Jokaisella ihmisellä on sama mahdollisuus menestyä
Narkkarin lapsella ja presidentin lapsella on ihan samat pääsykokeet ja vaatimukset lääkikseen.
Kommentit (101)
Sanotaanko näin että laki on että on samat edellytykset. Mutta kotikasvatus ja ympäristö estää sellaisen monessa tapauksessa. Voi myös olla muita vikoja esim yksinkertaisesti huonompi muistamaan tai ns heikkolahkaisempi. Opinto paikkoihin voi kaikki hakea totta. Mutta samalla lahjakkuudella ei olla.
Afrikan pikkupojalla nigeriassa ei ole samat mahdollisuudet mitä sinulla on ollut.
Minä en. Olen heikkolahjainen. Minulla on laaja-alainen oppiskyvynhäiriö. En todellakaan pärjää missä tahansa. Matematiikka on vaikeaa. En myöskään aina ymmärrä mitä sanotaan. Tarvitsen konkreettisesti apua moniin asioihin mitä en osaa. En osaa esimerkiksi hoitaa kela-asioita siksi minulla on tukihenkilö joka auttaa minua niissä. Joten on todella väärin sanoa että kaikki menestyvät jos haluat. Ei ole kaikilla mahdollisuutta.
Jo pelkkä koulusysteemi sopii paremmin toisille kuin toisille. Kaikki jos laitetaan yhdeksäksi vuodeksi samaan putkeen, niin eihän siinä kaikki pysy kyydissä. Huvittavaa sinällään, miettikää vaikka jotain urheiluseuraa - Jaskan ja Pekan täytyy molempien 7 vuoden uimahyppyharrastuksen jälkeen harjoitella täsmälleen samoja hyppyjä, koska niin lukee suunnitelmassa. Jaska ei pääse treenaamaan vaikeampia hyppyjä, vaikka oppi nämä nyt harjoiteltavat hypyt omatoimisesti jo kaksi vuotta sitten. Näitä on pakko puskea puoli vuotta. Pekka taas pakotetaan hyppäämään tuplavoltti kolmella kierteellä, vaikka hän ei pysty edes hyppäämään yhtä volttia yhdellä kierteellä. Pekka lässähtää selälleen ilmat pihalle melkein jokaisella hypyllä, mutta treenattava näitä silti on.
Vierailija kirjoitti:
Samat pääsykokeet, mutta eri edellytykset onnistua niissä. On eri geenit, on eri lapsuuden kotiolot ja työrauha opiskelulle, on eri arvomaailma ja kannustus kotioloissa.
Eli motivaatio ja älylliset valmiudet. Niitä ei voi tehdä samanlaisiksi. Mutta muuten samat pääsykokeet.
Ei ole. Ne jotka on jyriä jyräävät kiltit lahjakkaat sivuun. Jyrät on yleensä ite lahjattomia mutta jyräävät.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Mahdollisuuksien tasa-arvoon pitää yhteiskunnassa pyrkiä. Lienee kuitenkin mahdotonta sitä saavuttaa. Menestyksen mahdollisuuksiin vaikuttaa niin moni sellainen asia jota yhteiskunta ei pysty säätelemään, esim. lapsuudenkodin ilmapiirin vaikutus itsevarmuuteen ja rohkeuteen.
Myöskään niiltä osin, joissa yhteiskunta voisi parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, se ei toteudu niin hyvin kuin pitäisi. Suomessa siihen kuitenkin pyritään, ja se on hienoa.
Mutta mitäpä pitäisi sanoa päättäjistä, jotka jo täysin vakuuttuneina oikeellisuudestaan (ja vanhurskaudestaan!) toteavat rinta rottingilla, että "Suomessa meillä ON mahdollisuuksien tasa-arvo"? Eli ikään kuin se olisi jo; itsestäänselvyys. Ei tarvi pyrkiä mahdollisuuksien tasa-arvoon, koska se on jo saavutettu?
Kireä talous panee tietysti miettimään mihin kannattaa satsata. Mutta muuten ei perheiden asenneilmastoon juuri voi vaikuttaa eikä siihen miten kukin lapsi sen omaksuu. On vain mahdollisuuksia. Ja sitten kilpailu hyvistä työpaikoista.
Ei ole geneettisten ominaisuuksien valossa. Tiedostan hyvin etten olisi voittanut koskaan Bostonin maratonia, mutta olen älykkäämpi kuin 99 % osallistujista.
Ei ole kaikilla mahdollisuutta menestyä jollei ole opiskelua tukevia vanhempia ja hyviä kotioloja. Rauhattomista ja repivistä kotioloista joissa päihteet, väkivaltaa, heitteille jättöä, ääretöntä köyhyyttä, koulu kiusaamista jne. lähtökohdat kaikkein huonoimmat.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kaikilla mahdollisuutta menestyä jollei ole opiskelua tukevia vanhempia ja hyviä kotioloja. Rauhattomista ja repivistä kotioloista joissa päihteet, väkivaltaa, heitteille jättöä, ääretöntä köyhyyttä, koulu kiusaamista jne. lähtökohdat kaikkein huonoimmat.
Kuvailemisestasi olosuhteista on kasvanut menestyjiä vaikka millä mitalla. Ehkä heillä on ollut enemmän resilienssiä kuin toisilla? Mistä päästäänkin siihen, etteivät ihmiset ole millään mittarilla tasavertaisia, vaikka mahdollisuuksia olisi tarjolla matalalla kynnyksellä.
Ei kovin älykäs väite, että kaikki ovat yhtä älykkäitä heh.
Ehkä aloittaja on keskitasolta lähtenyt ja pärjännyt rahallisesti, koska äly ei ole kovin korkea.
Kun hän ei ollenkaan huomioi, että sanaan jokainen liittyy myös luontainen lahjakkuus, onko henkilö terve.
Jotenkin luulen, että kehitysvammaisella ja kuuromykällä taustasta riippumatta on heikommat mahdollisuudet menestyä kuin tasan samoista lähtökohdista lähteneellä terveellä. Aloittaja sanoo jokainen, mutta ei ole riittävän älykäs huomioimaan, että lähtökohdat eivät ole ainoa asia mikä vaikuttaa. Haluatko itse lääkärikseksi jonkun, jolla on vaikkapa hahmotushäiriö?
Onko sitten lääkikseen pääsy menestyksen mittari? Ehkä voisimme kysyä sitä yhdeltä tietämältäni henkilöltä, joka pääsi lääkikseen ja opiskeli menestyen opinnoissakin hyvin. Kunnes ihan opintojen loppuvaiheessa sairastui vakavaan mielenterveyssairauteen, sellaiseen, mistä ei parane. Hän on lahjakas opinnoissa hyvin menestynyt, mutta työkyvytön.
Tai sitten jos kysytään sitä yhdeltä toiselta, joka menestyi myös, on älykäs, on varakas, jolla on hieno talo. Hän menetsyi töissä ja sai paljon rahaa myytyään osuuteensa yrityksestä. Mutta syy siihen osuuden myymiseen oli vakava sairastuminen. Onko hän menestynyt, kun on työikäisenä eläkkeellä? Rahaa hänellä on, mutta onko raha pelkkä menetyksen mittari?
Aloittaja ajattelee mustavalkoisesti. Itse pidän mustavalkoisesti ajattelevia tyhminä. Itse ole lähtöisin aika köyhistä oloista, mutta meillä on kannustettu ja rakastettu. Olen pärjännyt hyvin. Minua kiusattiin koulussa, mutta en antanut sen lannistaa, vaan minulla oli enemmänkin näytän niille asenne. Minä olen myös onnellinen. Jos minulla olisi rahaa, mutta en olisi onnellinen, en pitäisi itseäni menestyjänä.
Isi maksaa 15000 euroa preppauskurssista, joka lupaa 100% sisäänpääsyn sanotaan lääkkikseen,niin kyllä siinä hieman huonommin lukea osaava opiskelemaan pääsee. Gradusta maksaa muutaman tuhat euroa lisää,että haamukirjoittaja pistää sen kasaan,ja oy Suomi ab on saanut uuden lääkärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on mahdollisuus, mutta ei samoja. Vallalla on joku ihme käsitys, että kaikilla pitäisi olla ne samat mahdollisuudet.
Pitäisi tietenkin, muttei ole.
Kaikki pitäisi sitten valita arvalla. Mielestäni on tärkeää että kyvykkäät ihmiset laitetaan semmoisiin asemiin missä heidän kykynsä pääsevät parhaiten käyttöön. Mieluummin otan tunnollisen ja pikkutarkan lääkärin kun suurpiirteisen.
Tähdellisempää on se miten työn hedelmät jaetaan.
No ei kyllä ole. Itse vähä-älyisenä en selviä kuin yksinkertaisista töistä. Ei minusta olisi esim lääkäriksi vaan pskaduunia joudun tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Isi maksaa 15000 euroa preppauskurssista, joka lupaa 100% sisäänpääsyn sanotaan lääkkikseen,niin kyllä siinä hieman huonommin lukea osaava opiskelemaan pääsee. Gradusta maksaa muutaman tuhat euroa lisää,että haamukirjoittaja pistää sen kasaan,ja oy Suomi ab on saanut uuden lääkärin.
Tämä.
Ollaan realisteja, jokaiselle suodaan yhteiskunnan taholta samat mahdollisuudet, mutta yksilöiden erot vaikuttavat siihen, mihin kukin päätyy, mahdollisuus on, mutta jos luonto ei ole antanut resursseja kaiken tarjotun hyödyntämiseen, mutta ihmiset ovat erilaisia.
Ystäväni on menestynyt tosi hyvin vaikka ei mitään kouluja käynyt ja ehkä viisi vuotta työtä tehnyt. On turvattu vanhuus toisin kuin minulla joka 40 työskentelin pienellä palkalla. Sillä oli vain rikkaat vanhemmat.
"Ollaan realisteja, jokaiselle suodaan yhteiskunnan taholta samat mahdollisuudet, mutta yksilöiden erot vaikuttavat siihen, mihin kukin päätyy,"
Kaksi ihan täysin samoilla kyvyillä varustettuakaan eivät yllä samaan koska elämässä moni muukin vaikuttaa kuin vain lahjat ja kyvyt. Osaksi jopa silkka onni ja sattuma.
Mutta mitäpä pitäisi sanoa päättäjistä, jotka jo täysin vakuuttuneina oikeellisuudestaan (ja vanhurskaudestaan!) toteavat rinta rottingilla, että "Suomessa meillä ON mahdollisuuksien tasa-arvo"? Eli ikään kuin se olisi jo; itsestäänselvyys. Ei tarvi pyrkiä mahdollisuuksien tasa-arvoon, koska se on jo saavutettu?