Lue keskustelun säännöt.
Muistatko kun 80-luvulla lapset syyllistettiin Afrikan nälänhädästä?
Kommentit (79)
Muistan. Muttei se ollut syyllistämistä. Ei meistä tehty syyllisiä eikä vastuullisia. Kerrottiin tosiasioita maailmasta. Se, että pitää syödä minkä on ottanut on ok. Näin nykyäänkin. Mutta 70- 80- luvulla meidän koulussa ei otettu itse ruokaa, piti yrittää sitten sanoa että minkä verran haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa ei saanut jättää koska Afrikassa nähtiin nälkää! Siksi suomalaiset ylipainoisia kun väkisin piti syödä kaikki!
Tämähän se, lautanen piti sen takia syödä tyhjäksi. Miten minun syömiseni tai syömättä jättämiseni sitten siellä heidän nälkäänsä vaikutti? Ei mitenkään koska ei niitä ruoantähteitä sinne kuitenkaan ole koskaan ole rahdattu.
Tätä juuri kysyin 2. luokalla opettajalta, että miten tämä ruoka jota en syö sinne afrikkaan vaikuttaa. Demariämmä mumisi jotain epämääräistä.
Ruokaa tuleekin opettaa kunnioittamaan, kiitollisuutta siitä että on ruokaa lautasella. Lapsia ei tule suojella liikaa, on hyvä ja asiallista myöskin kertoa että maailmalla moni ihminen näkee nälkää.
Olen syntynyt v.80. Vain äitini harrasti tällaista syyllistystä. Jos en jaksanut syödä lautasta tyhjäksi, niin pöydän ääressä piti istua ja yrittää väkisin syödä. Äiti selitti että pitää syödä, koska Afrikassa nähdään nälkää, ajattele nyt niitä nälkää näkeviä Afrikkalaisia. No istuin sitten usein ajattelemassa ruoka lautasella ja suunnittelin mielessäni sellaisen liukuhihnan, joka lähtisi keittiön ikkunan edestä, siihen vain laittaisi lautasen ja se pikapikaa kuljettaisi sen Afrikkaan.
Joskus sanoin, että en halua paksua leipäpalaa niin sain kuulla, että nälkäänäkevä kyllä haluaisi paksun leipäpalan...
Olen nyt lihava aikuinen, eli opin lopulta...Nyt opettelen sitä, ettei ole pakko syödä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Muttei se ollut syyllistämistä. Ei meistä tehty syyllisiä eikä vastuullisia. Kerrottiin tosiasioita maailmasta. Se, että pitää syödä minkä on ottanut on ok. Näin nykyäänkin. Mutta 70- 80- luvulla meidän koulussa ei otettu itse ruokaa, piti yrittää sitten sanoa että minkä verran haluaa.
Meillä ei ainakaan koskaan kysytty minkä verran haluaa. Kaikki oli valmiiksi annosteltua ja laskettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulussa oli 90-luvylla joku rahankeräys Afrikan nälkää näkeville. Joku neropatti laittoi keräyslippaaseen kondomin.
Koulussa nousi siitä kauhea älämölö, vaikka sisimmässään useimmat tiesivät, että kortsut olisivat Afrikan tilanteeseen paljon parempi lääke kuin vastikkeettoman rahan kaataminen.
Aamen. Ikinä eivät opin pärjäämään itse ja omillaan kun jatkuvasti aina joku muu taho hyysää ja kustantaa kaiken. Minkäs puoleueen edustaja se oli joka viime vuonna lähti paikan päälle tutkimaan johonkin hyysäysprojektiin lahjoitettujen varojen käyttöä. No ei löytynyt niitä kustannettuja rakennuksia, tarvikkeita, elikoita, kaivoja eikä mitään muutakaan mutta ei kyllä niihin syydettyjä rahojakaan...
Vierailija kirjoitti:
Tätä oli jo 60-70 -luvuilla.
Rellukkamahaisten, nälkää näkevien biafralaislasten kuvia tuputettiin silmille, syyllistettiin meitä suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin TV:ssä näytettiin suoraa kuvaa kärpästen peittämistä lapsista ja luurangonlaihoista ihmisistä. Kuin keskitysleiri. Mitä se olikin ja onkin.
ainut asia mitä afrikkalaaset on keksinyt on juuri nälänhätä. mitäs ovat laiskoja siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se suomalaisten lasten pelottelu ja syyllistäminen oli törkeää ottaen huomioon, että 1980-luvun Afrikan nälänhätä syntyi osittain kuivuuden, mutta ennen kaikkea sotien, huonon hallinnon, rakenteellisen köyhyyden ja kylmän sodan politiikan yhteisvaikutuksesta ei siksi, että ruokaa ei siellä olisi ollut olemassa. Miten se pieni Matti tai Maija olisi voinut noihin asioihin vaikuttaa?
Sama on nyt. Lapsia syyllistetään koulussa ilmastonmuutoksesta, kierrättämisestä, lihansyönnistä, eläintuotannosta, hiilinieluista, valtamerien roskapyörteistä, sukupuolestaan, jne.
Kaikki ovat asioita, joille lapsi ei voi mitään.
Meillä syyllistettiin tuosta vielä 2010 luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Koulussa kun ei halunnut syödä, vedottiin aina Afrikan nälänhätään. Kerran sanoin että voin antaa oman annokseni niille Afrikan lapsille. Jouduin siitä jälki-istuntoon.
Minä en saanut kalapäivänä syödyksi punajuuria. Ruokailua valvonut, koko koulun pelkäämä miesopettaja pakotti minut syömään lautasen reunalle jääneet punaiset paholaiset ruokatunnin päätteeksi. Punajuurioksennus sahasi paineesta pullistuvien poskien ja kramppaavan vatsalaukun välillä opettajan pitäessä monologiaan Afrikan nälkää näkevistä lapsista, joiden kvasiorkorin pullistamat pupillit näkevät valveunta mitä herkullisimmista punajuurista jotka olen ylpeyksissäni ruokaa halveksuen heittämässä laskiämpäriin. Tämä tapahtui siis ala-asteella, enkä ole punajuuria sen jälkeen syönyt missään muodossa.
M 52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Muttei se ollut syyllistämistä. Ei meistä tehty syyllisiä eikä vastuullisia. Kerrottiin tosiasioita maailmasta. Se, että pitää syödä minkä on ottanut on ok. Näin nykyäänkin. Mutta 70- 80- luvulla meidän koulussa ei otettu itse ruokaa, piti yrittää sitten sanoa että minkä verran haluaa.
Meillä ei ainakaan koskaan kysytty minkä verran haluaa. Kaikki oli valmiiksi annosteltua ja laskettua.
Meillä ala-asteella keittäjät annosteli ruuan, mutta sen verran pystyi itse vaikuttamaan, että sai pyytää "kiitos vähän" tai "kiitos paljon". Opettaja oli vanha ja vanhanaikainen, mutta ei pakottanut syömään. Hän sanoi aina, että ei ole pakko syödä, mutta on pakko maistaa. (ihan ok ohje, toisin kuin äitini pakotus Afrikkalaisiin vedoten, josta kerroin tuolla aiemmin)
Yläasteella sai jo ottaa ruuan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä oli jo 60-70 -luvuilla.
Jo silloin kommunistit ottivat asiakseen ruokkia koko afrikan. Mitäs saatiinkaan, väestöräjähdys ja siitä seuraavat siirtolaisaallot.
Ilman sosialismia maahanmuuttoa ei juurikaan olisi.
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Muttei se ollut syyllistämistä. Ei meistä tehty syyllisiä eikä vastuullisia. Kerrottiin tosiasioita maailmasta. Se, että pitää syödä minkä on ottanut on ok. Näin nykyäänkin. Mutta 70- 80- luvulla meidän koulussa ei otettu itse ruokaa, piti yrittää sitten sanoa että minkä verran haluaa.
Ei auttanut sanominen - standardikokoisella kauhalla annettiin se minimimäärä - enemmän kyllä sai, mutta ei rahtuakaan vähempää. Näin ainakin meidän koulussa.
Meillä ei koulussa, eikä kotona puhuttu Afrikasta, kuin joskus maantiedon tunneilla ja Nälkäpäivänä. Lautanen piti syödä tyhjäksi, jottei synny hävikkiä. Näin 1980-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Tätä oli jo 60-70 -luvuilla.
Oli Biafra-aika.
Joo, olihan tuota. Silti oli luontevaa pistää nälkäpäivänä siihen rasiaan kolikoita. Paljon luontevampaa ja helpompaa kun joku Unicef kävely ja rahat tilille. Kuka jaksaa.
Nälkäpäivänä oli puurolautanen ja puuro pysyi lautasella, vaikka käänsi ylösalaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei se sentään syyllistämistä ollut.
Ei tietenkään ollut.
Tehtiin vain selväksi, että on olemassa ihmisiä, joille ei tulisi mieleenkään ronklata ruokansa kanssa, koska sitä on harvoin saatavilla, jos ollenkaan. Nuhtelen puolisoanikin, jos hän erehtyy vinkumaan vaikkapa huonosti irtoavista kananmunan kuorista.
En voi sietää yltäkylläisyydessä elävien tyhjänpäiväisiä rutinoita.
Nimenomaan. Etiopiassahan vallassa ollut julma ja itsevaltainen sotilasjuntta takavarikoi ruoat itselleen. Tavoitteena oli aiheuttaa nälänhätää sitä vastaan nousseissa kapinallisissa ja näin kukistaa kapina. Nälkäinen kansa ei jaksa kapinoida, aivan kuten Pohjois-Koreassa tänäkin päivänä. Mutta Matin ja Maijan syy! Eivät syöneet lautasta tyhjäksi.