Jokaisella ihmisellä on sama mahdollisuus menestyä

Miksei ap sitten ole menestynyt? Ehkäpä siellä suljetulla osastolla se on vaikeampaa.

"Keskittymiskyvyn puute, päihdehakuisuus ja huono lukupää.. jne.."

Mutta uskotko että nämä tulivat tiettyjen lasten ongelmiksi ihan vain sattumalta tai geenilotossa vai oliko vaikkapa perheellä osuutta ainakin siihen millaisia ongelmia ne sitten aiheuttivat?

"Miten kodin tuki vaikuttaa jos täysi ikäinen opiskelee?"

Hyväosaisen perheen lapsi asuu perheen hänelle ostamassa asunnossa eikä hänellä ole huolta toimeentulosta. Harjoittelupaikat löytyvät suhteilla.  Köyhän perheen lapsi asuu halvimmassa solussa ja työskentelee opiskelujen ohessa Hesen kassalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietitään kahta lasta, narkkarin ja hyvätuloisen. Molemmilla lapsilla on lievä ADHD ja lukihäiriö. Narkkari haukkuu lastaan vuodesta toiseen kurittomaksi ja tyhmäksi ja kertoo että sinusta ei koskaan tule mitään muuta kuin narkkari. Hyvätuloisen lapsi taas saa kaiken mahdollisen avun, tuen ja kannustuksen.

Kumman luulet todennäköisemmin päätyvän yliopistoon?

Sitten kun narkkarin lapsi on täysi ikäinen, hän voi päättää omasta elämästään ja aloittaa alusta, unohtaen lapsuutensa.

Ei menneisyyttä voi poistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan puolesta kyllä,mutta eväät ja tuki kodista erilaiset usein.

Miten kodin tuki vaikuttaa jos täysi ikäinen opiskelee?

Peruskoulu on pohja jatko-opinnoille. Jos läpäiset peruskoulun rimaa hipoen, on jatko-opinnoista turha haaveilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan puolesta kyllä,mutta eväät ja tuki kodista erilaiset usein.

Miten kodin tuki vaikuttaa jos täysi ikäinen opiskelee?

Peruskoulu on pohja jatko-opinnoille. Jos läpäiset peruskoulun rimaa hipoen, on jatko-opinnoista turha haaveilla.

Ei pidä paikkaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan puolesta kyllä,mutta eväät ja tuki kodista erilaiset usein.

Miten kodin tuki vaikuttaa jos täysi ikäinen opiskelee?

Peruskoulu on pohja jatko-opinnoille. Jos läpäiset peruskoulun rimaa hipoen, on jatko-opinnoista turha haaveilla.

Ei pidä paikkaansa. 

No ei millään 4,5 keskiarvolla lukioon pääse. Ja lukio taas on edellytyksenä aika moneen paikkaan.

Suksi suohon

Vierailija kirjoitti:

"Keskittymiskyvyn puute, päihdehakuisuus ja huono lukupää.. jne.."

 

Mutta uskotko että nämä tulivat tiettyjen lasten ongelmiksi ihan vain sattumalta tai geenilotossa vai oliko vaikkapa perheellä osuutta ainakin siihen millaisia ongelmia ne sitten aiheuttivat?

Jos älliä ei ole ja henkinen ryhti on kuin pystyy pieraistulla lapamadolla, niin ei siitä auta ainakaan perhettä syyttää. 

Onhan näitä isoja eroja nähty samassakin perheessä, tottakai myötäsyntyset ominaisuudet vaikuttavat suuresti menestysmahtollisuuksiin elämässä.

Ei ole. Ne joilla on vaurautta voivat keskittyä menestykseensä.

Mutta ne, joilla ei vaurautta ole,  voivat joutua taistelemaan myös jokapäiväisestä selviytymisestä, jolloin menestymiseen tarvitaan huomattavasti enemmän voimavaroja.

Vierailija kirjoitti:

Stubben poekaki pääsi harjoittelijaksi ihan vain kovalla työllä.

😆

Helsingin lääketieteelliseen pääseminen riippuu siitä, minkä lauman jäsen on. Suomenruotsalasille, somaleille jne. on siellä omat kiintiöt. Kiintiöt rikkovat perustuslain pohjana olevaa yhdenvertaisuuden periaatetta, mutta mitäs pienistä. Elämää se vain on.

No mitä se menestyminen on? Miten se mitataan? 
Kaikista ihmisistä vaan ei voi tulla kaikkea. Se pitää vaan hyväksyä vaikka äiti olisi niin sanonut. 

Joidenkin kotiolot on paremmat, toisten huonommat. Joidenkin vanhemmilla on rahaa maksaa lapsen opiskelut, toisia lapsi joutuu auttamaan. Joillekin opiskelu on helppoa, joillekin vaikeaa. Tasan ei mene onnen lahjat.

Akateemisuus periytyy erittäin voimakkaasti, varsinkin lääkis, oikis ja kauppakorkea. Akateemisissa perheissä yliopiston käyminen on normaali asia ja soveltuvuus lukuhommiin on jo todistettu monessa polvessa. Löytyy myös sitoutumista työhön ja päämääriin sekä kilpailuhenkisyyttä ja kunnianhimoa. Toisaalta on myös totta, että lähes kaikkien nuorten kognitiiviset kyvyt riittäisivät erittäin pitkälle, mutta muut asiat tulevat väliin.

Elämäni koostuu sarjasta valintoja. Olen  yksi esimerkki siitä, että riippuu itsestä millainen on elämä. Lähtöisin syrjäkylältä eikä ollut mitään mahdollisuutta lukioon. Aikuisena lukuusat opinnot, ensin iltalukio ja siitä eteenpäin. 

Onnelliseen elämään on tietysti,  joka tyytyy elämäänsä.  On köyhälläkin toivoa.  

Sotilaan lapsi pääsee mihin vaan! Riittää vain käteinen ruskeassa kirjekuoressa opettajalle.

Opinnot eivät takaa työpaikkaa. Tai no ehkä lääkis, mutta sielläkin yhä enevässä määrin palkataan ulk iksia ohi kantasuomalaisten.