Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AHDISTAA töihinpaluu ihan hirveästi :((( miten kestän, tuntuu kamalalta?
Lapsi on vähän vajaa 2 v. kun menee hoitoon, mikä on siis ihan pian, vuoden alusta. Ahdistaa ihan hirveästi, mahaa puristaa pelkkä ajatuskin että tämä oli nyt tässä, kiireetön ihana yhdessäolo lapsen kanssa, ja oravanpyörä kutsuu. Työni on vastuullista, stressaavaa, opiskelin sitä varten kauan. Inhoan sitä. Hoitovapaa on ollut elämäni ihaninta aikaa ja nyt se loppuu. Olen ihan rikki. MIten te muut olette pystyneet palaamaan, siis te jotka olette viihtyneet kotona mutta ette niinkään työssänne??? Selviytymisvinkkejä?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Yhy yhy en halua tehdä töitä vaan maata kotona lapsen kanssa yhteiskunnan elättinä. Kyllä on rankkaa että joutuu töihin menemään ja elättämään itse oman jälkeläisen!
Kotiäitiys käy ihan todellakin työstä. Ei oo kyse mistään kotona makaaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä muita ei kiinnosta työn teko yhtään enempää. Suurinta osaa ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhy yhy en halua tehdä töitä vaan maata kotona lapsen kanssa yhteiskunnan elättinä. Kyllä on rankkaa että joutuu töihin menemään ja elättämään itse oman jälkeläisen!
Kotiäitiys käy ihan todellakin työstä. Ei oo kyse mistään kotona makaaamisesta.
No ei käy ja kyse on kotona makaamisesta. 80 vuotta sitten kotiäitiys oli monille pakko, mutta älä nyt naurata. Toki oma kokemus on oma kokemus, mutta ei siksi pidä veronmaksajien verta imeä. Ihmisiä hekin ovat ja monet haluavat samaa eli rahaa tekemättä mitään.
Muistan tuon tunteen. Itse olin täydet 3v hoitovapaalla molemmista lapsista, pystyisitkö sinäkin olemaan vielä vuoden?
Oli kamalaa palata töihin, mutta helpotti kun tein vain 4pv viikossa, oletko sitä harkinnut?
Ja ratkaisuksi siihen että inhosin työtäni, niin päätin lopulta vaihtaa alaa. Opiskelin toisen ammatin, osittain aikuiskoulutustuen avulla. Harmi että se mahdollisuus ilmeisesti ollaan viemässä.
En suosittele, ainakaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, lyhennettyä työaikaa. Sitä huomaa vaan tekevänsä 100% (tai ylikin..) viikkoa 80% palkalla. Itselleni aikoinaan kävi näin. 2kk kokeilin ja siirryin 100% viikkoon. Lapset kasvoivat siinä sivussa. Sanoisin, että ota hoitovapaata, jos ahdistaa. Tai jopa irtisanoudu jos miehelle sopii, tosin tätä neuvoa miettisin kaksi kertaa..Onkos se 7v lapsen lyhennetty viikko (koulun aloitus) vielä olemassa? Ehkä jos sinne asti jaksaisit ja sitten tekisit lyhyempää viikkoa. Usein jo pelkkä tieto paremmasta auttaa jaksamaan. Tsemppiä ruuhkavuosiin! Omista on jo aikaa, mutta aikamoista hula-balootahan se oli. Näin jälkikäteen täytyy todeta, että toisen lapsen ikävuosista 1-3v en muista juuri mitään, esikoinen oli silloin 4-6v, meillä kaksi lasta. Ja isä, joka osallistui. Itse nautin silloin töihin paluusta, mutta toisaalta ehkä jäin jostain paitsi.. Ei helppoja valintoja. Onneksi nykyään on ne isyyslomatkin! Joskus kannattaa myös palkasta ja esim asumisesta vähän tinkiä ja ostaa itselleen aikaa, sitä meillä kaikilla tässä maailmassa rajattu määrä. Lykkyä jatkoon tärkeän päätöksen kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pitäs kans palata töihin, mutta oman alan työt on 40 h/vko enkä millään haluaisi viettää noin paljon aikaa perheestä ja kun pitäisi vielä jaksaa harrastaa liikuntaakin. Ala on kyllä ihan paras mutta lyhyempää aika ei vaan saa. Joten aattelin lähteä siivoushommiin 30 h/vko. On paremmin aikaa muuhun, vaikka palkka onkin pieni.
Alue: Aihe vapaa
Kotiäitiys käy ihan todellakin työstä. Ei oo kyse mistään kotona makaaamisesta.