Lue keskustelun säännöt.
Onko yleistäkin että avo- ja avioliitossa käytetään "omia rahoja" miten lystää?
21.02.2026 |
Minusta tuo on kestämätöntä. Tuossahan ei käytännössä voi tehdä isompia hankintoja.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä haluaisi olla naimisissa sellaisen kanssa, joka luulee oikeudekseen käyttää minun varojani.
Avioliitto on kahden täysi-ikäisen henkilön vapaaehtoinen, lailla säännelty ja vihkimisellä vahvistettu parisuhteen muoto. Se luo oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten elatusvelvollisuuden, avio-oikeuden toisen omaisuuteen, perintöoikeuden sekä isyysolettaman, ja se voidaan solmia joko kirkollisessa tai siviilivihkimisessä.
Avioliitto on juridisesta ja perhejuridisesta näkökulmasta katsottuna merkittävä taloudellinen sopimus ja liitto
. Se luo puolisoiden välille taloudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka eroavat huomattavasti avoliitosta.
Elatusvelvollisuus: Puolisoilla on toisiaan kohtaan elatusvelvollisuus, mikä tarkoittaa, että puolisoiden on yhdessä vastattava yhteisestä taloudesta ja toistensa elatuksesta.
Meillä ei avioliittolaki tunne tuollaista elatusvelvollisuutta! Suomessa avioliittolain mukaan "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Ei siis ole mitään velvollisuutta toisen elatukseen, jos toinen kykenee (mutta ei halua) elättämään itsensä. Mainittu avio-oikeuskin astuu voimaan vasta liiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan, siihen asti omaisuudet ovat erillisiä.
Joten vaikka toisella on rahaa, ei edes avioliittolaki velvoita tätä varakkaampaa antamaan osaa omaisuudestaan toisen käyttöön tai elättämään puolisoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi käyttää edes tienaamiaan rahoja miten lystää. Eka luodaan puskuri ja sitten voi tehdä hankintoja, isommat hankinnat sovittava toisen kanssa.
Sama ajatus. Muutamaa sataa euroa isommista ostoksista päätetään yhdessä.
Tuolla periaatteella minä en olisi voinut hankkia itselleni uusia silmälaseja. Kummastuttaa ajatuskin, että minun olisi pitänyt sopia asiasta miehen kanssa etukäteen.
No kyllä meillä katsotaan yhdessä mille kuukaudelle ajoitetaan silmälasien tai lentolippujen tai vaikka jonkun huonekalun hankinta.
Poikkeuksena tietty jos ne silmälasit oli hajonneet ja piti hankkia heti tai jos uuni tai pesukone hajoaa. Silloin ei odotella eikä keskustella ajankohdasta
Miksi noin? Jos ei ole varaa lentolippuun tässä kuussa, niin kannattaako sitä hankkia ensi kuussa, kun rahat on noin vähissä?
Vain alikouluttautunut ja alipalkattu ressukka voi olla loputtoman huolestunut puolisonsa itse tienaamien rahojen käytöstä.
Jos yhteinen nettomenopuolikas kodin menoista tulee katettua, ja puoliso ei ole vivuttamassa jollain älyvapaalla velalla perheeltä kotia alta, niin mitä hänen ostoksensa muuten minulle kuuluvat?
Kontrollihullu köyhä olisi kyllä semmoinen painajaisten puoliso, ettei mitään rajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi käyttää edes tienaamiaan rahoja miten lystää. Eka luodaan puskuri ja sitten voi tehdä hankintoja, isommat hankinnat sovittava toisen kanssa.
Sama ajatus. Muutamaa sataa euroa isommista ostoksista päätetään yhdessä.
Tuolla periaatteella minä en olisi voinut hankkia itselleni uusia silmälaseja. Kummastuttaa ajatuskin, että minun olisi pitänyt sopia asiasta miehen kanssa etukäteen.
No kyllä meillä katsotaan yhdessä mille kuukaudelle ajoitetaan silmälasien tai lentolippujen tai vaikka jonkun huonekalun hankinta.
Poikkeuksena tietty jos ne silmälasit oli hajonneet ja piti hankkia heti tai jos uuni tai pesukone hajoaa. Silloin ei odotella eikä keskustella ajankohdasta
Minusta silmälasit ovat niin henkilökohtainen asia, että aikuinen päättää niiden hankinnasta itse. Ei se ole muilta pois, jos hän käyttää siihen omaa rahaansa.
Meillä on alusta asti ollut eri tilit eikä kumpikaan näe toisen pankkiasioita. Yhteistä tiliä ei ole. Kumpikin ostaa itse vaatteensa ja maksaa esim. lääkärikäyntinsä. Yhteisistä isoista kuluista sovitaan. Sellainen voi olla vaikka yhteinen lomamatka. Tämä on toiminut meillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi noin? Jos ei ole varaa lentolippuun tässä kuussa, niin kannattaako sitä hankkia ensi kuussa, kun rahat on noin vähissä?
No esim tässäkuussa tulee hankittua 4000e:lla puutavaraa 2. kodin terassia varten joten lykkäämme lentoliput ensikuulle ettei tarvitse ottaa säästöistä vaan voimme maksaa palkoista. Tykkään pelata mahdollisimman pitkälle tuloilla, säästöistä vain korvamerkityt menot ja mahdolliset yllärit. Lentoliput ei ole ylläreitä jotka pitää ostaa heti, meillä on kuitenkin 5 reissua vuodessa jotka suunnitellaan ajoissa.
Minusta silmälasit ovat niin henkilökohtainen asia, että aikuinen päättää niiden hankinnasta itse. Ei se ole muilta pois, jos hän käyttää siihen omaa rahaansa.
Meillä on alusta asti ollut eri tilit eikä kumpikaan näe toisen pankkiasioita. Yhteistä tiliä ei ole. Kumpikin ostaa itse vaatteensa ja maksaa esim. lääkärikäyntinsä. Yhteisistä isoista kuluista sovitaan. Sellainen voi olla vaikka yhteinen lomamatka. Tämä on toiminut meillä
Meillä terveysmenot menee yhteisestä pussista. Toki eri asia jos maksaa omistaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omia rahoja saa käyttää miten haluaa. Isommat ostokset sovitaan.
Meillä meni ex-vaimon kanssa siihen että minä maksoin perheen kulut, autot ja asumiskulut ja exä käytti omat palkkansa mihin lystäsi. Kun oli hoitovapaalla niin se oli ookoo, mutta kun palasi töihin niin malli jäi päälle. Vuosien varrella usein puhuin että maksuja pitää tasata mutta hän vetosi että minulla on isompi palkka. Tämä oli osasyy että erosimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä haluaisi olla naimisissa sellaisen kanssa, joka luulee oikeudekseen käyttää minun varojani.
sitten et voi mennä naimisiin naisen kanssa
Tai toisinkin päin! Olen 74v ja minulla on nuoruudesta asti ollut omat tulot ja niiden varassa perhe on usein elänyt.
Miehellä ei oikeen alusta asti ollut tajua rahan käytöstä. Myöhemmin yksityisyrittäjä eikä tilanne siitä parantunut.
Oma tili ilman miehen käyttöoikeutta oli ehdoton!
No yleensähän se on juuri näin. Nainen elättää miestä.
Miehet kyllä puhuvat kovasti siitä, kuinka naisia pitäisi elättää, mutta käytännössä näin käy todella harvoin.
Eli mielestäsi siis on harvinaista että pariskunnan nainen tuo yhteiseen nettokassaan vähemmän ja että pariskunnalla on samaan aikaan "nettotulojen suhteessa"-loisimisjärjestely?
Nro 70, vastaus:
Mistä ne menot näkee? Uusi auto pihassa joo, mutta en minä miehen vaatteista tiedä, maksoiko paita 30 e vai 300 e tai onko käyttämänsä ruuvinväännin uusi vai vanha. En tiedä, mitä mies maksaa parturikäynnistä tai onko hänellä rahastoissa satasia vai satoja tuhansia. Hammaslääkärikuluja en ole hoksannut kysyä enkä sitäkään, pesikö autonsa itse vai maksoiko 25 e siitä, että joku toinen pesi. Vähemmän tulee juteltua siitä, mitä maksoi lounaastaan ja enemmän siitä, mistä lounaalla kaverin/veljen/pomon kanssa puhui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin? Jos ei ole varaa lentolippuun tässä kuussa, niin kannattaako sitä hankkia ensi kuussa, kun rahat on noin vähissä?
No esim tässäkuussa tulee hankittua 4000e:lla puutavaraa 2. kodin terassia varten joten lykkäämme lentoliput ensikuulle ettei tarvitse ottaa säästöistä vaan voimme maksaa palkoista. Tykkään pelata mahdollisimman pitkälle tuloilla, säästöistä vain korvamerkityt menot ja mahdolliset yllärit. Lentoliput ei ole ylläreitä jotka pitää ostaa heti, meillä on kuitenkin 5 reissua vuodessa jotka suunnitellaan ajoissa.
Mulla on säästötili josta otan tuollaisiin menoihin. Kyllä sieltä parit lentoliput ja lasit ostelee. Auton hintaiset hankinnat pitää sitten miettiä säästöihin kajoamisena jos ei halpaa rahoitusta löydy.
Vierailija kirjoitti:
Minusta silmälasit ovat niin henkilökohtainen asia, että aikuinen päättää niiden hankinnasta itse. Ei se ole muilta pois, jos hän käyttää siihen omaa rahaansa.
Meillä on alusta asti ollut eri tilit eikä kumpikaan näe toisen pankkiasioita. Yhteistä tiliä ei ole. Kumpikin ostaa itse vaatteensa ja maksaa esim. lääkärikäyntinsä. Yhteisistä isoista kuluista sovitaan. Sellainen voi olla vaikka yhteinen lomamatka. Tämä on toiminut meillä
Meillä terveysmenot menee yhteisestä pussista. Toki eri asia jos maksaa omistaan
Ok. Niiden viagralääkkeiden hankintaakaan ei tarvitse kiirehtiä siis. Kassellaan sit syssymmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä pn pnst tilit ja kaksi yhteistä. Toiselta yhteiseltä maksetaan asunnon kulut. Alunperin perustettiin lainan maksua varten, mutta se on maksettu. Kumpikin laittaa sinne sen verran kuin haluaa. Siitä menee edelleen netti, sähkölasku, yhtiövastike yms. Toinen yhteinen on taloustili, mistä maksetaan ruuat ja kuluvat tavarat. Silti välillä molemmat maksetaan omiltakin tileiltä niitä suoraan. Emme kyttää kuka mitäkin laittaa. Varmaan aika sama kuitenkin. Omille tileille jätetään sitten mitä tarvitaan henkilökohtaista tarvetta varten. Mulla muutaman satasen (n. 300) pienemmät nettotulot/kk, mutta halvemmat harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta silmälasit ovat niin henkilökohtainen asia, että aikuinen päättää niiden hankinnasta itse. Ei se ole muilta pois, jos hän käyttää siihen omaa rahaansa.
Meillä on alusta asti ollut eri tilit eikä kumpikaan näe toisen pankkiasioita. Yhteistä tiliä ei ole. Kumpikin ostaa itse vaatteensa ja maksaa esim. lääkärikäyntinsä. Yhteisistä isoista kuluista sovitaan. Sellainen voi olla vaikka yhteinen lomamatka. Tämä on toiminut meillä
Meillä terveysmenot menee yhteisestä pussista. Toki eri asia jos maksaa omistaan
Ok. Niiden viagralääkkeiden hankintaakaan ei tarvitse kiirehtiä siis. Kassellaan sit syssymmällä.
Täytyy sanoa että kiitän onneani siitä ettei Sinisten Pillereiden hankkimisessa ole kiirettä. Niin sanoakseni. Ruokavalio on ollut pitkälti kasvispohjainen koko aikuisiän ajan ja verisuonet on siis hyvässä kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta silmälasit ovat niin henkilökohtainen asia, että aikuinen päättää niiden hankinnasta itse. Ei se ole muilta pois, jos hän käyttää siihen omaa rahaansa.
Meillä on alusta asti ollut eri tilit eikä kumpikaan näe toisen pankkiasioita. Yhteistä tiliä ei ole. Kumpikin ostaa itse vaatteensa ja maksaa esim. lääkärikäyntinsä. Yhteisistä isoista kuluista sovitaan. Sellainen voi olla vaikka yhteinen lomamatka. Tämä on toiminut meillä
Meillä terveysmenot menee yhteisestä pussista. Toki eri asia jos maksaa omistaan
No mutta just tuon takia monilla onkin tilanne se, että yhteiset menot maksetaan yhdessä ja omat menot -kuten silmälasit ja muut terveysmenot - sitten kumpikin erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin? Jos ei ole varaa lentolippuun tässä kuussa, niin kannattaako sitä hankkia ensi kuussa, kun rahat on noin vähissä?
No esim tässäkuussa tulee hankittua 4000e:lla puutavaraa 2. kodin terassia varten joten lykkäämme lentoliput ensikuulle ettei tarvitse ottaa säästöistä vaan voimme maksaa palkoista. Tykkään pelata mahdollisimman pitkälle tuloilla, säästöistä vain korvamerkityt menot ja mahdolliset yllärit. Lentoliput ei ole ylläreitä jotka pitää ostaa heti, meillä on kuitenkin 5 reissua vuodessa jotka suunnitellaan ajoissa.
Eli jos tässä kuussa lennot saa tarjouksessa 800 e/kpl, niin ostat ne ensi kuussa 2000 e/kpl, koska tykkäät tässäkuussa ensikuussa pelata tuloilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi käyttää edes tienaamiaan rahoja miten lystää. Eka luodaan puskuri ja sitten voi tehdä hankintoja, isommat hankinnat sovittava toisen kanssa.
Sama ajatus. Muutamaa sataa euroa isommista ostoksista päätetään yhdessä.
Tuolla periaatteella minä en olisi voinut hankkia itselleni uusia silmälaseja. Kummastuttaa ajatuskin, että minun olisi pitänyt sopia asiasta miehen kanssa etukäteen.
No kyllä meillä katsotaan yhdessä mille kuukaudelle ajoitetaan silmälasien tai lentolippujen tai vaikka jonkun huonekalun hankinta.
Poikkeuksena tietty jos ne silmälasit oli hajonneet ja piti hankkia heti tai jos uuni tai pesukone hajoaa. Silloin ei odotella eikä keskustella ajankohdasta
Ymmärrän tämän, jos rahasta on todella tiukkaa ja joutuu muutenkin taiteilemaan, että saa ruuan riittämään. Mutta jos on kyse ihan normaalisti elämästä, jossa raha riittää kyllä normaaliin elämään, niin mitä väliä sillä oikeastaan on, ostaako ne silmälasit tässä kuussa vai ensi kuussa? Kyllähän normaalissa rahatilanteessa sen verran joustovaraa on, ja tarvittaessa voi tässä kuussa vähän käyttää luottokorttia, niin saa ne kulut tasattua vaikka tälle ja seuraavalle kuulle.
En itse ainakaan ymmärrä, että jos parisuhteen toinen osapuoli tarvitsee silmälasit, niin mitä "neuvottelemista" siinä edes on? Ei kai nyt kukaan ihminen halua viivyttää oman kumppaninsa silmälasien saamista? Jos ei köyhyys ole esteenä lasien hankkimiselle, niin tottakai ne hankitaan silloin kun tarvitaan, eikä toisella osapuolella pitäisi olla mitään mielipidettä oikeasta ajankohdasta.
Mitä tulee lentolippuihin tai huonekaluun, niin eikös tällaiset päätetä muutenkin yhdessä, jos yhteisestä matkasta ja yhteisestä kodista on kyse? Ei kai kukaan nyt ostaisikaan toiselta kysymättä perheelle lentolippuja tai sohvaa?
Otan näin sivusta kantaa tuohon silmälasien hankintaan. Tuskin niiden hankkimiseen mitään lupaa kysytään, mutta ehkä niistä mainitaan/puhutaan ja yhdessä voidaan tiedostaa ettei ole sitten varaa juuri nyt ostaa jotain vähemmän kiireellistä kuten uutta sohvaa tai pihakalusteita.
On paljon ihmisiä joille muutaman sadan euron menot ei ole mitään pikkurahoja tai sama asia kuin maitoa kaupasta ostaisi. Kyllä näissä tilanteissa yllättävä kuluerä voi vaikuttaa koko perheen taloudellisiin hankintoihin ja niistä normaalissa parisuhteessa keskustellaan
No kyllä meillä katsotaan yhdessä mille kuukaudelle ajoitetaan silmälasien tai lentolippujen tai vaikka jonkun huonekalun hankinta.
Poikkeuksena tietty jos ne silmälasit oli hajonneet ja piti hankkia heti tai jos uuni tai pesukone hajoaa. Silloin ei odotella eikä keskustella ajankohdasta