Lue keskustelun säännöt.
Miten pitäisi ratkaista, kun pariskunnasta toinen haluaa koiran, toinen missään nimessä ei?
23.02.2026 |
Ollaan oltu vuosia jo naimisissa. Molemmilla meistä on joskus ollut koira eli kummatkin tietää millaista on omistaa koira. Kerrostalon 4. krs eli ei omaa pihaa. Toinen meistä haluaa ottaa koiran, toinen taas ei missään nimessä halua meille koiraa. Miten sinusta tällainen pitäisi ratkaista? Se osapuoli, joka ei missään nimessä halua koiraa, on varsin ehdoton tässä ettei halua. Toinen taas aina puhuu miten paljon hän haluaa koiraa.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Minä eroaisin ja ottaisin koiran. Koira on erittäin iso osa elämääni ja niitä on ollut jo monta sekä rivi- että kerrostalossa. Kerrostalo ei ole ongelma, jos koira tottuu siihen pienestä pitäen ja pääsee tarpeeksi lenkille.
Minusta elämä on liian lyhyt elämään aina toisen mielihaluja myötäillen. Jos haluan koiran niin minähän hankin koiran. Jokainen löytää puolison, jonka kanssa mieltymykset osuu yksiin eikä elämästä tarvitse tinkiä. Ja yksinkin on tosi hyvä elää koiran kanssa. Tämä on minun mielipide ja ikääkin jo on, joten tässä iässä on pakkokin olla jo vähän itsekäs. Huomisesta kun ei niin tiedä.
Minä taas en eroaisi, mutta ottaisin koiran. Enhän minä sitä eroa halua. Mies saa sen ottaa, jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva. Muuttakaa maalle. Koirat ovat epämiellyttäviä otuksia, mutta jos sellaisen haluaa ottaa, pitää sen hyvinvoinnista huolehtia.
Ei pidä paikkaansa. Se kaupungissa asuva kerrostalokoira pääsee lenkille muiden koirien sekaan ja käyttää lopun ajan nukkumiseen ja syömiseen. Se haistelu on koiran työtä ja se väsyttää sitä. Se omakotitalon pihakoira räksyttää ja räksyttää kun ei pääse muiden koirien luokse. Se on pitkästynyt siinä pihassa. Avatkaa jo silmänne ja korvanne.
Sinäkin nyt "hieman" yleistät 😂 en tunne kuin yhden maalla asuvan koiran, joka ei koskaan pääse lenkille. On välillä maaseutukodin pihassa ja välillä mökkipihassa, joskus sisällä. Lenkillä eivät käy.
Mutta tunnen kymmeniä ja kymmeniä maaseudulla asuvia koiria, jotka pääsevät lenkille, tietenkin. Meidän pienessä kylässäkin on koiria 8 talossa, ja kaikki paitsi tuo yksi pääsevät lenkille säännöllisesti. Myös mettäkoirat.
Ja kokemusta on maaseudusta ympäri Suomen.
"Meillä mä olen yleensä halunnut koiria. Mies ei niinkään. Silti, jos yöllä koira vinkuu pihalle vaikka mahaongelmien vuoksi, mies nousee. Tämä ihan siksi, että hän saa heti sen jälkeen nukahdettua uudelleen, siis ihan heti. Minä taas valvoisin pahimmillaan 1-2 tuntia.
Meillä tällaiset asiat menee ihan normaaliin toisen huomioimisen piiriin."
Toisen huomiointia on myös se, ettei nakita toista hoitamaan lemmikkiä, joka hankittu tämän vastustuksesta huolimatta.
Täällä kaikki koiravihaajat kokoontuu, tästäkin tulee alapeukkua, mutta käykää yhdessä katsomassa pentuja jos toisen ehdoton ei muuttuisi. Turha länkyttää että juuri koiraa haluavan pitää muuttaa, eikö se koiraa haluamaton osaa muuttaa ?
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva. Muuttakaa maalle. Koirat ovat epämiellyttäviä otuksia, mutta jos sellaisen haluaa ottaa, pitää sen hyvinvoinnista huolehtia.
Tänään olen kaksi lenkkiä eli kaksi tuntia kiertänyt koiran kanssa tuolla katuja ja metsäpolkuja, ei kuule siellä maalla pihahäkistä se koira pääse mihinkään lenkille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Meinaatko että parisuhde toimii niin että tehdään vain asioita joita molemmat haluaa? Jos toinen ei halua jotain niin silloin ei tarvitse osallistua mitenkään? Todella läheiseltä suhteesta kuulostaa."
Koira on sen verran työllistävä, ja koiran kanssa eläminen on paremminkin elämäntapa kuin lemmikin omistaminen, että todellakin siihen pitää olla kummankin valmis sitoutumaan.
Minä esimerkiksi en halua räntäsateessa tunnin lenkeille ulos, joten en ota koiraa.
Ja jos miettii jotain talonympäri -lenkkejä, niin ei. Koira tarvitsee enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kaikki koiravihaajat kokoontuu, tästäkin tulee alapeukkua, mutta käykää yhdessä katsomassa pentuja jos toisen ehdoton ei muuttuisi. Turha länkyttää että juuri koiraa haluavan pitää muuttaa, eikö se koiraa haluamaton osaa muuttaa ?
Ne koiranpennut on suloisia joo. Toivottavasti ymmärrät, että se on kuitenkin yli kymmenen vuoden rasti, myös silloin kun ei millään huvittaisi lähteä ulkoiluttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva. Muuttakaa maalle. Koirat ovat epämiellyttäviä otuksia, mutta jos sellaisen haluaa ottaa, pitää sen hyvinvoinnista huolehtia.
Tänään olen kaksi lenkkiä eli kaksi tuntia kiertänyt koiran kanssa tuolla katuja ja metsäpolkuja, ei kuule siellä maalla pihahäkistä se koira pääse mihinkään lenkille
Itse miellän tuollaisen maaseudulla oleva koira-aitauksen vastaavan kooltaan vähintään koirapuistoa.
Koiraa saa haistella vapaasti niin pitkään kuin haluaa, juosta juuri niin nopeasti kuin haluaa jne.
Parempihan tuo on, kun hihnan päässä meneminen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kaikki koiravihaajat kokoontuu, tästäkin tulee alapeukkua, mutta käykää yhdessä katsomassa pentuja jos toisen ehdoton ei muuttuisi. Turha länkyttää että juuri koiraa haluavan pitää muuttaa, eikö se koiraa haluamaton osaa muuttaa ?
Miksi se ettei halua koiraa koetaan koiravihana? Olen äärimmäisen eläinrakas mutta minulle on jäänyt traumat koirien omistamisesta lapsuuteni takia. Meillä oli siis laiminlyöty ongelmakoira jonka lenkityksestä vastasin itse lapsena. Ei kiitos enää ikinä. En halua elää tuota enää uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä eroaisin ja ottaisin koiran. Koira on erittäin iso osa elämääni ja niitä on ollut jo monta sekä rivi- että kerrostalossa. Kerrostalo ei ole ongelma, jos koira tottuu siihen pienestä pitäen ja pääsee tarpeeksi lenkille.
Minusta elämä on liian lyhyt elämään aina toisen mielihaluja myötäillen. Jos haluan koiran niin minähän hankin koiran. Jokainen löytää puolison, jonka kanssa mieltymykset osuu yksiin eikä elämästä tarvitse tinkiä. Ja yksinkin on tosi hyvä elää koiran kanssa. Tämä on minun mielipide ja ikääkin jo on, joten tässä iässä on pakkokin olla jo vähän itsekäs. Huomisesta kun ei niin tiedä.
Jos ei ole niin väliä, kenen kanssa on parisuhteessa, niin silloin varmaan asiat ovat noin yksinkertaisia. Kaikilla ei tosiaan ole niin, että löytyy tuosta noin vaan itselle sopivia ja omien toiveitten mukaisia kumppaniehdokkaita. Ainakin itse koen kumppanin olevan sen verran harvinainen helmi, että en todellakaan voisi ajatella, että ihan hyvin voi erota ja ottaa jonkun muun tilalle. Mutta tottakai silti pitää itseäkin kuunnella, en siis tarkoita sitä, että kumppanin takia pitäisi luopua itselle tärkeistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
"Meillä mä olen yleensä halunnut koiria. Mies ei niinkään. Silti, jos yöllä koira vinkuu pihalle vaikka mahaongelmien vuoksi, mies nousee. Tämä ihan siksi, että hän saa heti sen jälkeen nukahdettua uudelleen, siis ihan heti. Minä taas valvoisin pahimmillaan 1-2 tuntia.
Meillä tällaiset asiat menee ihan normaaliin toisen huomioimisen piiriin."
Toisen huomiointia on myös se, ettei nakita toista hoitamaan lemmikkiä, joka hankittu tämän vastustuksesta huolimatta.
Hän on koiriin kyllä suostunut vaikkei varsinaisesti aina ole kaikkia koiria halunnutkaan, ja koirat ovat hänellekin tärkeitä.
Minä huomioin häntä sitten taas vastaavasti muissa asioissa, kuten pyykinpesussa ja ruuanlaitossa 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva. Muuttakaa maalle. Koirat ovat epämiellyttäviä otuksia, mutta jos sellaisen haluaa ottaa, pitää sen hyvinvoinnista huolehtia.
Tänään olen kaksi lenkkiä eli kaksi tuntia kiertänyt koiran kanssa tuolla katuja ja metsäpolkuja, ei kuule siellä maalla pihahäkistä se koira pääse mihinkään lenkille
Itse miellän tuollaisen maaseudulla oleva koira-aitauksen vastaavan kooltaan vähintään koirapuistoa.
Koiraa saa haistella vapaasti niin pitkään kuin haluaa, juosta juuri niin nopeasti kuin haluaa jne.
Parempihan tuo on, kun hihnan päässä meneminen.
Pieniähän ne tuppaa olemaan pystykorvien häkit. Ei ole montaakaan neliötä kopin lisäksi. "Vähintään koirapuistoa" vastaavia muka, iso vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva. Muuttakaa maalle. Koirat ovat epämiellyttäviä otuksia, mutta jos sellaisen haluaa ottaa, pitää sen hyvinvoinnista huolehtia.
Tänään olen kaksi lenkkiä eli kaksi tuntia kiertänyt koiran kanssa tuolla katuja ja metsäpolkuja, ei kuule siellä maalla pihahäkistä se koira pääse mihinkään lenkille
Itse miellän tuollaisen maaseudulla oleva koira-aitauksen vastaavan kooltaan vähintään koirapuistoa.
Koiraa saa haistella vapaasti niin pitkään kuin haluaa, juosta juuri niin nopeasti kuin haluaa jne.
Parempihan tuo on, kun hihnan päässä meneminen.
Missä muka :D joku 3 x 3 m verkkotarhahan se tyypillinen ratkaisu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halusi tai ei, niin kerrostalo ei ole koiran paikka. Asiaan voi palata kun neukkukuutio on unohdettu.
Tämä on hyvä. Sitten jos ja kun esim. rivitalo jossa oma piha, voi koiran ottaa koska saa olla ulkonakin niin paljon. Kumpikin tulee toistansa tässä asiassa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Meillä mä olen yleensä halunnut koiria. Mies ei niinkään. Silti, jos yöllä koira vinkuu pihalle vaikka mahaongelmien vuoksi, mies nousee. Tämä ihan siksi, että hän saa heti sen jälkeen nukahdettua uudelleen, siis ihan heti. Minä taas valvoisin pahimmillaan 1-2 tuntia.
Meillä tällaiset asiat menee ihan normaaliin toisen huomioimisen piiriin."
Toisen huomiointia on myös se, ettei nakita toista hoitamaan lemmikkiä, joka hankittu tämän vastustuksesta huolimatta.
Hän on koiriin kyllä suostunut vaikkei varsinaisesti aina ole kaikkia koiria halunnutkaan, ja koirat ovat hänellekin tärkeitä.
Minä huomioin häntä sitten taas vastaavasti muissa asioissa, kuten pyykinpesussa ja ruuanlaitossa 😊
Miehesi rakastaa ja kunnioittaa sinua paljon kuten sinäkin häntä. Teillä on ihana liitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva. Muuttakaa maalle. Koirat ovat epämiellyttäviä otuksia, mutta jos sellaisen haluaa ottaa, pitää sen hyvinvoinnista huolehtia.
Tänään olen kaksi lenkkiä eli kaksi tuntia kiertänyt koiran kanssa tuolla katuja ja metsäpolkuja, ei kuule siellä maalla pihahäkistä se koira pääse mihinkään lenkille
Itse miellän tuollaisen maaseudulla oleva koira-aitauksen vastaavan kooltaan vähintään koirapuistoa.
Koiraa saa haistella vapaasti niin pitkään kuin haluaa, juosta juuri niin nopeasti kuin haluaa jne.
Parempihan tuo on, kun hihnan päässä meneminen.
Pieniähän ne tuppaa olemaan pystykorvien häkit. Ei ole montaakaan neliötä kopin lis
Kyllä maalla on koko kavalkadi mitä erilaisempia koiratotuja. Omat isot läänit ja metsät missä saa vapaana temmeltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiympäristö ei ole koiralle sopiva. Muuttakaa maalle. Koirat ovat epämiellyttäviä otuksia, mutta jos sellaisen haluaa ottaa, pitää sen hyvinvoinnista huolehtia.
Ei pidä paikkaansa. Se kaupungissa asuva kerrostalokoira pääsee lenkille muiden koirien sekaan ja käyttää lopun ajan nukkumiseen ja syömiseen. Se haistelu on koiran työtä ja se väsyttää sitä. Se omakotitalon pihakoira räksyttää ja räksyttää kun ei pääse muiden koirien luokse. Se on pitkästynyt siinä pihassa. Avatkaa jo silmänne ja korvanne.
Koiralle on tärkeää haistelu ja ikävä katsoa kuin joitain pihakoiria ei lenkitetä kunnolla vaan joutuvat siellä pihalla enimmäkseen olemaan.
Henkilökohtaisesti en kyllä mitään rakkia vaivoikseni ottaisi.
Ei pidä paikkaansa. Se kaupungissa asuva kerrostalokoira pääsee lenkille muiden koirien sekaan ja käyttää lopun ajan nukkumiseen ja syömiseen. Se haistelu on koiran työtä ja se väsyttää sitä. Se omakotitalon pihakoira räksyttää ja räksyttää kun ei pääse muiden koirien luokse. Se on pitkästynyt siinä pihassa. Avatkaa jo silmänne ja korvanne.