Auttakaa minua psykologisesti ymmärtämään itseäni, mikä minua vaivaa? Olen vahvempi kuin koskaan mutta silti en ihan kunnossa.
Tämä on vaivannut minua nyt jonkin aikaa enkä saa ihan kiinni mistä nyt kyse. Ehkä kirjoittaessani tästä asia vähän selkenee tai saan teiltä hyviä näkökulmia asiaan mahdollisesti.
Minä siis voin hyvin. Vuosien masennuskierre loppui kun pääsin eroon henkisesti raskaista ihmissuhteista, käsittelin vaikeita traumoja esim. lasisen lapsuuden, seksuaalisen hyväksikäytön jne. Minä terbehdyin, aloin pitämään huolta itsestäni, muutin aivan kaiken mitä oman hyvinvointini edistämiseksi voin tehdä. Minulla on ollut taipumusta riippuvuuksiin, alkoholi, tupakointi, rahapelit, niistä päästin irti enkä ole kaivannut enää parantumisen myötä, lisäksi minulla on ollut ahmimisen kanssa pahoja ongelmia. Se alkoi jo lapsena, ensimmäinen riippuvuus tai haitallinen toimintamalli on siis ollut ruokaan liittyvä.
Laihduin yli 20 kiloa vajaassa vuodessa tässä toipumisprosessissa.
No noiden jälkeen/aikana hissukseen olen rakentanut muutakin elämää. Löysin hyvän kodin mukavasta kaupungista. Elämä ollut tasaista. Kunnes löysin myös työn, en tee täyttä työaikaa, yritän olla aika armollinen tässä asiassa. Työpaikassa ihastuin aika palavasti erääseen ihmiseen. Tämän jälkeen ei ole mennyt enää kovin hyvin vaan olen ajautumassa sisäiseen kaaokseen ja vaikka olen mielestäni vahvempi kuin koskaan. Olen kaunis nainen, pidän itsestäni ja elämästäni, niin nyt kuitenkin on ongelma enkä oikein täysin ymmärrä mikä nyt on.
Kommentit (45)
Ja jossain vaiheessa sun on pakko lopettaa vanhojen asioiden jauhaminen. Alat jauhamaan uusia asioita, kevyempiä teemoja ja ympärillä oleville ihmisille kivempia asioita. Vanhaa arkkua ei voi penkoa loputtomiin, koska ihmiset kyllästyy siihen ja suurin osa ihmisistä haluaa vaan viettää hauskaa aikaa. Tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että pengot vanhaa arkkua ihan yksin.
Sulla heittää iso ratas ja se ihastusmies näkee sen.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen vimmainen nainen vei perheeltämme isän. Sitä "satua" ei kauaa kestänyt, nainen oli niin epävakaa ja takertuvainen, mutta en huolinut miestä enää takaisin. Niin paljon meni rikki 7 vuoden avioliitossa.
Vikaa oli toki exässäkin, kun haksahti (hänen käyttämänsä sana). Ehkä se on vaan niin vaikea vastustaa, kun joku alkaa palvomaan maata jalkojen alla ja vaihtoehtona on ruuhkavuosien lapsiperhearkea.
Sulla ei vissiin ollut ihan korkeat odotukset exäsi toimijuuteen, kerta hänen teoistaan on enemmän vastuussa jopa mt-ongelmainen nainen kuin hän itse.
Vierailija kirjoitti:
Sinä et ole valmis suhteeseen keneenkään kanssa. Suhteesta tulee vain painolasti miehelle, sekä sinulle ja saatat puhua kaikki ongelmasi miehen päälle. Parempi, että ehdotat kevyttä tapailua ja ei mitään vakavaa suhdetta, etkä puhu mitään historiastasi. Sinun täytyy harjoitella tuota seurustelua ja siinä samalla rikot ehkä useamman miehen. Toinen vaihtoehto on, että pysyt sinkkuna koko loppuelämän. Muista aina aloittaa puhtaalta pöydältä ja et kerro mitään vaikeasta taustastasi, se on vaan rasite.
No sanon tässä ihan näin suoraan viittaamatta varsinaisesti sinun viestiisi, että en todellakaan ole aloittamassa suhdetta. Se ei tässä ole edes se pointti. En ole missään vaiheessa ollut aloittamassa suhdetta vaan tässä pohdin mikä tässä on itsellä se ydinongelma, sillä tahdon parantaa sisäisiä haavojani. - ap
Minulla on tuota jatkuvaa ihastumista ollut myös, koko ikäni. Olen pitkässä parisuhteessa ja tuntuu, että parisuhteen luoma turva on pahentanut tuota taipumusta niin, että uskallan ihastua vieläkin enemmän. Tästä tulee tietysti ristiriita, kun kakkua ei voi sekä syödä, että säästää.
Ulkoisesti kaikki näyttää normaalilta, hyvältä perhe-elämältä. Kaaos on ainoastaan minun sisälläni. Luulen, että mieleni tarvitsee kaaoksen, koska lapsuuteni oli kaoottista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen vimmainen nainen vei perheeltämme isän. Sitä "satua" ei kauaa kestänyt, nainen oli niin epävakaa ja takertuvainen, mutta en huolinut miestä enää takaisin. Niin paljon meni rikki 7 vuoden avioliitossa.
Vikaa oli toki exässäkin, kun haksahti (hänen käyttämänsä sana). Ehkä se on vaan niin vaikea vastustaa, kun joku alkaa palvomaan maata jalkojen alla ja vaihtoehtona on ruuhkavuosien lapsiperhearkea.
Sulla ei vissiin ollut ihan korkeat odotukset exäsi toimijuuteen, kerta hänen teoistaan on enemmän vastuussa jopa mt-ongelmainen nainen kuin hän itse.
Sinun toimijuudellasi potäidin haarukset kiinni koko loppu iän , ettei vaan tulidi pykättyä pikkutoimijoita ulos.
Lopeta somen käyttö ja perusta perhe.
Onko noussut hattuun? Suhtautumisongelmia? Vihaa ja aggressiivisuutta? Ylimielisyyttä, paremmuuden tuntoa? Ole rehellinen, ei ole hyödyksi valehdella itselleen tai kieltää ongelmia. Sinulla on nyt seuraava etappi käsiteltävänä.
Vierailija kirjoitti:
Ja jossain vaiheessa sun on pakko lopettaa vanhojen asioiden jauhaminen. Alat jauhamaan uusia asioita, kevyempiä teemoja ja ympärillä oleville ihmisille kivempia asioita. Vanhaa arkkua ei voi penkoa loputtomiin, koska ihmiset kyllästyy siihen ja suurin osa ihmisistä haluaa vaan viettää hauskaa aikaa. Tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että pengot vanhaa arkkua ihan yksin.
Minä ajattelen, että hän ei ole lopulta onnistunutkaan käsittelemään menneitä sinne arkkuun sievään pakettiin. Siitä häntä ei voi syyttää. Harva itsekseen pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä et ole valmis suhteeseen keneenkään kanssa. Suhteesta tulee vain painolasti miehelle, sekä sinulle ja saatat puhua kaikki ongelmasi miehen päälle. Parempi, että ehdotat kevyttä tapailua ja ei mitään vakavaa suhdetta, etkä puhu mitään historiastasi. Sinun täytyy harjoitella tuota seurustelua ja siinä samalla rikot ehkä useamman miehen. Toinen vaihtoehto on, että pysyt sinkkuna koko loppuelämän. Muista aina aloittaa puhtaalta pöydältä ja et kerro mitään vaikeasta taustastasi, se on vaan rasite.
No sanon tässä ihan näin suoraan viittaamatta varsinaisesti sinun viestiisi, että en todellakaan ole aloittamassa suhdetta. Se ei tässä ole edes se pointti. En ole missään vaiheessa ollut aloittamassa suhdetta vaan tässä pohdin mikä tässä on itsellä se ydinongelma, sillä tahdon parantaa sisäisiä haavojani. - ap
Sinä tiedät syvimmät ongelmasi itse, ei me sitä osata sinulle kertoa.
Taipumus riippuvuuksiin teki ainakin minulle sen, että ihastumisetkin muuttuivat pakkomielteisiksi.
Nyt pysyttelen erossa myös suhteista mielenrauhan takia, mutta en tietenkään suosittele, sillä onhan rakkaus paras osa elämää.
Joko olet päättänyt oletko nainen vai mies?
Vierailija kirjoitti:
Taipumus riippuvuuksiin teki ainakin minulle sen, että ihastumisetkin muuttuivat pakkomielteisiksi.
Nyt pysyttelen erossa myös suhteista mielenrauhan takia, mutta en tietenkään suosittele, sillä onhan rakkaus paras osa elämää.
Riippuvuudesta toiseen, jostakin täytyy saada se nautinto ja lohtu. Kannattaa ottaa kaikki vastuu itsestä ja omasta elämästä, vasta sen jälkeen kykenee elämään normaalimmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jossain vaiheessa sun on pakko lopettaa vanhojen asioiden jauhaminen. Alat jauhamaan uusia asioita, kevyempiä teemoja ja ympärillä oleville ihmisille kivempia asioita. Vanhaa arkkua ei voi penkoa loputtomiin, koska ihmiset kyllästyy siihen ja suurin osa ihmisistä haluaa vaan viettää hauskaa aikaa. Tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että pengot vanhaa arkkua ihan yksin.
Minä ajattelen, että hän ei ole lopulta onnistunutkaan käsittelemään menneitä sinne arkkuun sievään pakettiin. Siitä häntä ei voi syyttää. Harva itsekseen pystyy.
Kyllä pystyy itsekseen jos oikeasti haluaa mutta liian moni jättää työn ja lähtee kostoretkille ja kovapäisesti tavoittelemaan kaikkea haluamaansa. Kun työ jää tekemättä, se seuraa perässä kunnes saa taas kiinni.
Limerenssi ja epävakaa persoonallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taipumus riippuvuuksiin teki ainakin minulle sen, että ihastumisetkin muuttuivat pakkomielteisiksi.
Nyt pysyttelen erossa myös suhteista mielenrauhan takia, mutta en tietenkään suosittele, sillä onhan rakkaus paras osa elämää.
Riippuvuudesta toiseen, jostakin täytyy saada se nautinto ja lohtu. Kannattaa ottaa kaikki vastuu itsestä ja omasta elämästä, vasta sen jälkeen kykenee elämään normaalimmin.
Näin sivusta on pakko kommentoida, että jos henkilöllä on esimerkiksi epävakaa persoonallisuushäiriö, hänellä ei ole mitään itseä. Sellaista ei voi ottaa niskasta kiinni, joka puuttuu kokonaan.
Pelkäät tunteitasi ja haet kontrollia keinolla millä hyvänsä. Mikä tahansa tunne on ylitsepääsemätön ongelma. Epävakaa persoonallisuus?
Vierailija kirjoitti:
Limerenssi ja epävakaa persoonallisuus.
Ongelmia ei kannata kieltää ja ohittaa vastuuta sekä työtänsä. Vaikka sattuu niin työ on tehtävä. Kaikkeen tulee suhtautua ja hyväksyä asiat, tämän valossa on turvallisempaa jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taipumus riippuvuuksiin teki ainakin minulle sen, että ihastumisetkin muuttuivat pakkomielteisiksi.
Nyt pysyttelen erossa myös suhteista mielenrauhan takia, mutta en tietenkään suosittele, sillä onhan rakkaus paras osa elämää.
Riippuvuudesta toiseen, jostakin täytyy saada se nautinto ja lohtu. Kannattaa ottaa kaikki vastuu itsestä ja omasta elämästä, vasta sen jälkeen kykenee elämään normaalimmin.
Näin sivusta on pakko kommentoida, että jos henkilöllä on esimerkiksi epävakaa persoonallisuushäiriö, hänellä ei ole mitään itseä. Sellaista ei voi ottaa niskasta kiinni, joka puuttuu kokonaan.
Kyllä hänellä on, on ihan lähipiirikokemusta erilaisista persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä. Luonteen heikkoutta paeta vastuuta ja ongelmia, siinähän se vain on. Kovapäisyys on suurin ongelma.
Tuollainen vimmainen nainen vei perheeltämme isän. Sitä "satua" ei kauaa kestänyt, nainen oli niin epävakaa ja takertuvainen, mutta en huolinut miestä enää takaisin. Niin paljon meni rikki 7 vuoden avioliitossa.
Vikaa oli toki exässäkin, kun haksahti (hänen käyttämänsä sana). Ehkä se on vaan niin vaikea vastustaa, kun joku alkaa palvomaan maata jalkojen alla ja vaihtoehtona on ruuhkavuosien lapsiperhearkea.