Reissutyötä tekevä puoliso ja parisuhde
Reissutyötä tekevä puoliso.
Kuinka pitkiä aikoja kumppaninne on poissa ja miten se vaikuttaa suhteeseenne? Onko teillä lapsia?
Itselläni on tilanne jossa mieheni on poissa pari viikkoa aina kerralla. Parisuhde tuntuu kärsivän tästä, elämä tuntuu kuin eläisi yksin välillä.. On myös hyviä puolia kun saa tehdä mitä haluaa. Silti rassaa mieltä aika usein ja miettii vaihtoehtoja muutokseen.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Minä teen 120-150 reissupäivää vuodessa, ja mies 100-120. Yleensä pisimmät on ma-pe, mutta on välillä ollut kolmen viikon reissujakin. Välillä vaatii vähän luovimista ja harvoin palkattua apua, että talo ja koirat hoituu. Ei parisuhteemme ole tästä kärsinyt. Tietenkin silloin on hankala olla yhteydessä, kun on aikaeropitkä. Viimeksi ainoa soittelu aika oli kun ninä heräsin ennen töitä ja mies oli juuri laittamassa nukkumaan.
Rehellisesti. Oletko peittänyt miestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen 120-150 reissupäivää vuodessa, ja mies 100-120. Yleensä pisimmät on ma-pe, mutta on välillä ollut kolmen viikon reissujakin. Välillä vaatii vähän luovimista ja harvoin palkattua apua, että talo ja koirat hoituu. Ei parisuhteemme ole tästä kärsinyt. Tietenkin silloin on hankala olla yhteydessä, kun on aikaeropitkä. Viimeksi ainoa soittelu aika oli kun ninä heräsin ennen töitä ja mies oli juuri laittamassa nukkumaan.
Rehellisesti. Oletko peittänyt miestäsi?
En ole pettäny.
Exän kanssa oli 4 lasta ja mies reissasi tosi paljon. Mulle tää oli ihan ok, en ole koskaan kokenut, että mies olisi ollut liikaa poissa, parisuhde kariutui 20v jälkeen ihan muihin juttuihin.
Nykyinen avopuoliso on reissutyössä su-illasta torstai-iltaan ja edelleen ihan hyvin sopii mulle. Kotona on enää yksi koululainen, joten itse käytän viikon illat treenaamiseen ja muuhun vastaavaan ja viikonloppuisin tehdään yhdessä asioita.
Viihdyn tosi hyvin itsekseni ja lasten kanssa kotosalla, eli en tartte koko ajan siihen toista osapuolta osallistumaan kaikkeen. Nää on niin kiinni ihmisestä, ei voi mitenkään yleistää mikä sopii kenellekin
Mulle selvisi lopulta että exäni vietti sinkkuelämää ollessaan toisessa maassa reissutöissä. Tinderi oli ahkerassa käytössä ja ihastuikin lopulta toiseen.
Olen kiitollinen että pettämiset selvisi.
Ei ne reissaajat jää sinne kämppään yksinään itkemään viikonloppusin vaan se on menoksi.
Pettäjäluonteelle paras työ.
Vierailija kirjoitti:
Mulle selvisi lopulta että exäni vietti sinkkuelämää ollessaan toisessa maassa reissutöissä. Tinderi oli ahkerassa käytössä ja ihastuikin lopulta toiseen.
Olen kiitollinen että pettämiset selvisi.
Ei ne reissaajat jää sinne kämppään yksinään itkemään viikonloppusin vaan se on menoksi.
Pettäjäluonteelle paras työ.
Jos on pettäjäluonne, niin ei siihen työmatkoja tarvita
Meillä minä kumpikin tekee säännöllisen epäsäännöllisesti reissutöitä. Onhan se ankeaa, mutta ei siitä ole toistaiseksi haittaa parisuhteelle koitunut. Tympeimpiä on ne kerrat kun toinen palaa reissusta niin, että toinen on ehtinyt juuri lähtemään omalle ja tulee sen takia normaalia pidempi aika ilman fyysistä yhdessäoloa. Joskus, jos toisella on vapaata toisen reissun aikaan, saatetaan lähteä mukaan mikäli muut aikataulut ja reissun työkuviot sallivat.
Lapsia meillä ei ole, joten sikäli huomattavasti lapsiperheellisiä helpompaa tämä meillä. Ikävähän tässä se isoin ongelma on.
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvuus on sairaus
Ei läheisriippuvuus tuota tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä vakavasti tuota lasten hankintaa. Olisit käytännössä puolet ajasta yksinhuoltaja. Itse en tuohon ikinä suostuisi.
Tiedätkö mikä ero on yhlla ja reissarin vaimolla? Reissarin vaimolla on, ketä odottaa kotiin. Ent. Yh
Itse olin naimisissa tällaisen miehen kanssa 18 vuotta, joka oli kaksi vk kerrallaan pois ja kaksi kotona. Kaksi lasta tehtiin myös. 100% yksinhuoltaja myös silloin kun mies oli kotona, ei vaan jaksanut, piti levätä 24/7.
Liian kauan odotin että tilanne muuttuu paremmaksi, 13 vuotta meni ennen kuin sain itseni irti siitä roskasta. Mies ei myöskään tehnyt mitään omakotitaloon liittyviä asioita, ei ollut kiinnostunut parisuhteesta tms. Aina piti vaan levätä. Kannattaa miettiä kaksi kertaa millaista elämä haluaa, toki jos toinen osallistuu ja on osa perhettä ja parisuhdetta ja osoittaa sen omilla toimillaan, niin sitten se voi toimiakin.
Itse en enää moiseen lähde!
Puoliso ma-pe reissussa töissä, sitten vkl omia reissuja päälle välillä. Lapsia 3. Nyt meillä on 2 asuntoa ja puoliso on joka toinen vkl vähintään lasten kanssa omalla asunnollaan ja saan tuon ajan nukkua ja siivota rauhassa. Homma toimii tosi kivasti, nyt kun saan omaakin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mietinnässä lasten hankinta vielä kun olisi mahdollista. Tuntuu vain että yhteinen aika on niin vähäistä nytkin että saati siihen lasta hankkimaan joka tarvitsee mielestäni molempia vanhempia. En ole läheisriippuvainen. Töitä on tarpeeksi ja nautin omasta ajasta. Parisuhde kuitenkin on asia mihin molempien pitää panostaa ja sitä aikaa pitää olla...
Ap
Meillä mies on ollut 20 vuotta matkatöissä, 2 päivän - 2 viikon matkoja 2-4 kuukaudessa. Suhde on pysynyt hyvänä ja kolme aikuista lasta on. Lasten ollessa pieniä on tärkeää että on turvaverkko tai edes yksi ihminen, joka tulee tarvittaessa apuun. Kotisiivooja oli hyvä panostussiihen aikaan myös. Jokaisen pitää itse tietenkin päättää, mutta oma kokemukseni on, että jos lapsia haluaa niin ei kannata jättää yrittämättä vain siitä syystä että miehellä on matkatyö. Sitäpaitsi työtilanteetkin saattaa muuttua.
Tässä työssään mies on tosiaan pois kaksi viikkoa ja toiset noin 2 kotona mutta silloinkin on hommaa. Ei asuta yhdessä mikä tekee tästä vielä sen ettei nähdä niin paljon. Yhteinen koti nyt tietenkin on lasten perusta..
Pettämistä en usko koska matkakohteet on aina eri, lähinnä Suomessa.
Mutta kyllä naisen vastuulla on kaikki mikäli lapsia on, siksi mietin onko tässä jotain tehtävissä. Itsellä ei oikein tukiverkkoa ole kuka voisi hoitaa lasta vielä jos mies pois.. Suhde on ajoittain riitaisa mikä myös mietityttää.
Ei haittaisi. Viihdyn itsekseni ja nauttisin myös tuosta ajasta kun saan olla yksin.
Ainoa kysymysmerkki tulee siinä, voiko mieheen luottaa noilla reissuilla.
Ystävä erosi ja jäi vielä työttömäksi.
Heidän lapsi on isällään ti-to ja ystävä on tämän toisella paikkakunnalla, sitten tekee etänä ma ja pe, lapsi tulee to koulusta kotiin
Meillä mies on ollut matkatöissä koko suhteen ajan. Matkapäiviä per vuosi noin 50-70. Yhteen pötköön harvoin yli viikkoa. Meillä on 4 lasta. Mies tienaa sen verran hyvin, että kotiin voidaan palkata apua aina, kun tarvitsen. Nykyistä elintasoa ei voisi pitää yllä ilman miehen matkatyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi
Sellaiset voimafantasiat. Kahlitsisitko miehen patteriin ja kieltäisit käymästä töissä?En vaan eroaisin. En todellakaan hoitaisi kotia, lapsia ja kantaisi 90% vastuuta perheestä ja elämästä. Varsinkin kun tiedän erittäin hyvin millaisia suuri osa reissareista on.
No aika monen varatun reissumiehen netistä olen löytänyt yhden illan jutuksi.
eri
Yksikään suhde ei ole turvassa. Pikapano järjestyy vaikka ruokatunniksi.
Se, että mies on paljon poissa sopii minun luonteelle paremmin kuin mies joka olisi aina kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä vakavasti tuota lasten hankintaa. Olisit käytännössä puolet ajasta yksinhuoltaja. Itse en tuohon ikinä suostuisi.
Tiedätkö mikä ero on yhlla ja reissarin vaimolla? Reissarin vaimolla on, ketä odottaa kotiin. Ent. Yh
Yh:na oli niin paljon parempi olla kun ei tarvinnut pettyä jatkuvasti. Reissumies kun ei lupauksistaan huolimatta sitten jaksanutkaan tehdä yhdessä mitään tai nosti hirveän metelin, kun joka paikassa häneltä vaaditaan jotain (huomiota, juu, kerran viikossa). Ai että sitä hetkeä, kun sain oman kodin eikä kenenkään toisen ailahtelut enää vaikuttaneeet.//eri
Miehelläni matkapäiviä on ainakin noin 160-180 vuodessa eli puolet vuodesta. On kyllä melkoisen paljon... Ja sanoisin ettei tätä yhtälöä ymmärrä ennenkuin tätä elää.. Siksi kaipaankin kokemuksia teiltä muilta miltä on tuntunut ja onko suhde toiminut pitkässä juoksussa.
Ap
Minä teen 120-150 reissupäivää vuodessa, ja mies 100-120. Yleensä pisimmät on ma-pe, mutta on välillä ollut kolmen viikon reissujakin. Välillä vaatii vähän luovimista ja harvoin palkattua apua, että talo ja koirat hoituu. Ei parisuhteemme ole tästä kärsinyt. Tietenkin silloin on hankala olla yhteydessä, kun on aikaeropitkä. Viimeksi ainoa soittelu aika oli kun ninä heräsin ennen töitä ja mies oli juuri laittamassa nukkumaan.