Lue keskustelun säännöt.
Olen uupumuksen takia sairauslomalla, mies töissä, kuka hoitaa lasten sairastelut?
24.02.2026 |
Meillä on kolme lasta, kaikki päiväkoti-ikäisiä ja eri ryhmissä, eli tuovat meille kolmen ryhmän taudit ja melkein joka viikko on joku kipeänä kotona, usein useampi ja sitten minä itsekin. Yhtä sairastelua koko talvi.
Mies on arkityössä 8-16. Niin minäkin, mutta olen totaalisen burn outin / uupumuksen takia sairauslomalla. Sairauslomani alkoi 3,5 viikkoa sitten. Sen jälkeen olen oikeasti saanut levätä yksin kotona ilman lapsia ensimmäisellä viikolla 2,5 päivää, toisella viikolla 2 päivää, kolmannella 0 päivää, tällä viikolla nyt 2 päivää (joista molemmissa oli kyllä lasten menoja päiväaikaan) ja nyt yksi taas yskii...
Olen myös sairastanut itse flunssaa melkein koko tämän 3,5 viikkoa, aina kun ehtii vähän parantua tulee uusi tauti.
Eihän tässä ole toivoakaan saada levätä ja toipua uupumuksesta.
Aiemmin on hoidettu lasten sairastelut puoliksi, mutta nyt (tietysti?) mies olettaa että minä hoidan kaikki nämä... kun kerran olen kotona kuitenkin. Mutta tätä menoa olen pian "lataamossa" kun en kotona saa toipua.
Miten te toimisitte tässä tilanteessa? Muita neuvoja en varsinaisesti kaipaa, olen sairaslomalla, sain kontaktin mielenterveyspalveluihin ja minulla on nyt lääkitys mutta sekään ei auta heti.
Kommentit (502)
Vierailija kirjoitti:
Taidat itse olla lapseton. Vihoviimeinen asia mitä napsahtamaisillaan oleva ylikuormittunut ihminen k
Napsahtamaisillaan oleva? Työuupumus, ei psykoottistasoinen masennus tai ylikunto. Sinulle varmasti on arki haastavaa yleisesti, ymmärrän hyvin, mutta apsta puhutaan. Ja hänelle on kirjoitettu sairasloma siksi että hän on kuormittunut työstään. Hän ei ole nyt töissä, joten hänen päivänsä tehtävät on lapsen hoito. Jos se on ylitsepääsemätöntä, aplla on jokin muu ongelma kuin työuupumus.
Taidat olla itse pettynyt elämääsi kommentointityylisi perusteella. Tympeää, todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat itse olla lapseton. Vihoviimeinen asia mitä napsahtamaisillaan oleva ylikuormittunut ihminen k
Napsahtamaisillaan oleva? Työuupumus, ei psykoottistasoinen masennus tai ylikunto. Sinulle varmasti on arki haastavaa yleisesti, ymmärrän hyvin, mutta apsta puhutaan. Ja hänelle on kirjoitettu sairasloma siksi että hän on kuormittunut työstään. Hän ei ole nyt töissä, joten hänen päivänsä tehtävät on lapsen hoito. Jos se on ylitsepääsemätöntä, aplla on jokin muu ongelma kuin työuupumus.
Taidat olla itse pettynyt elämääsi kommentointityylisi perusteella. Tympeää, todella.
Mikä tossa oli väärin? Mitä se hyödyttää ettei voi sanoa miten asiat ovat? Miksi pitäisi todeta, että tokihan ap on napsahtamaisillaan, kaikki työkyvyttömät on tai että lasten hoito on ihan kauheeta kaikille? Olen oikein tyytyväinen elämääni, kiitos vain. Toivottavasti sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Taidat itse olla lapseton. Vihoviimeinen asia mitä napsahtamaisillaan oleva ylikuormittunut ihminen kaipaa
Kuvitteletko että muille lasten kasvatus on noin kauheaa? Ei todellakaan ole vihonviimeinen asia lapsen hoito, pukeminen tai hänen raivarit, jollei sitten ole jo lähtökohtaisesti vanhemmuus hukassa.
Lapsi ei voi valita millaisille tunnekylmille ja empatiakyvyttömille lapsille syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat itse olla lapseton. Vihoviimeinen asia mitä napsahtamaisillaan oleva ylikuormittunut ihminen k
Napsahtamaisillaan oleva? Työuupumus, ei psykoottistasoinen masennus tai ylikunto. Sinulle varmasti on arki haastavaa yleisesti, ymmärrän hyvin, mutta apsta puhutaan. Ja hänelle on kirjoitettu sairasloma siksi että hän on kuormittunut työstään. Hän ei ole nyt töissä, joten hänen päivänsä tehtävät on lapsen hoito. Jos se on ylitsepääsemätöntä, aplla on jokin muu ongelma kuin työuupumus.
Taidat olla itse pettynyt elämääsi kommentointityylisi perusteella. Tympeää, todella.
Mikä tossa oli väärin? Mitä se hyödyttää ettei voi sanoa miten asiat ovat? Miksi pitäisi todeta, että tokihan ap on napsahtamaisillaan, kaikki työkyvyttömä
Miksi oletat, että arkeni on haastavaa? Ulkoilu on joskus haastavaa, kun pienen ei vielä kävelevän lapsen joutuu kantamaan hoitolaukkuineen ylös-alas ja availla ovia, mutta muuten arki rullaa hyvin. Koko kirjoituksessasi on inhottava sävy. Herää tunne, että et itsekään ole saanut juuri ymmärrystä osaksesi.
Miksi oletat, että arkeni on haastavaa? Ulkoilu on joskus haastavaa, kun pienen ei vielä kävelevän lapsen joutuu kantamaan hoitolaukkuineen ylös-alas ja availla ovia, mutta muuten arki rullaa hyvin. Koko kirjoituksessasi on inhottava sävy. Herää tunne, että et itsekään ole saanut juuri ymmärrystä osaksesi.
Huoh. Sinä saat tuntea ja kuvitella mitä haluat. Kiva kuulla että arkesi rullaa, toivottavasti et kaadu ulkoiluhaasteeseen.
Mitähän ymmärrystä kuvittelet minun tarvitsevan tai tarvinneen? Olen kasvattanut lapsemme, palannut töihin ja pyörittänyt arkea ihan ilman eri ymmärrystä tai selkään taputtelua. Oikein onnellisenakin vielä, kotiäitivuodet olivat mitä mukavimpia, anteeksi kun en kokenut hanskojen käteen laittoa tai ulkoilus suureksi haasteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan itse ne hoidetaan. Kyllähän sen olisi pitänyt järjenkin sanoa, että lapsia ei kannata hankkia kolmea pienellä ikäerolla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että arkeni on haastavaa? Ulkoilu on joskus haastavaa, kun pienen ei vielä kävelevän lapsen joutuu kantamaan hoitolaukkuineen ylös-alas ja availla ovia, mutta muuten arki rullaa hyvin. Koko kirjoituksessasi on inhottava sävy. Herää tunne, että et itsekään ole saanut juuri ymmärrystä osaksesi.
Huoh. Sinä saat tuntea ja kuvitella mitä haluat. Kiva kuulla että arkesi rullaa, toivottavasti et kaadu ulkoiluhaasteeseen.
Mitähän ymmärrystä kuvittelet minun tarvitsevan tai tarvinneen? Olen kasvattanut lapsemme, palannut töihin ja pyörittänyt arkea ihan ilman eri ymmärrystä tai selkään taputtelua. Oikein onnellisenakin vielä, kotiäitivuodet olivat mitä mukavimpia, anteeksi kun en kokenut hanskojen käteen laittoa tai ulkoilus suureksi haasteeksi.
Mitalin ansaitset, arjen supersankari!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että arkeni on haastavaa? Ulkoilu on joskus haastavaa, kun pienen ei vielä kävelevän lapsen joutuu kantamaan hoitolaukkuineen ylös-alas ja availla ovia, mutta muuten arki rullaa hyvin. Koko kirjoituksessasi on inhottava sävy. Herää tunne, että et itsekään ole saanut juuri ymmärrystä osaksesi.
Huoh. Sinä saat tuntea ja kuvitella mitä haluat. Kiva kuulla että arkesi rullaa, toivottavasti et kaadu ulkoiluhaasteeseen.
Mitähän ymmärrystä kuvittelet minun tarvitsevan tai tarvinneen? Olen kasvattanut lapsemme, palannut töihin ja pyörittänyt arkea ihan ilman eri ymmärrystä tai selkään taputtelua. Oikein onnellisenakin vielä, kotiäitivuodet olivat mitä mukavimpia, anteeksi kun en kokenut hanskojen käteen laittoa tai ulkoilus suureksi haasteeksi.
Miksi kirjoituksesi sitten huokuu ivaa? Et ehkä itse huomaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että arkeni on haastavaa? Ulkoilu on joskus haastavaa, kun pienen ei vielä kävelevän lapsen joutuu kantamaan hoitolaukkuineen ylös-alas ja availla ovia, mutta muuten arki rullaa hyvin. Koko kirjoituksessasi on inhottava sävy. Herää tunne, että et itsekään ole saanut juuri ymmärrystä osaksesi.
Huoh. Sinä saat tuntea ja kuvitella mitä haluat. Kiva kuulla että arkesi rullaa, toivottavasti et kaadu ulkoiluhaasteeseen.
Mitähän ymmärrystä kuvittelet minun tarvitsevan tai tarvinneen? Olen kasvattanut lapsemme, palannut töihin ja pyörittänyt arkea ihan ilman eri ymmärrystä tai selkään taputtelua. Oikein onnellisenakin vielä, kotiäitivuodet olivat mitä mukavimpia, anteeksi kun en kokenut hanskojen käteen laittoa tai ulkoilus suureksi haasteeksi.
Mitalin ansaitset, arjen supersankari!
En ansaitse, perusvanhemmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 alle kouluikäistä ja molemmat vanhemmat töissä, toinen burn outissa; arvatenkaan ei se mieskään parhaassa hapessa ole. Tai ei ainakaan ole kauaa, jos käy töissä kokoaikaisesti ja pitäisi vielä yksin kantaa vastuu kolmesta noin pienestä + vähän sinustakin.
Mun mielestä nyt on vakavan keskustelun paikka. Istutte siis alas ja mietitte, miten tota arkea lähetään keventämään. Ap sanoit, ettei lapset sinua uuvuta vaan työt, mutta se tuskin nyt pitää täysin paikkaansa, jos lasten sairastelut aiheuttaa sen, että koet, että tarvitset miehen kotiin avuksi. Saikkeloma työuupumukseen ei tarkoita, että kotielämää ei tarttis hoitaa. Rahalla voi toki palkata apua, esim. siivoojan, lastenhoitajan tms.
Ton ikäisten muksujen kanssa on oikeus lyhennettyyn työaikaan. Ap on nyt saikulla, mutta mies voi ottaa lyhennetyn työajan käyttöön jo nyt. Sun on pakko hoitaa sairaat lapset jos oot kotona, koska eihän miehellä ole mitään lakisääteistä oikeutta jäädä silloin töistä kotiin. Toki jos teillä kukkaro kestää, voi mies pyytää esim. palkatonta tai pitää lomapäiviä tms, mutta sekin on sit työnantajan myötämielisyydestä kiinni, onnistuuko.
Terveet sisarukset voi viedä tässä tapauksessa päiväkotiin, sekin keventää sun päivää, kun ei tarvi kaikkia hoitaa. Muutoin lepäät sitten illat ja viikonloput, se on sentään positiivista ettei miehellä ole vuorotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että arkeni on haastavaa? Ulkoilu on joskus haastavaa, kun pienen ei vielä kävelevän lapsen joutuu kantamaan hoitolaukkuineen ylös-alas ja availla ovia, mutta muuten arki rullaa hyvin. Koko kirjoituksessasi on inhottava sävy. Herää tunne, että et itsekään ole saanut juuri ymmärrystä osaksesi.
Huoh. Sinä saat tuntea ja kuvitella mitä haluat. Kiva kuulla että arkesi rullaa, toivottavasti et kaadu ulkoiluhaasteeseen.
Mitähän ymmärrystä kuvittelet minun tarvitsevan tai tarvinneen? Olen kasvattanut lapsemme, palannut töihin ja pyörittänyt arkea ihan ilman eri ymmärrystä tai selkään taputtelua. Oikein onnellisenakin vielä, kotiäitivuodet olivat mitä mukavimpia, anteeksi kun en kokenut hanskojen käteen laittoa tai ulkoilus suureksi haasteeksi.
Miksi kirjoituksesi sitten huokuu ivaa? Et ehkä itse huomaa sitä.
&n
Huomaan toki, se on tarkoituskin. Ai miksi? Koska olen lopen kyllästynyt siihen että vaikka suurin osa vanhemmista eivät todella tunne lapsia taakaksi tai vanhemmuutta hankalaksi, he eivät saa sitä sanoa. Aina pitäisi valittaa miten raskasta ja kauheaa kaikki on. Heti kun sanoo että ei ole vaan ihanaa ja ihan vaan sitä perusvanhemmuutta, rääytään että valehtelet tai olet empatiakyvytön tai itsekäs.
Ikävä kyllä osa vanhemmista oikeasti sairastuu ja heidän vnhemmuutensa on haastavaa ja vuorovaikutuksessa on pulmaa. Heidän kuuluukin puhua asioistaan ja vaikka valittaa, jos se auttaa, kaikki tämmöinen tyhjänpäiväinen uikutus ei ole mistään kotoisin. Itseasiassa ne masentuneet ja väsyneet äidithän tossa tulee pahiten loukatuiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ton ikäisten muksujen kanssa on oikeus lyhennettyyn työaikaan.
Eli apn lapsista joku on alle 3? Silloinhan kannattaisi jäädä hoitovapaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ton ikäisten muksujen kanssa on oikeus lyhennettyyn työaikaan.
Eli apn lapsista joku on alle 3? Silloinhan kannattaisi jäädä hoitovapaalle.
Lyhennetty työaika eli osittainen hoitovapaa, siihen on oikeus kaikilla vanhemmilla, kunnes lapsi lopettaa toisen luokan. Kelasta saa osittaista hoitorahaa jos lapsi on alle 3v tai 1-2- luokkalainen, mutta tuo oikeus koskee silti kaikkia (eli myös 3-6-vuotiaiden vanhempia).
Alle 3-vuotiaan vanhempi voi toki jäädä hoitovapaalle. Sehän olisi järkevintä, jos ap:lla on alle 3-vuotias, lapset ei kuormita mutta työ kuormittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ton ikäisten muksujen kanssa on oikeus lyhennettyyn työaikaan.
Eli apn lapsista joku on alle 3? Silloinhan kannattaisi jäädä hoitovapaalle.
Lyhennetty työaika eli osittainen hoitovapaa, siihen on oikeus kaikilla vanhemmilla, kunnes lapsi lopettaa toisen luokan. Kelasta saa osittaista hoitorahaa jos lapsi on alle 3v tai 1-2- luokkalainen, mutta tuo oikeus koskee silti kaikkia (eli myös 3-6-vuotiaiden vanhempia).
Alle 3-vuotiaan vanhempi voi toki jäädä hoitovapaalle. Sehän olisi järkevintä, jos ap:lla on alle 3-vuotias, lapset ei kuormita mutta työ kuormittaa.
Ei koske. Sinulla on oikeus lyhentää työaikaasi alle 3-vuotiaan lapsen hoidon vuoksi tai kun lapsi käy peruskoulun 1. tai 2. luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ton ikäisten muksujen kanssa on oikeus lyhennettyyn työaikaan.
Eli apn lapsista joku on alle 3? Silloinhan kannattaisi jäädä hoitovapaalle.
Lyhennetty työaika eli osittainen hoitovapaa, siihen on oikeus kaikilla vanhemmilla, kunnes lapsi lopettaa toisen luokan. Kelasta saa osittaista hoitorahaa jos lapsi on alle 3v tai 1-2- luokkalainen, mutta tuo oikeus koskee silti kaikkia (eli myös 3-6-vuotiaiden vanhempia).
Alle 3-vuotiaan vanhempi voi toki jäädä hoitovapaalle. Sehän olisi järkevintä, jos ap:lla on alle 3-vuotias, lapset ei kuormita mutta työ kuormittaa.
Olisko lähdettä? Meinaan tällaista oikeutta ei kyllä ole tähän asti ainakaan ollut.
Ap. Voisi yrittää hakea sairaseläkettä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ton ikäisten muksujen kanssa on oikeus lyhennettyyn työaikaan.
Eli apn lapsista joku on alle 3? Silloinhan kannattaisi jäädä hoitovapaalle.
Lyhennetty työaika eli osittainen hoitovapaa, siihen on oikeus kaikilla vanhemmilla, kunnes lapsi lopettaa toisen luokan. Kelasta saa osittaista hoitorahaa jos lapsi on alle 3v tai 1-2- luokkalainen, mutta tuo oikeus koskee silti kaikkia (eli myös 3-6-vuotiaiden vanhempia).
Alle 3-vuotiaan vanhempi voi toki jäädä hoitovapaalle. Sehän olisi järkevintä, jos ap:lla on alle 3-vuotias, lapset ei kuormita mutta työ kuormittaa.
Olisko lähdettä? Meinaan tällaista oikeutta ei kyllä ole tähän asti ainakaan ollut.
Työsopimuslaki 4 luku 4 pykälä.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi oleellinen osa toipumista on omien tarpeiden ja rajojen tunnistaminen. Ja opettelu toteuttamaan niitä käytännössä. Nyt ap on ilmaissut rajansa, ettei jaksa hoitaa sairaita lapsia ja se on saavutus siihen verrattuna, että hän pää kainalossa puskee marttyyrina ja hoitaa edelleen kaiken.
Miten niin edelleen kaiken? Mitä häneltä nyt odotetaankaan? Kotona oloa lasten sairastaessa. Uuuuuuu, kauheeta.
Edelleen. Kun ihminen sanoo ei, ei ole toisen asia ruveta sitä vähättelemään tai kyseenalaistamaan. Yleensä uupuneiden on muutenkin ollut vaikea sanoa ei, jo sairauslomalle jäämisen kynnys voi olla erittäin korkea.
Kato kun sä et voi perheellusenä sanoa ei ja jäädä nillittämään paikallesi
Sitä vartenhan se parisuhde on, että toinen vetää sillä hetkellä, kun toinen ei pysty. Perheetön sitten miettii, miten hoitaa itse itsensä.
Työsopimuslaki
Perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.
3-6-vuotias ei ole perusopetuksessa. Tuo koskee todella alle 3-vuotiasta ja 1. ja 2. olevia.
Kuvitteletko että muille lasten kasvatus on noin kauheaa? Ei todellakaan ole vihonviimeinen asia lapsen hoito, pukeminen tai hänen raivarit, jollei sitten ole jo lähtökohtaisesti vanhemmuus hukassa.