Lue keskustelun säännöt.
Vanhoja ehkä jo unohdettuja tapoja.
Tuli tuossa mieleen, ettei enää tule tarjottua kahveja olkkarin pöydälle.
Ennenhän se oli enemmän sääntö kuin poikkeus varsinkin harvinaisempien ihmisten kyläillessä.
Muistatko muita?
Kommentit (558)
Ennen vanhaan presidenttiä teititeltiin. Ja muitakin arvohenkilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus 70-luvulla kesälomaretkillä kun kierrettiin maakuntien taajamia isällä oli tapana pysähtyä tienposkessa kävelevän ihmisen kohdalla ja tarjota "talkoohengessä" autokyytiä. Aina kelpasi ja äiti siirtyi takapenkille lasten viereen. Kulkuyhteydet olivat huonot, autot harvinaisia ja välimatkat useita kilometrejä.
Poltetaan roviolla jos kirkon kanssa eri mieltä asioista !
Vierailija kirjoitti:
Äitini opetti, että kun hautajaiskulkue menee autoillaan ohi, tien laidassa jalankulkijoidenkin tulee pysähtyä ja miesten ottaa pipo/lakki pois päästä. En ole pahemmin nähnyt tätä noudatettavan, ja joskus olen tuntenut itseni täydeksi idiootiksi seisoessani jalkakäytävällä odottamassa kulkueen ohi lipumista.
Tämä tapa on onneksi meillä maaseudulla pysynyt ja ilokseni näin vielä joku vuosi sitten, että mopolla liikkuvat nuoret pysähtyivät ja ehtivät ottaa kypärät päästään. Hieno ele ja olen omille lapsilleni opettanut sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käveltiin kaikkialle. Muutama kilometri meni huomaamatta.
Mitä parhainta liikuntaa kauniissa maisemissa ja taloudellista.
Joskus on kävelty kaupungista toiseen kun ei ole ollut muita kulkuvälineitä, sitten hevoskärryillä.
Sitä kävelyä kaupungista toiseen kutsutaan Apostolinkyydiksi.
Vierailija kirjoitti:
Poltetaan roviolla jos kirkon kanssa eri mieltä asioista !
Ei ollut tällä vuosisadalla. Mutta jossain vaiheessa aikaisemmin leimattiin
noidiksi kaikki muut parantajat.
Siihen aikaan kun yhteiskunnassa uskonto (kirkko) oli valta-asemassa, uskonnolla oli ylin valta, ja epäuskoisuutta viralliseen kantaan ei suvaittu. Kun uskonnon valta alkoi murtua Suomessakin oli piiripyöveleitä. Jos kieltäytyi ehtoollisesta, että en nyt tällä kertaa haluakaan ehtoollista kirkonmenojen yhteydessä, siitä ilmoitettiin piiripyövelille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini opetti, että kun hautajaiskulkue menee autoillaan ohi, tien laidassa jalankulkijoidenkin tulee pysähtyä ja miesten ottaa pipo/lakki pois päästä. En ole pahemmin nähnyt tätä noudatettavan, ja joskus olen tuntenut itseni täydeksi idiootiksi seisoessani jalkakäytävällä odottamassa kulkueen ohi lipumista.
Tämä tapa on onneksi meillä maaseudulla pysynyt ja ilokseni näin vielä joku vuosi sitten, että mopolla liikkuvat nuoret pysähtyivät ja ehtivät ottaa kypärät päästään. Hieno ele ja olen omille lapsilleni opettanut sen.
Satuin vielä matkustellessani kerran kesällä Roomaan ja ihmettelin, miksi ihmiset seisoivat katujen varsilla. Kulkiessani eteenpäin ihmettelin, miksi tien varret ovat täynnä ihmisiä Sitten tuli vaunut joissa istui Paavi, oli jokin juhlapyhä ja Paavi ja hänen kulkueensa meni ohi.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin järkytyin kun hyvinvointikeskuksen lääkäri ryhtyi sinuttelemaan. Minä jatkoin teitittelyä, mutta eihän tuo ymmärtänyt. Ehkä opinnot vielä kesken.
Mieheni avaa minulle ainakin auton oven ja on kädelle suudellut. Te ette tiedä miten tämä vaikuttaa naiseen. Mies on saanut itsekin hyvää palvelua ja parfyymi tuoksuu, ei mikään epämiellyttävä.
Lääkärinplantusta teen ehkä valituksen.
OK, Hyacinth
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytöstavat ja terveen järjen käyttö.
Kirkossa pojat ja miehet ottivat hatut ja pipot pois. Nykyisin on pipoja ja hupparin huppuja.
Ennen kun ojennettiin avoin käsi kättelyyn se oli osoitus siitä, että kunnioitetaan toista ja hyväksytään ystäväksi. Oli loukkaus, jos siihen ei tartuttu. Nykyisin kuulemma normaalia.
Nykyisin nyrkit isketään vastakkain ja on jos jonkinlaista käsimerkkiä ja käsittelyä.
Nykyisin miehet kiilaa naisten eteen kassajonoissa, eivätkä edes älyä toimia toisin. Ei ymmärretä eikä tunnusteta naisten arvoa yhteiskunnassa.
Ennen lääkärit auttoi ihmisiä paranemaan, nykyisin näkee ivaa ja yritetään jopa vahingoittaa, etenkin heikompiaan, ketkä eivät pysty puolustautumaan. Etiikalla ja valalla ei ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan syötiin pöydässä....aa, voi ettien että tätä vapautta kun uskalletaan olla ja elää ja jokainen ruokailee missä tykkää...ei mitään kaavoihin kangistumista, vanhanaikaisuutta yhtä aikaa ruokailua...
Ennenvanhaan? Kyllä meillä aina syödään pöydän ääressä koko perhe. Parasta yhteistä aikaa
Näyteikkunakävelyt sunnuntaisin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini opetti, että kun hautajaiskulkue menee autoillaan ohi, tien laidassa jalankulkijoidenkin tulee pysähtyä ja miesten ottaa pipo/lakki pois päästä. En ole pahemmin nähnyt tätä noudatettavan, ja joskus olen tuntenut itseni täydeksi idiootiksi seisoessani jalkakäytävällä odottamassa kulkueen ohi lipumista.
Tämä tapa on onneksi meillä maaseudulla pysynyt ja ilokseni näin vielä joku vuosi sitten, että mopolla liikkuvat nuoret pysähtyivät ja ehtivät ottaa kypärät päästään. Hieno ele ja olen omille lapsilleni opettanut sen.
Hautajais-autokulkueen väliin ei saa ajaa. Odotetaan, ja annetaan sen mennä ensin kononaan.
Luin jostain Kultaisen käytöksen kirjasta, että mies nostaa hattunsa tervehdykseksi, kun vastaan tulee nainen. Tämä oli kohdassa Työpaikalla. Oi mitä aikoja!
Vierailija kirjoitti:
Luin jostain Kultaisen käytöksen kirjasta, että mies nostaa hattunsa tervehdykseksi, kun vastaan tulee nainen. Tämä oli kohdassa Työpaikalla. Oi mitä aikoja!
Eipä ole tämmöistä enää, jos näin ohitse kävellään. Ei miehillä hattuakaan korkeintaan pipo. Toisaalta eipä työkavereita enää edes kohdata livenä vaan Teamsissä.
Synnytyksen jälkeen oli lapsivuodeaika ja perheelle tuotiin rotinoita eli ruokaa. Hautajaisten jälkeen oli vainajan perheessä suruaika ja leski pukeutui mustaan pitkäänkin. Muistanko oikein, että käsivarressa pidettiin mustaa surunauhaa? Häät olivat avoin tilaisuus kyläläisille ja kestivät monta päivää. Ruoka ja kalja ei saanut loppua, muuten tuli iso häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Joskus 70-luvulla kesälomaretkillä kun kierrettiin maakuntien taajamia isällä oli tapana pysähtyä tienposkessa kävelevän ihmisen kohdalla ja tarjota "talkoohengessä" autokyytiä. Aina kelpasi ja äiti siirtyi takapenkille lasten viereen. Kulkuyhteydet olivat huonot, autot harvinaisia ja välimatkat useita kilometrejä.
Äitini liftasi yleisesti tuolloin tiettyä reittiä, kun julkisia ei ollut eikä autoa. Aina pääsi perille hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Näyteikkunakävelyt sunnuntaisin
Tämä! Itsekin olen kävellyt äidin tai siskojen kanssa aikoinaan.
Minä niiaan ja olen 70+