Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ns. touhukkaita ihmisiä? Neule kädessä, hetkeksikään ei pysähdy koko päivänä
22.02.2026 |
Koko ajan tekee jotain.
Ei millään pahalla, mutta minusta sellainen ihminen on rasittava. Vaikka hän olisi kutsunut kahville, ei istu alas, vaan laittelee keittiötä. Jos sitten jossain vaiheessa istuu vaikka olohuoneeseen, on se neule kädessä ja puikot kilkkaa. Minusta jopa vähän epäkohteliasta.
Ajatuksia?
Kommentit (25)
Äitini on tuollainen, mutta kyllä hän lukiessaan kirjaa ja lehteä menee sänkyyn lepäämään. Ikää oli 80v. Touhukkuuden ansiosta kunto on säilynyt hyvänä, myös lihaskunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaisnainen on tuon tyylinen sikäli, että aina sen pitää tarjota ruokaa, jos sattuu kukaan kylille. Ei ala neulomaan tms. mutta kun on tunti pari aikaa ohi ajaessa ja poikkeat moikkaamaan, sepä kaivaa perunat kaapista ja alkaa tekemään sitä ruokaa vieraita varten. Ei auta sanoa, ettet tullut syömään. Ja kun lopulta ruoka on valmista, pitää syödä kiiruusti että ehtii taas jatkamaan matkaa ennen yötä - eli vierailu on sellaista hellan yli huutelua kilinän ja kolinan seassa. Siksi siellä ei usein jaksa käydäkään.
Parit työpaikkaonnettomuudet nähnyt sellaisilla - ei tuo kohellus ole sitä turvallisinta laatua olemista...
Tunnen enkä oikein viihdy sellaisten ihmisten kanssa. Jotenkin ollaan liian erilaisia. Itse oon rauhallinen ja mua jotenkin ahdistaa, jos pitäisi tehdä koko ajan jotain.
Muistan kun joskus kuuntelin kaverin lomasuunnitelmia. Joka päivälle oli jotain eri puolella Suomea ja taisi olla joku Kreikan matkakin päälle. Oikein hengästytti edes kuunnella.
Mun sisko on vähän ton tyylinen, ehkä rasittavinta on se, kun alkaa korjaamaan astioita kahvipöydästä ja siivoaa samalla keittiötä ihan kunnolla, tiskaa tarjoiluastioita ja pyyhkii kaapinovia, vaikka ihmiset istuu vielä pöydässä. Ei siedä mitään sotkua, ja siksi siivoaa, mutta itelle tulee olo, että pitääkö tästä nyt sitten lähteä kun toinen alkaa siivoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, itseni.
Toki pysähdyn jos olen jonkun seurassa ja keskityn hänern (esim puoliso, lapset, lastenlapset, ystävät jne) mutta ns luppoaikaan en tahdo tottua.
Touhuan aina jotain ja olen aika levoton. Nyt pari vuotta eläkkeellä olen opetellut pysähtymistä äänikirjojen kanssa ja se tehoaa ainakin hetken.
Koska mulla on ollut kipusairauksia jo 20 vuotta en oikein uskalla pysähtyä koska huomaan että jaksaminen ja lihasvoima heikkenee heti. Aktiivisuus pitää virkeänä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun eräs valitti ettei aika tahdo riittää mihinkään niin sanoin että sulla sitä "mihinkäätä" on aivan liikaa koko ajan menossa.
Muutamalle tullut burnout. Se on kova koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa touhuta ellei pälpätä. Itse olen rauhallinen ja vähäpuheinen yleensä, väsyn suulaista ihmisistä.
Itse olen vilkas ja tykkään ihmisten seurasta. Hyvät ystäväni ovat myös kovia puhumaan kuten itsekin ja viihdyn hyvin heidän seurassaan. Mietin että jos kaikki olisivat ns täälläkin ihailtuja vahäpuheisia ja rauhallisia, niin en oikein tiedä että miten siinä sitten ollaan, tuijotellaan vaan toisiamme ja seiniä vai miten.
Tämä kiinnostaa ihan oikeasti , jos vaikka 2 tai 3 rauhallista vähäpuheista ihmistä on keskenään vaikkapa kahvilla, miten siinä ollaan ns oikeaoppisesti ettei kukaan uuvu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumppanini isä. Loistava ihminen, mutta välillä pelkkä hänen läsnäolonsa hengästyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutamalle tullut burnout. Se on kova koulu.
Neulomisesta ja kotona puuhaamisesta ei tule burnoutia.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vilkas ja tykkään ihmisten seurasta. Hyvät ystäväni ovat myös kovia puhumaan kuten itsekin ja viihdyn hyvin heidän seurassaan. Mietin että jos kaikki olisivat ns täälläkin ihailtuja vahäpuheisia ja rauhallisia, niin en oikein tiedä että miten siinä sitten ollaan, tuijotellaan vaan toisiamme ja seiniä vai miten.
Tämä kiinnostaa ihan oikeasti , jos vaikka 2 tai 3 rauhallista vähäpuheista ihmistä on keskenään vaikkapa kahvilla, miten siinä ollaan ns oikeaoppisesti ettei kukaan uuvu?
"miten siinä ollaan"? Siis esitätkö sinä.koko ajan jotakin?
Työkaverina tällainen tehopakkaus on todella pahimmasta päästä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vilkas ja tykkään ihmisten seurasta. Hyvät ystäväni ovat myös kovia puhumaan kuten itsekin ja viihdyn hyvin heidän seurassaan. Mietin että jos kaikki olisivat ns täälläkin ihailtuja vahäpuheisia ja rauhallisia, niin en oikein tiedä että miten siinä sitten ollaan, tuijotellaan vaan toisiamme ja seiniä vai miten.
Tämä kiinnostaa ihan oikeasti , jos vaikka 2 tai 3 rauhallista vähäpuheista ihmistä on keskenään vaikkapa kahvilla, miten siinä ollaan ns oikeaoppisesti ettei kukaan uuvu?
Siinä kuunnellaan toisia ja kaikki saavat sanoa asioita. Kukaan ei pidä pitkää monologia.
En esitä, mutta kiusaantuisin kyllä jos kukaan ei puhu mitään. Ja mietin että uskaltaako tässä nyt itsekään puhua mitään kun muut ovat vaan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
En esitä, mutta kiusaantuisin kyllä jos kukaan ei puhu mitään. Ja mietin että uskaltaako tässä nyt itsekään puhua mitään kun muut ovat vaan hiljaa.
Eli esität.
Voivat olla kivoja jos joskus viettää aikaa heidän kanssaan (riippuu muista luonteenpiirteistä). Puolisoksi tai läheiseksi ystäväksi en kuitenkaan valitsisi sellaista, kun olen itse niin rauhallinen ja tykkään viettää aikaa myös tekemättä mitään tai vaan jutellen.