Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joilla on puolison kanssa täysin yhteiset rahat?
Jotenkin tuntuu, että lähes kaikki riitelevät rahasta (minkä myös tutkimukset osoittavat) ja kokevat jonkinlaista epäreiluutta. Meillä on pelkästään yhteinen tili, johon menevät kummankin palkat, lapsilisät yms. Kaikki on yhteistä. Ei tarvitse riidellä. Kumpikaan ei kyttää toisen rahankäyttöä eikä tuhlaile. Miehellä on paljon suurempi palkka kuin minulla, mutta verotuksen jälkeen käteen tietysti vain puolet palkasta.
Kommentit (821)
^No kuten tässä nyt on sivukaupalla jauhettu, eri(laiset) ihmiset toimii eri tavoin parisuhteissaan ja taloudessaan. Pääsääntöisesti hankitaan kumpikin omat hygieniatuotteemme, en minä tiedä mitä partavaahtoa hän käyttää saati että hän osaisi ostaa mulle oikean huulipunan. Jos kaupassa yhdessä ollaan kun tällaisten tarve on, laitetaan ostoskärryyn ja maksaja maksaa eikä niitä jälkeenpäin puolin tai toisin veloiteta vaikka meillä ainoastaan omat rahat ja tilit onkin, kyllä ne kustannukset aina jossain vaiheessa tasaantuu. (Monilla kun tuntuu olevan käsitys että jos on erilliset rahat niin kaupan kassalla ollaan laskimen kanssa...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kait suurimmalla osalla aviopareista on yhteiset rahat. Mikä ihmeen liitto se sellainen on, jossa on sun rahat ja mun rahat.
Se on ihan normaali liitto. Yhteiset kulut, asuminen, ruoka, matkat jne maksetaan yhdessä tietenkin.
Ei kait se niinkään mene, että toinen käy töissä ja toinen käy päivät kaupoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kait suurimmalla osalla aviopareista on yhteiset rahat. Mikä ihmeen liitto se sellainen on, jossa on sun rahat ja mun rahat.
Aika monella tuntuu olevan. On omat tilit ja yhteinen taloustili ja monimutkaisia järjestelyjä, miltä tililtä mitäkin maksetaan.
Se on hyvin pitkälti näin eikä tässä ole kyseessä mikään luottamuspula.
Ihan normaalia työelämässäkin, kun tilaat tai ostat jotain "firman piikkiin", niin joku sen laskun kuittaa.
Edellisen sivun luin... monenlaista touhua. Olen yli 60 v mies ja meillä on vaimon kanssa kummallakin oma tili ja lisäksi yhteinen tili. Ostokset ja laskut maksetaan yhteiseltä tililtä ihan riippumatta siitä kumman kulunkeihin rahat menevät. Ja se joka käy kaupassa tuo sieltä tavarat joita tarvitaan, riittävän tarkalla ohjeistuksella itselle vieraammatkin tarvikkeet saadaan kyllä hommattua. Kuukautissuojat ovat kyllä haasteellisia kun niiden pakkausten ulkoasut yhtä mittaa muuttuvat niin että vanhasta näköhavainnosta ei useinkaan ole apua uutta pakettia hyllystä etsiskellessä.
80% palkasta menee yhteiselle tilille, 20% kumpikin sijoittaa haluammallaan tavalla, siis sijoittaa, ei käytä. Yhteiseltä tililtä hoituu sitten kaikki menot ja siitä laitetaan rahaa myös yhteiselle säästötilille, johon kertyneitä varoja käytetään isoihin investointeihin kuten sijoitusasunnon tai metsän ostoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin oli alussa käyttöoikeudet toistemme tileihin, kunnes pankkivirkailija ehdotti, että muuttaisimme kaikki tilit tai-tileiksi. Teimme muutokset saman tien. Tilit olivat jo valmiiksi kummankin verkkopankissa.
Sitten paljon myöhemmin puoliso yllättäen kuoli. Siinä tilanteessa todella kiitin sitä virkailijaa, joka viitsi ajatella oma-aloitteisesti meidän parastamme.
Tilit eivät kadonneet verkkopankistani, sain hoidettua kaikki raha-asiat kuten ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli alussa käyttöoikeudet toistemme tileihin, kunnes pankkivirkailija ehdotti, että muuttaisimme kaikki tilit tai-tileiksi. Teimme muutokset saman tien. Tilit olivat jo valmiiksi kummankin verkkopankissa.
Sitten paljon myöhemmin puoliso yllättäen kuoli. Siinä tilanteessa todella kiitin sitä virkailijaa, joka viitsi ajatella oma-aloitteisesti meidän parastamme.
Tilit eivät kadonneet verkkopankistani, sain hoidettua kaikki raha-asiat kuten ennenkin.
Joo. Usein tilin haltijana ovat "Pentti ja Tiina Ruikulainen", ja silloin tarvitaan molemmat jos on jotain säätöä. Jos muotoilu on "Pentti tai Tiina", voi jompi kumpi käytellä tiliä yksinäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulot ovat yhteisiä ja menot ovat yhteisiä, molemmilla tosin oma tili (ja jo täysi-ikäisellä jälkikasvulla omansa). Siirrellään sitten tarvittaessa rahaa. Tienataan jotakuinkin saman verran, tosin miehellä on verovapaita lisäksi. Ei ole rahasta riitaa, vaikka joskus onkin rahasta pulaa.
Minulla on ollut kaksi sellaista parisuhdetta missä ollaan asuttu yhdessä, avioliitto, josta lapsia ja avoliitto josta ei yhteisiä lapsia. Kummassakaan tapauksessa ei ollut yhteistä tiliä eikä käyttöoikeutta toistensa tileihin vaan molemmilla omansa. Ei tullut edes mieleenkään jotain yhteisiä tilivirityksiä ottaa. Asuntolaina avoliitosta oli kummallakin puolet omissa nimissä ja niin, että puolet maksoin minä tililtäni ja mies omaltaan puolet, ei ongelmaa. Samoin yhtiövastike. Asunto omistettiin 50/50.
Muistaakseni kumpikaan mies ei ostanut kuukautissiteitä, ei siksi, että olisi ollut hävettävää tai nuukuutta. Mutta se oli vain helpompaa ihan itse valkata mitä halusi ostaa ja missä saattoi olla joku tarjous. En muista mitään partajuttujakaan ostaneeni. Deodoranttia ja hammastahnaa sun muuta ostettiin vapaasti kummalle vaan ja myös kun oltiin yhdessä kaupassa ja se maksoi kumpi silloin maksoi. Toki silloin myös kuukautissiteitä tai partavehkeitä jos tarvetta, mutta kumpikin valitsi omansa itse. Maksettiin samalla kun muukin satsi.
En halunnut laittaa miestä pyörimään epätietoisena kuukautissuojahyllyyn eteen ja valinta silti väärä ja samoin partavehkeiden kanssa käänteisesti. Pidin riittävästi kotona kuukautisvaraa ja toivottavasti mies partavehjevaraa samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on kätevää, kun voi lähettää kuvan tuotteesta kaupassa asioivalle puolisolle. Kuvan voi ottaa jo kotona olevasta tuotteesta tai netistä.
Puolisoni on lähtenyt varta vasten kauppaan lukemattomia kertoja ostamaan minulle kuukautissuojia ja poikani on ostanut oman perheensä naisille kuukautissuojia aina kun on ollut aiheellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään näköjään ei osata ennakoida yhtään, että yleensä kuukautiset toimivat noin kuukauden välein. Kuukautissuojia voisi ostaa ennakkoon ja reilun määrän minä tahansa päivänä ennen seuraavaa tapahtumaa. Ei tarvisi lähettää ja passuuttaa toista ihmistä suojia ostamaan.
Kyllä olisi naisilla kova itku jos miehillä olisi kuukautiset ja eivät osaisi niihin varautua vaan kumppanin tehtävä lähteä niiltä sijoiltaan kauppaan kun miesten veri alkaisi lorista. "Ei ole mun homma olla sun juoksulikkas".
Mitenköhän ennen pärjättiin kun kauppoja oli paljon vähemmän ja pitkät matkat. Nythän kauppoja on joka nurkan takana ja autoilla kuljetaan marketeissa jossa hyllyt pursuaa eri plaatuja. Sen kun lappaa riittävästi kyytiin monta pakettia erilaisia. Ei kai kukaan yhden ainoan paketin varassa toimi näissä asioissa. Ja jos niin miksi.
Mitenköhän ennen pärjättiin kun kauppoja oli paljon vähemmän ja pitkät matkat.
Siten, että puoliso toi puuttuvat tavarat, muutkin kuin siteet, mutta jos siis epätäydelliselle ihmiselle oli käynyt niin, että luuli, että siellä on vielä sidepaketti, mutta ei ollutkaan kuin pari paketin pohjalla. Ja tosiaan, itse ei kauppaan aukioloaikana tänään ennätä, mutta onneksi puoliso ennättää. Ja onneksi oli sitä lajia, että ei alkanut jäkättää, että etkö sinä varaudu ja varaa tarpeeksi siteitä kaappiin!
Oltiin nuoriakin, ei ollut varaa hamstrata siteitä kaappiin pakettitolkulla. En tajua, miten naisille taas on ongelma se, että jotkut miehet osaavat jopa ostaa siteitä ja tietää, mitä merkkiä puoliso käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80% palkasta menee yhteiselle tilille, 20% kumpikin sijoittaa haluammallaan tavalla, siis sijoittaa, ei käytä. Yhteiseltä tililtä hoituu sitten kaikki menot ja siitä laitetaan rahaa myös yhteiselle säästötilille, johon kertyneitä varoja käytetään isoihin investointeihin kuten sijoitusasunnon tai metsän ostoihin.
Miksi hajautatte tuon 40%, paremman tuotonhan saisitte yhdessä sijoittamalla. Tietty menee toisen nimiin, mutta tuskin se tuossa symbioosissa haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli alussa käyttöoikeudet toistemme tileihin, kunnes pankkivirkailija ehdotti, että muuttaisimme kaikki tilit tai-tileiksi. Teimme muutokset saman tien. Tilit olivat jo valmiiksi kummankin verkkopankissa.
Sitten paljon myöhemmin puoliso yllättäen kuoli. Siinä tilanteessa todella kiitin sitä virkailijaa, joka viitsi ajatella oma-aloitteisesti meidän parastamme.
Tilit eivät kadonneet verkkopankistani, sain hoidettua kaikki raha-asiat kuten ennenkin.
Joo. Usein tilin haltijana ovat "Pentti ja Tiina Ruikulainen", ja silloin tarvitaan molemmat jos on jotain säätöä. Jos muotoilu on "Pentti tai Tiina", voi jompi kumpi käytellä tiliä yksinäänkin.
Me menimme vielä pidemmälle vaikka kaikki on aina ollut molempien nimissä. Palkkasimme lakimiehen perustamaan säätiön jossa on meidän vanhempien lisäksi ainoa lapsemme. Ei sitten joskus surun tullessa tarvitse käytännön asioista eikä rahoista huolehtia kun kaikki tulee automaattisesti itselle. Easy peasy.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän ennen pärjättiin kun kauppoja oli paljon vähemmän ja pitkät matkat.
Siten, että puoliso toi puuttuvat tavarat, muutkin kuin siteet, mutta jos siis epätäydelliselle ihmiselle oli käynyt niin, että luuli, että siellä on vielä sidepaketti, mutta ei ollutkaan kuin pari paketin pohjalla. Ja tosiaan, itse ei kauppaan aukioloaikana tänään ennätä, mutta onneksi puoliso ennättää. Ja onneksi oli sitä lajia, että ei alkanut jäkättää, että etkö sinä varaudu ja varaa tarpeeksi siteitä kaappiin!
Oltiin nuoriakin, ei ollut varaa hamstrata siteitä kaappiin pakettitolkulla. En tajua, miten naisille taas on ongelma se, että jotkut miehet osaavat jopa ostaa siteitä ja tietää, mitä merkkiä puoliso käyttää.
No näin. Tuli huvittunut takauma tuosta, muistan itsekin, kun hirvitti aina ostaa se sidepaketti, kun ei tahtonut ostaa halvinta paksua karheaa kauhistusta. Monta kertaa tuli punnittua juuston ja sidepaketin välille, että kumpaa raskii ostaa parempana versiona! Joidenkin kaverien miehet kuulemma motkottivat, että sama se on mitä sinne p..seen pistää. Onneksi oma valinta osui paremmin ja eipä ole tämän päivän raha-asioihin asti onneksi heijastuneet kalliit sidevalinnat!
Mun mielestä on outoa, jos ei tiedä toisen päivittäistavaroiden merkkiä tms. Mutta nämä ei kai asukaan yhdessä. Mun mies on aina huomannut ihan itse, jos olen alkanut ostaa vaikka eri levitettä, leipää, tms. niin vaikka kirjoitan listaan vaan leipää aina tulee oikeata lajia. Joistain siteistä nyt puhumattakaan, jotka on olleet sama merkki vessan kaapissa vuosikausia.
Symbioosissa elävät parit varmaan tietävät ja seuraavat kaiken toistensa elämästä, joka pieraisunkin, ja kaikki on yhteistä, ne tilitkin.
Ehkä nämä, joille yhteinen tili ainoana tilinä ei käy ja haluavat jotain itsenäistäkin elämää on myös joku itsenäisyyden osoitus ostaa kuukautissuojat itse. Tuskin kaikkien miehet reagoivat kumppanin käyttämään sidemerkkiin mitenkään vaikka olisikin kaapissa niitä nähnyt. Ja mitäs sitten jos tuokin väärää merkkiä kun kumppani onkin juuri muuttanut toiseen merkkiin.
Vierailija kirjoitti:
80% palkasta menee yhteiselle tilille, 20% kumpikin sijoittaa haluammallaan tavalla, siis sijoittaa, ei käytä. Yhteiseltä tililtä hoituu sitten kaikki menot ja siitä laitetaan rahaa myös yhteiselle säästötilille, johon kertyneitä varoja käytetään isoihin investointeihin kuten sijoitusasunnon tai metsän ostoihin.
Miksi hajautatte tuon 40%, paremman tuotonhan saisitte yhdessä sijoittamalla. Tietty menee toisen nimiin, mutta tuskin se tuossa symbioosissa haittaa.
Millä perusteella tuotto olisi parempi yhdessä sijoittamalla? Olen sijoittanut 20 vuotta, mutta en keksi yhtään syytä.
Tuo on kuin minun kirjoittamani. Meilläkin on omat tilit ja yhteiset rahat. Haavi auki luin näitä kommentteja kuukautissuojien tai parranajotarvikkeiden ostamista "omalla rahalla". Mitä ihmeen väliä on sillä, kumman kortilla tai kumman tililtä jotakin ostetaan, kun meillä on yhteinen talous?