuun, tuntui kuin olisi mennyt joidenkin esikoululaisten ylläpitämään laitokseen. Aloin katua sairaalasynnytykseen suostumista sillä sekunnilla kun tapasin ensimmäisen hoitajan.

Tuo lafka ylläpitää brändiä osittain pelolla ja osittain valheilla, väittäen että he edistävät terveyttä ja toisaalta uhkailevat sekä lapsen viemisellä että vammautumisella, jos ei suostu käyttämään näitä palveluita. Tämä itsessään on ihmisoikeuksien vastaista, sillä suostumukseen ei voi tai saa koskaan sisältyä painostusta tai negatiivisia seurauksia siitä, että kieltäytyy. Tuon palvelun tulisi lain mukaan olla vapaaehtoinen mitä se ei tosiasiassa ole, sillä se voi johtaa viranomaisväkivaltaan tai jopa syytteisiin, lapsikaappauksiin, jne.

Tosiasia on, että suomessa pelätään kuollakseen naisen biologista mandaattia ja valtaa elämän tuottajana, synnyttäjänä ja äitinä, ja yritetään kaikin keinoin usealta eri taholta tuhota tämä: äitiys.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli laskeuma, josta kukaan ei edes sanonut mitään. Ihmettelin vaan mikä siellä alapäässä painaa ja roikkuu. Itse sit tajusin että on laskeuma, jonka gyne myöhemmin vahvisti. 

Peräpukamat ja ulostusvaivat jäi nekin synnytyksestä ikuiseksi vaivaksi. 

Peräpukamat ovat istumatyötä tekevälle helvetti. Mutta tätäkin pidetään ihan normaalina ja asiaan kuuluvana juttuna, lahjana se lapsi

Ihan tosi hyvä juttu, että nuoret naiset eivät enää synnyttele huvikseen vaan miettivät tarkasti onko wörttiä ja voiko kumppaniin luottaa

Kyllä meitä miehiä kiinnostaa. Heti kun edellinen vaimo/nainen on mennyt pilanne, niin päivätämme hänet tuoreempaan. Vanha vaimo/nainen menee kierrätykseen.

Turha sitten vinkua kun syntyvyys on nolla ja naiset eivät suostu enää mihinkään yhteistyöhön miesten kanssa. Ei niitä naisiakaan loputtomasti ole, kun kukaan ei niitä enää synnyttele. Lähdettekö sitten sotaan vai marsiin kuolemaan, kun ette ole tervetulleita enää naisten tonteille?

Vierailija kirjoitti:

Kummallista miten synnytysvaurioista puhutaan Suomessa niin paljon mutta maailmalla asia ei nouse uutisaiheeksi oikein missään. Mikä tekee suomalaisista synnyttäjistä niin vaurioherkän kun ei raskaus ja synnytyksen kulku ero kovin paljon oli nainen sitten kotoisin mistä tahansa. Ei ole tullut vastaan yhtään juttua länsimaista tai kehitysmaista joissa synnytyskokemukset olisivat estäneet lapsien hankkimista uudestaan. 

Sinähän aktiivinen olet tässä asiassa, kun jaksat seurata eri maiden lehtien uutisaiheita kaikkialla maailmassa. Seuraatko myös lääketieteellisiä julkaisuja ja naistenlehtien antia tässä asiassa. 

Aina naurattaa, kun joku pokkana kertoo miten muualla maailmssa ei ollenkaan ole uutisointia kyseisestä aiheesta. ollaan niin varmoja, että oikeasti muka tiedetään, että näin on, kun ei itse ole niitä nähty :D

No ruotsissa ainakin on ihmetelty, miksi Suomessa ei hoideta synnytyksessä tulleita vaurioita, joten Ruotsissa ne mitä ilmeisemmin hoidetaan, vaikka lehdet eivät siitä isoja otsikoita revikkään.

Jos maassa on normaalia, että synnytysvauriot ilman muuta hoidetaan, ihan kuin vaikka syöpäkin, niin miksi siitä pitäisi repiä  suuria otsikoita???

Jospa ne muualla maailmassa hoidetaan, eikä niistä tarvitse erikseen lehtien uutisissa ihmetellä, että miksi ei hoideta.