Mikä pieni asia puheessa tai kirjoituksessa saa sinut näkemään punaista?
Nyt en tarkoita virheitä vaan tyylillisiä seikkoja.
Itselläni on ihan absurdi inho sitä kohtaan, jos joku sanoo että "tehkääpä" tai "tehkäähän". Tuollainen ohjaileva kehotus tai muistutus saa mut välittömästi puolustuskannalle. "Tehkääpä" on vielä pahempi, jos siihen laittaa ässän perään. Anteeksi mutta oletko esimieheni vai äitini vai miksi käskytät minua?
Vihaan myös passiivisaggressiivisia "Ihan pienenä vinkkinä" tai "ystävällisesti muistuttaisin" -muotoiluja.
Entä sinä?
Ystävällisesti muistuttaisin että kielivirheistä ei siis ole kyse.
Kommentit (572)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se jos akateeminen ihminen tekee kirjoitusvirheitä, etenkin opettaja tai puheterapeutti.
Mulla on viisi lasta ja kullakin oma opettajansa ja Wilma viestejä tulee viikottain. On viikko aikatauluja, muistutuksia liikunnasta ja sitten keppiä/porkkanoita. Järjestäen niissä viesteissä on jotain kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Se on hämmästyttänyt mua paljon. Alkuun otin niitä ylös, mutta sitten aloin relaamaan. Se on loputon suo. Yksi heistä on vielä äidinkielenopettaja. Pitäisi osata, mutta ei...
Mä olen ollut oman elämäni kielipoliisi.. Kun nuo viestittelyt näin, niin aloin relaamaan. Ei se näköjään ole niin nököä, jos ei osaakaan. ;)
Samat opettajat ovat kovasti kiitelleet, että lapsilla on hyvä ja siisti käsiala. Myös ovat kiitosta saaneet laajasta sanavarastostaan ja kolme tykkää kirjoittaa aineita, käsin.
Uskoni suomen kielen hapertumiseen on kuitenkin koetuksella
Miksi uskosi sen hapertumiseen on koetuksella? Eikö se haperru edessämme koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyä tehdä jotain. Tämä yleistynyt kovasti viime aikoina, esim. tubettajat järjestään käyttävät. Aivoni menevät hälytystilaan ja jumiin ja jään joka kerta miettimään, mitä ihmeen aikapulaa nämä ihmiset potevat, kun eivät pysty tekemään. Vissiin hesalaista tyyliä tai sen tavoittelua.
Luulen, että tuo "pystyä tehdä" on jostain savo-murteista peräisin.
Ärsyttää, kun sijapäätteet jäävät pois. Sen sijaan, että kirjoitettaisiin savon murre, kirjoitetaan esim. savo-murre.
Vierailija kirjoitti:
Viro...
Se on Eesti. Juice Leskinenkin lauloi Eestistä, ja eiköhän hänellä ole paljon enemmän auktoriteettia tässä asiassa kuin joillakin kielitoimiston tohtorinplantuilla. Viro on kirosana -tana!
Pysty tehdä. En pysty tekemään on oikea ja ärsyttämätön muoto.
Mitä kävi? Ei. Se on kuinka kävi tai mitä tapahtui.
Ärsyttävien kielenkäyttötapojen ilmiö on mielenkiintoinen. Mitään oikeaa ei ole, paitsi kouluissa ja lakikirjassa ja muissa erityisissä tilanteissa. Kieli elää ja muuttuu, ja oikeakielisyys on vain yliopiston antamia määräyksiä tai suosituksia. Mutta edes tämä tieto ei liennytä hölmön kielenkäytön minussa aiheuttamaa tuskaa. Ja lopulta on muistettava, että riittävä muodollisuus ja oikeakielisyys ehkäisee vääriä tulkintoja.
-Ne, jotka osaavat ajatella, saavat kirjoittaa väärin.
Presidentti Lennart Meri on sanonut, että maa on viroksi Eesti ja suomeksi Viro.
Suomessa on jostain syystä pitkään ajateltu, että Viron kutsuminen Viroksi olisi jotenkin epäkorrektia. Tätä perustellaan sillä, että Viro perustuu vain yhden maakunnan nimeen, joka nykyviroksi on Virumaa. Tällainen nimeäminen on aivan tavallista. Monia maita on alettu kutsua yhden osan mukaan. Esimerkiksi Deutschland (teutonien mukaan), on suomeksi nimetty saksien mukaan, ranskaksi alemanien mukaan ja latinaksi yleisesti germaanien mukaan. Skotlanti on nimetty irlantilaisten mukaan ja sen gaelinkielinen nimi Alba tarkoitti alkujaan Ison-Britannian saarta kokonaisuudessaan.
Suomen kielitoimisto hyväksyy virallisesti sekä Viro- että Eesti-nimien käytön suomessa.
Se kun näen yhdenkään kommentin alla tekstin -winner-
Oltiin DINNERILlÄ.
MIKSI ei vaan esim SYÖMÄSSÄ???
Sit kun il ja is otsikoi suosikkimeteorologi tai suosikkinäyttelijä sitä ja tätä. Aaargh. Ihan jokaisen suomalaisen supersuosikkeja VARMAAN JOO!
Sanotaan olumppia eikä olympia.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin DINNERILlÄ.
MIKSI ei vaan esim SYÖMÄSSÄ???
:D Tämä! Mä törmäsin ekaa kertaa tuohon vuonna 2000, kun esikoinen syntyi ja toveri kysyi, että lähdetäänkö vauvojen kanssa dinnerille!
Mähän purskahdin nauruun, kun musta se oli todella typerästi sanottu. Vaikka olinhan enkkusuomeen jo törmännyt, mutta tuommonen puhe oli vaan huvittavaa. Käytä lauseessa sanaa dinner. :D
Kaveri vähän loukkaantui, mutta leppyi, kun tarjosin sen sapuskan. Silloin ajattelin, että onneksi nää ei kestä kauan.
26 vuotta myöhemmin.
Lohturuoka, lohtuvaate, luottoruoka, luottovaate, luottokampaus... tehdään rouhean juurevaa lohturuokaa.
Ylen selostajat puhuu olumppialaisista.
Viellä. Bussejen, kynsejen jne. "Me lienee seisomme odottamassa pysäkillä."
Sitä mukaaN. EnääN.
mulkun puutteessa olevia suomen lehtoreita ahistaa kun ei saa päteä sauvan patterikin loppu . kaupan kassalla entinen oppilas jolle vuosittain ehtoja jakeli. voi kieltäytyä myymästä
Mä käytän ketä-sanaa nykyään ihan muita ärsyytäkseni -:D
Aina tuota muutenkin käyttänyt kyllä toisinaan. Turun murteeseen kuuluva sanahan tuo on, sanokaa mitä sanotte.
Ja itseasiassa jos aivan tarkkoja ollaan niin ketä-sana tulee alunperin hesan slangista jotakuinkin 1920 luvulta asti. Lounais-hämelaiset ja varsinais-suomalaiset ovat tuon kuitenkin ajan myötä omineet omaksi murresanakseen.
Ymmärrän että sana ärsyttää kaiken maailman besserwissereitä, mutta murteet on rikkaus ja jokaisen murresana pitää saada elää ja hengittää omaa elämäänsä. Niitä ei pidä tukahduttaa.
Ja niille jotka väittävät että ketä ei ole murresana, niin kannattaa selvitellä vähän asioita netin syövereistä.
Selkeä kun pitäisi sanoa selvä. Kyllä, se on edelleenkin väärin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin DINNERILlÄ.
MIKSI ei vaan esim SYÖMÄSSÄ???
:D Tämä! Mä törmäsin ekaa kertaa tuohon vuonna 2000, kun esikoinen syntyi ja toveri kysyi, että lähdetäänkö vauvojen kanssa dinnerille!
Mähän purskahdin nauruun, kun musta se oli todella typerästi sanottu. Vaikka olinhan enkkusuomeen jo törmännyt, mutta tuommonen puhe oli vaan huvittavaa. Käytä lauseessa sanaa dinner. :D
Kaveri vähän loukkaantui, mutta leppyi, kun tarjosin sen sapuskan. Silloin ajattelin, että onneksi nää ei kestä kauan.
26 vuotta myöhemmin.
Miksi ne ei sitten lunssilla käy?
Olen huomannut että mua ei ärsytä mikään sana tai sanonta nykyään. Liian herkkähipiäistä mun mielestä. Vähän liian lastentarhamaista touhua ärsyyntyä jostain sanasta/sanonnasta. Huh teitä, ootte hauskoja.
Minäkään en voi käsittää, miten opettajat tekevät kielioppi- tai sanavirheitä. Mietin, osaavatko he opettaa.
Dublo