Miten käytännössä tuette lapsenne soittoharrastusta

Ostin soittimen ja kuskasin soittotunneille, bänditunneille ja teoriatunneille. Kävin konserteissa kuuntelemassa.

Vierailija kirjoitti:

Analyysi: Lapsia raahataan soittotunneille, vaikka parempiakin keinoja harrastamiseen olisi:

https://yle.fi/a/74-20106629

Luehan tarkemmin. Kyllä ne soittotunnit kuuluvat Näppärit-pedagogiikkaankin. Perinteinen musiikkiopisto ja näppäröinti tukevat toisiaan, ja oma kokemukseni on, että musiikkiopistot ovat todellakin ottaneet opikseen. Touhu on aivan toista kuin omassa lapsuudessani.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä musiikkiharrastus lopetetaan murrosiässä vieläkin useammin kuin urheiluharrastus. Mistä lie johtuu.

Meillä syy oli vähön outo: ope, joka oli 8v opettanut totesi, että hänen osaamisen rajat tuli nyt vastaan ja siirsi meidän pojan saman opiston toiselle opelle. Ei vaan lähtenyt tän uuden open kanssa se homma, ja vakiopetustunnit lopetettiin. Soittelee kitaraa kyllä vieläkin paljon, mutta omaksi ilokseen.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä musiikkiharrastus lopetetaan murrosiässä vieläkin useammin kuin urheiluharrastus. Mistä lie johtuu.

Oliskohan syynä juurikin se kyttääminen ja vahtaaminen ("kannustaminen") kotona? Käy vähän raskaaksi, kun mutsi istuu vieressä taputtamassa rytmiä päivästä toiseen. 

Millä vi._un rahalla?

Soittotunteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä musiikkiharrastus lopetetaan murrosiässä vieläkin useammin kuin urheiluharrastus. Mistä lie johtuu.

Syynä yleensä joko kyseiselle nuorelle huonosti sopiva pedagoginen lähestymistapa opettajalla tai sitten sisäsyntyisen motivaation puute alunperinkin.

Kaikilla kakaroillani tuli jossain 12-13 vuoden iässä piste, kun sanoivat että haluavat lopettaa. Sanoin että mikäpä siinä, mutta ensin harjoittelet kuukauden ajan vähintään puoli tuntia päivässä. Kuukauden jälkeen eivät puhuneet lopettamisesta mitään. Motivaatio kasvaa kun osaaminen kasvaa.

Tällaista ei tarvitse köyhältä kysyä kun ei ole rahaa tuollaisiin harrastuksiin. Taitaa olla kokoomuksen ja paremman väen keskustelu.

Onneks tääl on joku muukin joka myöntää et oma lapsi on musiikillisesti lahjaton ja että se musiikki harrastus oli ihan helvetistä. 😂 Meillä kanssa, voi morjens... Onneks jäi itsestään pois kun löysi muuta mielenkiintosta.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä musiikkiharrastus lopetetaan murrosiässä vieläkin useammin kuin urheiluharrastus. Mistä lie johtuu.

Soitin pianoa aika pienestä murrosikään saakka. Lopetin murrosiän kynnyksellä siksi, että opettaja pakotti soittamaan vain ja ainoastaan klassista ohjelmistoa, siis Beethovenia ja Mozartia ym. enkä tykännyt siitä musiikkityylistä yhtään. Ja soittaminen piti olla hyvin kurinalaista ja millintarkkoja sääntöjä noudattavaa. Soittamiseen ei liittynyt koskaan mitään iloa, nautintoa, hauskuutta tms, ainoastaan epämieluisten kappaleiden tahkoamista väkisin ja pakkopullana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä musiikkiharrastus lopetetaan murrosiässä vieläkin useammin kuin urheiluharrastus. Mistä lie johtuu.

 

 

Oliskohan syynä juurikin se kyttääminen ja vahtaaminen ("kannustaminen") kotona? Käy vähän raskaaksi, kun mutsi istuu vieressä taputtamassa rytmiä päivästä toiseen. 

Ne on niiden lasten harrastuksia ja vanhemmat osallistuu niihin aivan liikaa. 

Ei se osallistumien ole sama kun kannustamisen, ei sen mutsin tarvitse istua sielä mukana.

Sairasta tollanen meno on. Ei ihme että lopettavat.

Kannustaa voi henkisestikin, ilman että tunkee siihen mukaan. Se on lapsen oma juttu, ei vanhemman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä musiikkiharrastus lopetetaan murrosiässä vieläkin useammin kuin urheiluharrastus. Mistä lie johtuu.

 

 

Oliskohan syynä juurikin se kyttääminen ja vahtaaminen ("kannustaminen") kotona? Käy vähän raskaaksi, kun mutsi istuu vieressä taputtamassa rytmiä päivästä toiseen. 

Ne on niiden lasten harrastuksia ja vanhemmat osallistuu niihin aivan liikaa. 

Ei se osallistumien ole sama kun kannustamisen, ei sen mutsin tarvitse istua sielä mukana.

Sairasta tollanen meno on. Ei ihme että lopettavat.

Kannustaa voi henkisestikin, ilman että tunkee siihen mukaan. Se on lapsen oma juttu, ei vanhemman.

Meillä soittoharrastus on kyllä lapsen ja vanhemman yhteinen juttu ihan lapsen toiveesta. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapset kiinnostuneita kitarasta ja bassosta yks rummuista. Ollaan ostettu soittimet. Kitaroita on yhdellä useampi. Ykskään ei oo soittotunneilla käyny ja kitaransoittaja säveltää biisejä. Raskasta metallia soittaa kaikki.

Kuulostaako lopputulos muulta kuin sekameteliltä?

Vierailija kirjoitti:

Tällaista ei tarvitse köyhältä kysyä kun ei ole rahaa tuollaisiin harrastuksiin. Taitaa olla kokoomuksen ja paremman väen keskustelu.

Ihan tavallisten duunareiden kakara olen, joka kävi skidinä skeba tunneilla ja oppi soittamaan. Nykyään itse se ihan tavallinen matalapalkka alan duunari joka on lisääntynyt toisen duunarin kanssa ja jonka tytär käy viulu tunneilla. Oletko miettinyt että ehkä kyse on enemmän siitä että osaa säästää ja järjestellä vähästä kun että olisi ottaa isosta.. 

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä musiikkiharrastus lopetetaan murrosiässä vieläkin useammin kuin urheiluharrastus. Mistä lie johtuu.

Niin, toivottavasti musiikkiharrastus jatkuu, vaikka soittotunneilla käynti loppuisikin. Kukaanhan ei koko elämäänsä soittotunneilla käy, eivät edes ammattimuusikot.

Jos lapsi lopettaa klassisen musiikin opinnot ja perustaa bändin, ei se tarkoita että opinnot olisivat menneet hukkaan, vaan että hän on muodostanut oman itsenäisen musiikkisuhteensa. Ihan sama juttu kuin liikunnassa, harvasta tulee ammattilainen, mutta melkein kaikille jää liikunta jollakin tavalla elämään.

Ei ole köyhällä yh-äipällä varaa maksaa soittotunteihin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kamala sanoa mutta en mitenkään, päinvastoin yritin saada kiinnostumaan ennemmin jostain muusta ja onneksi on se kitara innostus siirtynyt aika hyvin muiden harrastusten tieltä. Mä en vaan oikeasti kestänyt kuunnella sitä karmeaa rämpytystä. Harva vanhempi varmaan kehtaa myöntää että omalla lapsella ei ihan aidosti ja oikeasti ole alkeellisimpiakaan muusikon lahjoja tai sävelkorvaa ja vihaa sitä ääni saastetta jota lapsi rämpytyksellään tuottaa kun ei MILLÄÄN oppinut edes yksinkertaisimpia sointuja saati kappaleita (itse soitan, siksi kai innostui ja siksi mua se epävireinen renkutus alkoi lopulta rassaamaan kun mitään edistystä ei van tullut vaikka kuinka harjoitteli.) Kävi vuoden tunneilla kerran viikossa, rämpytti jatkuvasti läksyjä, minä yritin opettaa silloin kun hermo kesti, eli useamman kerran viikossa, soitto taitoinen kaverinsa yritti opettaa. Mut ei, niin ei! Lapselle en sanonut, en näyttänyt mutta ohjasin ja tsemppasin vaivihkaa sella

Jos lapsesi soitti kitaraa epävireisesti, mikset virittänyt kitaraa?

En osaa tukea mitenkään. Paitsi tietysti kehumalla ja kannustamalla.

Itselläni on sahapukin sävelkorva. 

Vierailija kirjoitti:

Tällaista ei tarvitse köyhältä kysyä kun ei ole rahaa tuollaisiin harrastuksiin. Taitaa olla kokoomuksen ja paremman väen keskustelu.

Itse asiassa juuri missään harrastuksessa et saa niin paljon laadukasta opetusta niin vähällä rahalla kuin valtion tukemassa musiikkiopisto-opetuksessa. Valtio ja kunta maksavat suurimman osan.

Meidän akustinen pianomme on saatu ilmaiseksi, tai siis kuljetuksen hinnalla. Jousisoittimia ja puhaltimia saa usein vuokrata musiikkiopistolta.

Soittotunneilla saa rahalle vastinetta. Kun mun lapset  oli opistoikäisiä, lukukausi (n. 4kk) maksoi 240e. Eli 60e/kk.  Tähän hintaan sai soittotunnit ja teoriatunnit. Soittimen olisi saanut lainaksi ja vapaaoppilaspaikkoja oli jaossa niille, joilla taloudellisesti tiukkaa.

Joo, ymmärrä, että kun 60e vähentää ruokarahasta ja vertaa sitä ilmaiseen harrastukseen, se on iso raha, mutta kaikista maailman harrastuksista tämä kuuluu edullisimpaan kastiin ja turha osoitella sormella eliitin harrastukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Soittotunneilla saa rahalle vastinetta. Kun mun lapset  oli opistoikäisiä, lukukausi (n. 4kk) maksoi 240e. Eli 60e/kk.  Tähän hintaan sai soittotunnit ja teoriatunnit. Soittimen olisi saanut lainaksi ja vapaaoppilaspaikkoja oli jaossa niille, joilla taloudellisesti tiukkaa.

Joo, ymmärrä, että kun 60e vähentää ruokarahasta ja vertaa sitä ilmaiseen harrastukseen, se on iso raha, mutta kaikista maailman harrastuksista tämä kuuluu edullisimpaan kastiin ja turha osoitella sormella eliitin harrastukseksi.

Pk-seudulla on äärimmäisen vaikea päästä musiikkiopistojen pääsykokeista sisään. Vain parhaat valitaan sinne oppilaiksi. Yksityiset soittotunnit on kalliita.