KEVÄÄN YHTEISHAKU 2026 - seuranta & jännitys OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Minullakin oli liikkunut varasijat taaksepäin jopa 8 sijaa. Ei nyt omat aivot riitä keksimään mitään loogista selitystä tähän. Jos joku tietää, kuulisin mielelläni mitä täytyy tapahtua, jotta varasijat liikkuvat näin.

Voisikohan vain olla yhdessä varasijajonossa kerrallaan.

Onkohan mitään järkeä vielä tässä kohtaa olla aamuin illoin tarkistamassa opintopolkua valintakoe H  filosofian osalta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullakin oli liikkunut varasijat taaksepäin jopa 8 sijaa. Ei nyt omat aivot riitä keksimään mitään loogista selitystä tähän. Jos joku tietää, kuulisin mielelläni mitä täytyy tapahtua, jotta varasijat liikkuvat näin.

Ehkä joku on tehnyt oikaisupyynnön, saanut sen läpi ja päässyt jonossa ohitsesi?

Se on toki mahdollista, mutta se tarkoittaa että kahdeksan henkilöä on tehnyt niin. 
Aloin sitten miettimään sitä, että josko ensikertalaisuuskiintiö olisi mennyt ns. täyteen ja ensikertalaiset olisivat sitten siirtyneet kaikkien jonoon. Mutta en tiedä onko siinä mitään järkeä, että ne olisivat olleet ensin erilliset jonot. Olen siis itse ei-ensikertalainen.
En odota näiltä varasijoilta sisään pääseväni, eikä sillä minulle mitään merkitystä olekaan, koska pääsin alempaan hakutoiveeseen ja olen erinomaisen tyytyväinen päästessäni joka tapauksessa aloittamaan opinnot. Kunhan kummastelen, mikä tässä mahtaa olla taustalla.

Niin siinä varmaan on käynyt. Jos ensikertalaisten paikat on jaettu, niin silloin jäljelle jääneet ensikertalaiset kilpailevat niistä kiintiönsä ulkopuolisista paikoista ei-ensikertalaisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan mitään järkeä vielä tässä kohtaa olla aamuin illoin tarkistamassa opintopolkua valintakoe H  filosofian osalta? 

Samaa olen miettinyt, mutta arvelen, että vasta ensi viikolla alkaa tulla yliopistojen valintakokeiden tuloksia. 

Lukioaikana toisille voi perhepiirissä olla vakavia vastoinkäymisiä ja menetyksiä, jolloin rahkeet eivät riitä opiskelemiseen, vaikka muuten olisikin ollut hyvät edellytykset. Ja toisinaan saattaa opiskeluinto herätä hieman myöhemmin tai opiskelijan itsetunto kasvaa ja hänelle avautuu uusi maailma, jossa usko pärjätä kasvaa, joten ei peruskoulussa ja lukiossa menestyminen määritä niitä edellytyksiä joita saattaa olla myös heikosti menestyneillä, joista saattaa tulla vielä vaikkapa presidenttejä jne.

Vierailija kirjoitti:

Lukioaikana toisille voi perhepiirissä olla vakavia vastoinkäymisiä ja menetyksiä, jolloin rahkeet eivät riitä opiskelemiseen, vaikka muuten olisikin ollut hyvät edellytykset. Ja toisinaan saattaa opiskeluinto herätä hieman myöhemmin tai opiskelijan itsetunto kasvaa ja hänelle avautuu uusi maailma, jossa usko pärjätä kasvaa, joten ei peruskoulussa ja lukiossa menestyminen määritä niitä edellytyksiä joita saattaa olla myös heikosti menestyneillä, joista saattaa tulla vielä vaikkapa presidenttejä jne.

Jep, ja itse olen varmaan menossa läpi ikivanhalla yo-todistuksellani. Naurattaakin jopa hieman, että lukiopuurastukseni kantaa vieläkin hedelmää.

Onko tietoa tekniikan valinnoista, DI ja AMK? Onko kaikista jo valintakoetulokset tulleet? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se huono lähtötaso kerro opiskelumotiivista tulevissa kouluissa yhtään mitään. Eikä myöskään siitä, etteikö voisi menestyä jatko-opinnoissaan. 

No sittenhän koko pääsykokeet on ihan turhat. 

Tiedän moniakin jotka ovat menestyneet koulussa ja yo-kirjoituksissa huonosti, jotka ovat lopulta erilaisia väyliä pitkin menestyneet, joku jatko-opinnoissa ja joku työelämässä aina suurien yritysten johtajiksi saakka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioaikana toisille voi perhepiirissä olla vakavia vastoinkäymisiä ja menetyksiä, jolloin rahkeet eivät riitä opiskelemiseen, vaikka muuten olisikin ollut hyvät edellytykset. Ja toisinaan saattaa opiskeluinto herätä hieman myöhemmin tai opiskelijan itsetunto kasvaa ja hänelle avautuu uusi maailma, jossa usko pärjätä kasvaa, joten ei peruskoulussa ja lukiossa menestyminen määritä niitä edellytyksiä joita saattaa olla myös heikosti menestyneillä, joista saattaa tulla vielä vaikkapa presidenttejä jne.

Jep, ja itse olen varmaan menossa läpi ikivanhalla yo-todistuksellani. Naurattaakin jopa hieman, että lukiopuurastukseni kantaa vieläkin hedelmää.

Se on sellaista, mahdollisuudet ovat monet, ja hienoa, että pääset, joten onnea opiskelupaikasta, Mutta on vaikeaa arvioida nykyisiä ja vanhoja yo-todistuksia keskenään, mikäli se pitää paikkansa, että jos ennen lukukaudessa mentiin yksi kirja läpi, niin nyt sama tapahtuu yhden kurssin aikana ja etenkin englannin vaatimustaso on kasvanut merkittävästi, koska yhä useammat osaavat sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kävi näin.. täytyy koko kesä opiskella englantia ja koittaa syksyllä uudestaan!

Hyvä asenne, ja hyvä muistaa, että tämä ei määritä tulevaisuuttasi ja sinusta voi vielä tulla ihan mitä vain, jopa pääministeri, kuten aikoinaan kaupan kassalla työskennellessä Sanna Marinista. Ehkä se, ettet tullut vielä valituksi, voi jopa kääntyä onneksesi. Pää pystyyn ja kohti uusia mielenkiintoisia haasteita, tsemppiä 👍

Sanna Marin oli siis opiskeluaikana Sokoksen vaateosastolla töissä.

Tulihan grillivaunuyrittäjä Arto Satosestakin ministeri, mutta ei kukaan jatkuvasti hänen entisajan töitään muistele.

Sanna Marin on toiminut myös kassalla ja kun Virolainen ministeri pilkkasi häntä siitä, niin Marin otti kopin ja voitti, sanomalla, että Suomessa voi jopa kaupan kassasta tulla pääministeri. Alexander Stubb kirjoitti aikoinaan lyhyestä matikasta A:n ja reaalista i:n ja silti hän on toiminut monissa yliopistoissa proffana ja EU:n keskuspankissa vaikuttavassa asemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioaikana toisille voi perhepiirissä olla vakavia vastoinkäymisiä ja menetyksiä, jolloin rahkeet eivät riitä opiskelemiseen, vaikka muuten olisikin ollut hyvät edellytykset. Ja toisinaan saattaa opiskeluinto herätä hieman myöhemmin tai opiskelijan itsetunto kasvaa ja hänelle avautuu uusi maailma, jossa usko pärjätä kasvaa, joten ei peruskoulussa ja lukiossa menestyminen määritä niitä edellytyksiä joita saattaa olla myös heikosti menestyneillä, joista saattaa tulla vielä vaikkapa presidenttejä jne.

Jep, ja itse olen varmaan menossa läpi ikivanhalla yo-todistuksellani. Naurattaakin jopa hieman, että lukiopuurastukseni kantaa vieläkin hedelmää.

Se on sellaista, mahdollisuudet ovat monet, ja hienoa, että pääset, joten onnea opiskelupaikasta, Mutta on vaikeaa arvioida nykyisiä ja vanhoja yo-todistuksia keskenään, mikäli se pitää paikkansa, että jos ennen lukukaudessa mentiin yksi kirja läpi, niin nyt sama tapahtuu yhden kurssin aikana ja etenkin englannin vaatimustaso on kasvanut merkittävästi, koska yhä useammat osaavat sitä. 

Pohdin vain sitä, että vaikka materiaali olisikin vaikeutunut, niin oppilaiden taso on pysynyt kutakuinkin samana (tai jopa vähän huonontunut, koska nykyään vähän huonommatkin pääsevät lukioon). Voisi sanoa, että yo-todistus mittaa paikkaasi ikäluokkasi kykyakselilla. Siinä mielessä yo-todistus ei mittaakaan alkutasoa, vaan kykyä.

Vipunen on kyllä pätevä. Hyvin onnistuin löytämään yliopistoon hakeneen lapseni taulukosta, hänen suodattimensa ovat sen verran harvinaiset. Vipunen näytti hänen ykköshakukohteensa, ja sen, että sekä ensisijaisissa hakijoissa että kaikissa hakijoissa hänenlaisiaan on 1-4 eli voi käytännössä olla, että hän on ainoa. On hakenut yliopistoon valintakokeella, joten vielä siis vielä jännitämme tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Lukioaikana toisille voi perhepiirissä olla vakavia vastoinkäymisiä ja menetyksiä, jolloin rahkeet eivät riitä opiskelemiseen, vaikka muuten olisikin ollut hyvät edellytykset. Ja toisinaan saattaa opiskeluinto herätä hieman myöhemmin tai opiskelijan itsetunto kasvaa ja hänelle avautuu uusi maailma, jossa usko pärjätä kasvaa, joten ei peruskoulussa ja lukiossa menestyminen määritä niitä edellytyksiä joita saattaa olla myös heikosti menestyneillä, joista saattaa tulla vielä vaikkapa presidenttejä jne.

No sitten haetaan opiskelemaan myöhemmin, kun into on heräännyt ja jaksamista taas on. Niitä voi herätellä vaikka välivuotena kansanopistossa tai avoimessa yliopistossa. Miksi pitäisi päästä helpotuksin opiskelemaan, jos ei ole edes intoa opiskella? Kaikilla on vastoinkäymisiä elämässä. Selitykset että huonosti menestyneet ja opiskeluun välinpitämättömästi suhtautuneet ovatkin jotain presidenttiainesta on puuta heinää. 

Olin varasijalla 27 Savonian monimuoto-sosionomiin ja nyt sijalla 17. Paljon on liikkunut jo ensi päivinä. Silti en oikein usko että mahdollisuutta päästä sisään on, kuitenkin niin suosittu linja ja olen ei-ensikertalainen itse. 

Olen kyllä sitä mieltä, että ensikertalaiskiintiö syrjii kohtuuttomasti heitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole enää ensikertalaisia. 

Tuttavallani ei ole korkeakoulututkintoa. Haki kouluun kun oli vielä ensikertalainen, pääsi todistusvalinnalla ja otti paikan vastaan. Tuli raskaaksi, sai vauvan joka sairasti ensimmäiset vuotensa. Opintojen aloitusta lykättiin ja lopulta ei koskaan aloittanut koulussa vaan irtisanoi opinto-oikeutensa vai miten se sanotaankaan. Ei vaan tajunnut että siinä meni ensikertalaisuus. Nyt hän on hakenut useampana vuonna eikä lähelläkään sisäänpääsy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioaikana toisille voi perhepiirissä olla vakavia vastoinkäymisiä ja menetyksiä, jolloin rahkeet eivät riitä opiskelemiseen, vaikka muuten olisikin ollut hyvät edellytykset. Ja toisinaan saattaa opiskeluinto herätä hieman myöhemmin tai opiskelijan itsetunto kasvaa ja hänelle avautuu uusi maailma, jossa usko pärjätä kasvaa, joten ei peruskoulussa ja lukiossa menestyminen määritä niitä edellytyksiä joita saattaa olla myös heikosti menestyneillä, joista saattaa tulla vielä vaikkapa presidenttejä jne.

No sitten haetaan opiskelemaan myöhemmin, kun into on heräännyt ja jaksamista taas on. Niitä voi herätellä vaikka välivuotena kansanopistossa tai avoimessa yliopistossa. Miksi pitäisi päästä helpotuksin opiskelemaan, jos ei ole edes intoa opiskella? Kaikilla on vastoinkäymisiä elämässä. Selitykset että huonosti menestyneet ja opiskeluun välinpitämättömästi suhtautuneet ovatkin jotain presidenttiainesta on puuta heinää. 

Ja aina voi käydä korottamassa yo-arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä sitä mieltä, että ensikertalaiskiintiö syrjii kohtuuttomasti heitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole enää ensikertalaisia. 

Tuttavallani ei ole korkeakoulututkintoa. Haki kouluun kun oli vielä ensikertalainen, pääsi todistusvalinnalla ja otti paikan vastaan. Tuli raskaaksi, sai vauvan joka sairasti ensimmäiset vuotensa. Opintojen aloitusta lykättiin ja lopulta ei koskaan aloittanut koulussa vaan irtisanoi opinto-oikeutensa vai miten se sanotaankaan. Ei vaan tajunnut että siinä meni ensikertalaisuus. Nyt hän on hakenut useampana vuonna eikä lähelläkään sisäänpääsy.

Ja muutenkin tuntuu väärältä, että huonompi hakija valitaan paremman ohi. Jos vaikka sairaanhoitaja ja lähihoitaja hakevat molemmat röntgenhoitajaksi, lähihoitaja pääsee sisään paljon pienemmällä pistemäärällä. 

Ensikertalaisuuskiintiö pitäisi poistaa ainakin monimuoto-opinnoista. Opintotukikuukausien rajallisuushan jo toimii omalta osaltaan "ensikertalaisuuskiintiönä" päiväopiskelun kohdalla, koska harvalla on rahoitusta toiseen kokonaiseen tutkintoon. Se, ettei pääse opiskelemaan edes työn ohessa, on minusta käsittämätöntä.

Puoliso pääsee pian monimuotoon amk. Tietysti ensikertalaisena. Sehän olisi alettava suunnittelemaan muuttoa toiselle paikkakunnalle. Kyllähän se karu totuus on, että jos olet käyttänyt ensikertalaisuutesi, on moneen paikkaan monella tekemätön paikka...

Täällä paikka aukes jo Turusta sosionomi verkkototeutukseen, mutta vielä odotellaan tuloksia laurean eri toimipisteistä. Josko pääsis johonkin ylempään hakukohteeseen. 😁 Turkuun alimmat hyväksytyt 338 ja itsellä pisteet pikkusta vajaa 359. Edellisten vuosien alimpien hyväksyttyjen perusteella pitäis päästä ylempiin hakukohteisiin myös, mutta vaikea toki sanoa mikä on tän vuoden taso ollut pääsykokeissa. 😳